Helmikuussa loppuneiden lumisateiden jälkeen on satanu n. 100mm. kaakossa. Jos 20-30mm kuussa sataa ja hellettä puolet päivistä, nii ei oikein mikään kasva enää

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.07.13 - klo:20:55

Ei!    http://www.pernionseudunlehti.fi/maasto-on-rutikuivaa

Samoin Maken naapurikunnassa (60km päässä), edellisestä yli 5mm sateesta  tulee nyt 5 viikkoa täyteen. En muista toista näin kuivaa heinäkuuta.

Ei tää heinäkuun kuivuus poikkeuksellista ole. Touko-kesäkuun kuivuus on sato-odotuksia enemmän alentanut. 1972 kylvöt ja puinnit tehtiin samalla poudalla.

Ei tää heinäkuun kuivuus poikkeuksellista ole. Touko-kesäkuun kuivuus on sato-odotuksia enemmän alentanut. 1972 kylvöt ja puinnit tehtiin samalla poudalla.

Kasvoiko juurikaan mitään puitavaa tuolla poudalla?

Oli sitä jotain. itse olin silloin vielä aika pikkupoika. Maat eivät silloin olleet näin tiivistettyjä. Silloin viljeltiin paljon syysvehnää ja se kesti poutakesän paremmin.

satanu just hyvin tommoset paikan kun kanakeisarin kärryllä käännelly luukut auki tärähti nurin mut ei sieltä muuten tuu 7tonnia jos ohrapelto on pystyssä

Täällä meni tuplakylvöt nurin, ihan kun husokillakin, siis päisteet.

Sama !!

Lainaus käyttäjältä: hogi - 19.07.13 - klo:22:42

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.07.13 - klo:20:55

Ei!    http://www.pernionseudunlehti.fi/maasto-on-rutikuivaa

Samoin Maken naapurikunnassa (60km päässä), edellisestä yli 5mm sateesta  tulee nyt 5 viikkoa täyteen. En muista toista näin kuivaa heinäkuuta.

Ei tää heinäkuun kuivuus poikkeuksellista ole. Touko-kesäkuun kuivuus on sato-odotuksia enemmän alentanut. 1972 kylvöt ja puinnit tehtiin samalla poudalla.

Väitän, että vuosi 1992 (aikaisemmin olen väärin muistanut 1993) oli vähintään vuoden 1972 veroinen. Metsää kuoli kuivuuteen, ja omasta mittarista katsottuna vapusta heinäkuun 22. päivään tuli mittariin vain yksi 2.5 mm kuuro !

Vahvistuksen muistolleni sain linkistä
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/metsientila/metsatuhot1992.htm

Yksikin isäntä pui metsänreunamailta, noin 10 ha palstalta 100 hl lyhytkortista poudanarkaa kauraa ! Ryhti - kaura sitä vastoin tuotti keskisatona 3360 kg/ha. Aura-syysvehnä oli ihan mukiinmenevää, olisiko ollut 3-4 tonnia /ha Monin paikoin kerrottiin ohrasatojen olleen 700-1500 kg/ha. Kustaa-ohraa ei saatu kylällä oikein puiduksi, koska se oli niin lyhyttä, että "tähkä kasvoi suoraan maasta ylös".  Puintikosteudet elokuun alussa olivat 12% - 13%  Sokerijuurikas kasvoi hyvin, muistaakseni.

Mutta Sammatissa, Karjalohjalla, Mustiolla, tänään ajeltu vähän katsomassa, kevätvehnät muuttuvat valkoiseksi ja ohrat tuleentuvat.

-SS-

Puimurit pitivät -92 erikoista ääntä kun kela piti säätää ihan taakse ja lapakulma ottavaksi. Kelan piikit hankasivat syöttökierukkaan ja siitä lähtee jännä sointi.
Viljaa ei silloin pystynyt sadettamaan kuin 4 ha. Satotaso nousi sadettamalla 1500->6000 kg. Nurmea ja juurikasta silloin sadetettiin oikein urakalla. 165 Massikan mittariin tuli pumpun edessä yli 500 tuntia.

Puimurit pitivät -92 erikoista ääntä kun kela piti säätää ihan taakse ja lapakulma ottavaksi. Kelan piikit hankasivat syöttökierukkaan ja siitä lähtee jännä sointi.
Viljaa ei silloin pystynyt sadettamaan kuin 4 ha. Satotaso nousi sadettamalla 1500->6000 kg. Nurmea ja juurikasta silloin sadetettiin oikein urakalla. 165 Massikan mittariin tuli pumpun edessä yli 500 tuntia.

Oliko syksy märkä? Mulla jäänyt muistiin juuri ko. vuodelta se pirun märkä syksy, kahlattiin paripyörienkin kanssa puimurilla. Kettinki pöydän nurkasta/alta ja eteenpäin ajaen sai kaiken puitua kun toinen veti pahimmalla lohkolla...

Sorsanpyynnissä aloituksessa samana vuonna keskellä peltoaukeaa, naapurilla jotain ojattomia Lutu-peltoja silloin ja ne oli järvenä, mahtava sorsapaikka. Nyt on mun parasta peltoa eikä koskaan märkää, kuivuuskin harvinaista

Ei ollut syksykään märkä täällä. pöytä pudotettiin päisteessä tiukasti maata vasten ja yritettiin erottaa missä oli puimattoman raja. puintikosteudet alle 15%. Hämeessä puin opiskelun ohessa erään isännän viloja. Siellä ei voinut pudottaa pöytää ihan alas, muuten alkoi kerätä maata pöydän alle. Vauhdissa tyhjennettiin kuitenkin säiliötä siellä. Talvi tuli -92 jo lokakuun puolivälissä.

Tässä kotona on satanut toukokuussa 33mm mistä 21mm kylvön jälkeen, kesäkuussa 61mm, ja heinäkuu tähän mennessä 54mm.
Etäpellot on saaneet vettä hiukan enemmän, valistunut arvaus että kesäkuun sateet jonkun 20-40mm enemmän.

Kesän alun helle viikko kyllä näkyi varsinkin tässä kotona missä hiesuisempia maita, vehnä ja kaura jäi korreltaan aika lyhyeksi. Herne taas tuntui vaan innostuvan kasvamaan senkin edestä.

Täällä vähän Salon pohjoispuolella satanut toukokuussa kylvöjen jälkeen (n.20.5. ->) 9mm, kesäkuussa 46mm ja heinäkuussa tähän mennessä 9mm, joten eipä ihme että kasvustot ovat mitä ovat.....  eikä siihen isäntä enää voi juuri vaikuttaa kun kastelumahdollisuutta ei ole 
Helteitä ja tuulta on kyllä piisannut.....

Täällä Oulun eteläisen kulmilla on tullut nyt toukokuusta 300 - 350 mm. Toisen rehun tekoa hipuillaan, mutta kasvu on pysähtynyt aika oleellisesti.  Liian märkää koneille! Pitää vaan odotella!

Eipä ole sadetta näkynyt. Sato-odotukset jossain surkean ja olemattoman välillä. Pelloilla on jo isoja kuivuuteen kuolleita alueita.

Eipä ole sadetta näkynyt. Sato-odotukset jossain surkean ja olemattoman välillä. Pelloilla on jo isoja kuivuuteen kuolleita alueita.

Juu kuivaa on ollu,siis pellol.
päitövei,kuin kauan menaat olla viel 30.

Naisethan ei vanhene koskaan

Jos jollakulla on tiilikatto sammaloitunut, nyt riittää kevyt harjaus, pallurat kierivät itsestään alas.

Onhan nyt tänä kesänä hienot kelit esimerkiksi kattoremontille. Voi jättää porakoneet ja laturit tällinkien päälle taivasalle ja palata seuraavana viikonlolppuna, eivät varmalla ole kastuneet.

-SS-