Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Ottaisinko renki-pojan?  (Luettu 19209 kertaa)

Korvike?

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 33
  • Aika parantaa sen, mihin järki ei kykene.
Ottaisinko renki-pojan?
Hei! Onko kaikki maatilan tulevat isännät niin täys-työllistettyjä, ettei ehdi kotona tekemään mitään? Minulla kun ei ole kokemusta kuin tästä yhdestä tulevasta isännästä. Meillä ei ole omaa maata tahi eläimiä, mutta miehen vanhemmilla on, sukupolven vaihdoksesta on puhuttu, josta johtuen mieheni on päivittäin "töissä" (talkoohengessä) tilalla oman raskaan päivätyönsä jälkeen, vanhemmat ei enää jaksa tehdä töitään ilman apuja. Tilanne nyt on se, ettei kotona miestä juuri näe, syömässä ja nukkumassa juuri käy, siinä sitten onkin kaikki mitä kotona on. Mikään ei tunnu toimivan, ennen edes harrastettiin seksiäkin joskus, tänäpäivänä tilanne on silläkin elämän osa-alueella jäissä, viimeksi lähes "otin väkisin" keväällä, kynnöt on jääneet pelloille, sängyssä tuota ei tapahdu, kerran -kaksi vuoden aikana. Kyllä tässä kärsivällisempikin turhaantuu!
Isäntämies ajeli Valmetilla ja veti perässä jumalatonta jyväkuormaa, mutta jostain syystä ajoi suoraan sillalta jokeen. Naapurin emäntä katseli ikkunasta ja huusi: Jumalauta Eino, tuu äkkiä kattoon! Kommein siemensyöksy mitä oon ikinä nähnyt!

Sepedeus

  • Vieras
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Hei! Onko kaikki maatilan tulevat isännät niin täys-työllistettyjä, ettei ehdi kotona tekemään mitään? Minulla kun ei ole kokemusta kuin tästä yhdestä tulevasta isännästä. Meillä ei ole omaa maata tahi eläimiä, mutta miehen vanhemmilla on, sukupolven vaihdoksesta on puhuttu, josta johtuen mieheni on päivittäin "töissä" (talkoohengessä) tilalla oman raskaan päivätyönsä jälkeen, vanhemmat ei enää jaksa tehdä töitään ilman apuja. Tilanne nyt on se, ettei kotona miestä juuri näe, syömässä ja nukkumassa juuri käy, siinä sitten onkin kaikki mitä kotona on. Mikään ei tunnu toimivan, ennen edes harrastettiin seksiäkin joskus, tänäpäivänä tilanne on silläkin elämän osa-alueella jäissä, viimeksi lähes "otin väkisin" keväällä, kynnöt on jääneet pelloille, sängyssä tuota ei tapahdu, kerran -kaksi vuoden aikana. Kyllä tässä kärsivällisempikin turhaantuu!

  Ja tuo systeemi eikun pahenee, jos siihen sukupolven vaihdokseen hairahdut.
Kait sun täytyy ettiä uus' kyntömies :D

Korvike?

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 33
  • Aika parantaa sen, mihin järki ei kykene.
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
On tuokin vaihtoehto kovinkin pyörinyt mielessä, mutta ainahan näissä asioissa on monta puolta, eihän se kyntäminen ole elon pää-asia, vaikka tärkeää onkin. Ja niihin spv-papereihin EI tule minun nimeä, sen päätin jo aikoja sitten, sen verran minulla on itsesuojelu vaistoa, tilanne kun on mikä on, hankalampaa on erota, jos niin tulee käymään, kun on niin mittavat velat yms. Miehessäni on kyllä valtavasti hyviäkin puolia, enkä minäkään mikään viaton ole, mutta tilanne on vain niin kovin masentava, ettei tunnu järkevältä tällä mallilla kauaa jatkaakaan.
Isäntämies ajeli Valmetilla ja veti perässä jumalatonta jyväkuormaa, mutta jostain syystä ajoi suoraan sillalta jokeen. Naapurin emäntä katseli ikkunasta ja huusi: Jumalauta Eino, tuu äkkiä kattoon! Kommein siemensyöksy mitä oon ikinä nähnyt!

bonneville

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1076
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
On tuokin vaihtoehto kovinkin pyörinyt mielessä, mutta ainahan näissä asioissa on monta puolta, eihän se kyntäminen ole elon pää-asia, vaikka tärkeää onkin. Ja niihin spv-papereihin EI tule minun nimeä, sen päätin jo aikoja sitten, sen verran minulla on itsesuojelu vaistoa, tilanne kun on mikä on, hankalampaa on erota, jos niin tulee käymään, kun on niin mittavat velat yms. Miehessäni on kyllä valtavasti hyviäkin puolia, enkä minäkään mikään viaton ole, mutta tilanne on vain niin kovin masentava, ettei tunnu järkevältä tällä mallilla kauaa jatkaakaan.

aikansa kutakin joskin ennen muinoin mua orotti kintaat kototilalla joka vetin päivä kun vieraalta töistä tulin ja jos en tullu niin soiteltiin perähän että missä meet kun ei viälä näy . nyt sitten tilanne on muuttunu, vanaha isäntä paiskannu sukupolven vaihroksen jälkeen kintaat melkein heti hukka nimiseen paikkaan eikä perskeles auta missään hommis ! välillä tuntuu että nuppi jysähtää.  neuvoja kyllä jaellahan ja  muistutellaan tekemättömistä töistä. välillä vähän pakkaa mennä korvat luimuhun...
pessimistinen realisti tai jotain sinne päin...

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Tehkää, se sukupolvenvaihdos nopeasti, niin pääsette normaaliin päiväjärjestykseen ...

Korvike?

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 33
  • Aika parantaa sen, mihin järki ei kykene.
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Niinpä, tuollakin tilalla luultavasti jää vanhukset asumaan taloonsa, minnekäs sitä kotoaan lähtisi.. Siitä onkin sitten helppo puuttua jokaiseen asiaan, oli sitten aihetta tai ei. Olen jo miettinyt jonkin ammatti-auttajan puoleen kääntymistä, eihän tämä nykyinen elämä ole mitään perhe-elämää, ja pelottaa mitä se spv sitten tuokaan tullessaan, lisää stressiä ja töitä miehelle, onko minulle sijaa siinä elämässä, kun ei tunnu olevan nytkään? Kertokaa nyt hyvät ihmiset sillä kokemuksen syvällä rinta-äänellä, että mitä tässä olisi oikeasti järkevintä tehdä?!
Isäntämies ajeli Valmetilla ja veti perässä jumalatonta jyväkuormaa, mutta jostain syystä ajoi suoraan sillalta jokeen. Naapurin emäntä katseli ikkunasta ja huusi: Jumalauta Eino, tuu äkkiä kattoon! Kommein siemensyöksy mitä oon ikinä nähnyt!

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12520
  • Virolaista kiitos!
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Onko siellä tilalla elukoita? Tällä saitilla on lukuisia kertoja todistettu, että viljatilalla töitä on vaan viikko keväällä ja syksyllä. Ei pitäisi olla ylivoimaista pyörittää sivuhommina. Vai voisiko ukko siirtyä päätoimiseksi maanviljelijäksi?

Komissaari

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 606
  • Tuulivoimalla huomiseen
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Mulla ei ole kyllä kokemusta tuosta yhtälöstä. Mutta sen muistutan, älä salli itsellesi mitään joka alentaa sinua ja ei vastaa odotuksia elämästä.  Mitä nopeammin muutat elämäsi suuntaa tavalla joka palvelee omaa hyvinvointiasi, on eduksi. Kyllä sinulle on ottajia, olet suurta kokemusta rikkaampi ja seuraavassa parisuhteessa paljon viisaampi. Itse kyllä annan paljon aikaa parisuhteelle, se on suunnaton voimavara ja rikkaus. Sitä jos joutuu elämään ilman tätä vaikkapa 2 kk ulkomaankomennon (puolisolla siis työ tilan ulkopuolella) takia havaitsee kuinka sitä syö itsestään kun ei ole tätä voimavaraa. Uskomatonta mutta sellainen on parisuhde. Ja hyvä seksi on aliarvostettua :)
Akana

Korvike?

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 33
  • Aika parantaa sen, mihin järki ei kykene.
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Kylmis: kyllä niitä elukoita on, tissinkoetolla käytävä aamuin illoin.. Eli toisen olisi oltava päätoimisesti tilalla töissä, toinen voisi käydä ulkona työssä. Komissaari: kiitos! Hyvin sanottu! Itsekkin aina annan muille neuvon, että elämä on lyhyt, ajattele oma hyvinvointi ensiksi, kenenkään ei tarvitse elää parisuhteessa jossa kärsii. Mutta eipä tuo olekkaan niin helppoa, tunnen olevani itsekäs paskiainen, kun "turhasta" marisen, toinen kuitenkin tekee työtä ja auttaa vanhoja vanhempiaan niin paljon kuin ehtii ja jaksaa, mikäs minun oikeastaan on täällä kotona rauhassa oleskella.. Mutta mutta... Kun elämässä pitäisi olla jotakin muutakin kuin tämä.....
Isäntämies ajeli Valmetilla ja veti perässä jumalatonta jyväkuormaa, mutta jostain syystä ajoi suoraan sillalta jokeen. Naapurin emäntä katseli ikkunasta ja huusi: Jumalauta Eino, tuu äkkiä kattoon! Kommein siemensyöksy mitä oon ikinä nähnyt!

Hälläväli

  • Vieras
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Jos kyseessä on kotieläintila, ja sukupolvenvaihdoksenkin jälkeen on tarkoitus jatkaa eläintenpitoa ja mies kävisi edelleen päivätöissä, niin yhteinen aikanne tulee olemaan  kortilla edelleenkin, jos mies keskittyisi pelkkään tilanpitoon, niin silloin yhteistä aikaa voisi jäädä enemmänkin.

Jos taas mies jatkaisi edelleen päivätöissä,niin olisi järkevämpi luopua eläimistä, ja tyytyä olemaan sivutoiminen kasvinviljelijä.

No, tässä on helppo neuvoa, kun ei paljon ollut yksityiskohtaisempaa tietoa tilan olosuhteista, mutta näyttää vaan siltä, että siinä on jälleen yksi sukutila- nimisen kivireen veto  elämänurana edessä tälläkin kyseisellä miehellä.

gonemies

  • Vieras

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12520
  • Virolaista kiitos!
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Jos taas mies jatkaisi edelleen päivätöissä,niin olisi järkevämpi luopua eläimistä, ja tyytyä olemaan sivutoiminen kasvinviljelijä.
Tuossa on varmaankin suositeltavin vaihtoehto. Eläimet+palkkatyö+parisuhde. Tässä on kolmas pyörä liikaa :)

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Kunhan vain muistat ettet anopin kanssa joudu tekemisiin enemmän kuin haluat. Toisaalta ei voi tietää teetkö itse yleensäkään mitään vai oletko vain yksikses kotona? En minä sitä sinusta usko mutta näitäkin on nähty sen verran jotta oon joskus vannonut että en sellaista omalla kohdalla kattele...  :P

PR

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 715
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Kirjoittelet miehestäsi, kuin vieraasta ihmisestä. Jos ei miehellä ole kykyä ja omaehtoista halua keskustella asiasta, niin antaisin olla ja kattelisin jotain muuta tilalle. Ihmisillä kun ei ole juuri tapana muuttua. Kyllä ahkeruus sinällään on hyve, mutta pitäisi samalla hahmottaa, miksi niitä töitä oikein tehdään.

Surullinen, joskin aika tyypillinenkin tilanne.  :-\

Korvike?

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 33
  • Aika parantaa sen, mihin järki ei kykene.
Vs: Ottaisinko renki-pojan?
Minulla on aivan mahtava anoppi, välit on hyvät ja lämpimät, mutta tietysti sen spv:n myötä voi tilanteet muuttua, välit voi kiristyä jos alkavat liikaa sekoamaan asiohin.

Käyn muualla töissä, teen ruuat, pesen pyykit, leivon, vaikka olenkin "kaupunkilaistyttö" lypsy ja lannanluonti on tuttua juttua, olen opetellut (tulevan työni???) ihan alusta lähtien. Eli en varmaankaan ole sellainen vain kotona oleva ihminen, seuraelämä on ollut aktiivisempaa aiemmin, nyt hieman hiljaisempaa, kaipa tuo minun oma tilanteenikin vaikuttaa tuohon asiaan, kun on masennusta, niin ei välttämättä viitsi/jaksa lähteä ns. turhiin menoihin.

Ehkäpä puhun miehestäni kuin vieraasta, mutta siltä minusta tuntuukin, olemme kuin kämppikset jotka sattumalta nukkuvat samassa vuoteessa  :'(

Viimeksi muokattu: 05.09.08 - klo:08:49 kirjoittanut Korvike?

Isäntämies ajeli Valmetilla ja veti perässä jumalatonta jyväkuormaa, mutta jostain syystä ajoi suoraan sillalta jokeen. Naapurin emäntä katseli ikkunasta ja huusi: Jumalauta Eino, tuu äkkiä kattoon! Kommein siemensyöksy mitä oon ikinä nähnyt!