Ne ovat maahanmuuttajajyviä tai huippuosaajajyviä. Ei saa sanoa neeke... eiku mustia jyviä.

Tänään löysin kolme torajyvää, kun kävelin pellon poikki ja niitä oikein tosissani etsin. Luulisi, että kaikki olisivat jo "puhjenneet" jos niitä olisi enemmän pellossa. Ruista pellossa piisaa (liian tiheä kylvö n.100kg/ha 3.9 kylvetty) on todella hurjan näköinen. Tavaraa piisaa ja korrensäätöä ajettu ja tällä hetkellä kaikki ok. Monessa tähkässä on hieman jyvän kärki mustunut, joka mietityttää mutta ainakin kun jyvän ottaa käteen niin musta lähtee kuoren kanssa pois, mitä sitten lienee onkin.

Myllyillä on nykyään optisia torajyvän poimijoita, eli torajyväinen ruis kelpaa mainiosti, kunhan hinta on puoli-ilmainen.

-SS-

Mikä tossa rukiinviljelyssä kiihottaa? Hinta? Helppous? Maanparannusvaikutus? Kasvinvuorotus?

Mikä tossa rukiinviljelyssä kiihottaa? Hinta? Helppous? Maanparannusvaikutus? Kasvinvuorotus?

No, semmoisia kuivia helteisiä keskikesiä syksyineen 2006, 2008, 2010, 2011, nyt 2013, ainoa, mikä kasvaa kohtalaisen huolettomana on tavallinen pitkäkortinen syysruis. Nämä kuivat kesät ovat tullet jäädäkseen ainakin kymmeneksi vuodeksi, sillä 2007, 2009, 2012 , ei ollut mitään ongelmaa peltojen kantavuudessa vielä, märempääkin on ollut silloin "kylminä" vuosikymmeninä. 2012 "normaalivuosi" näkyy ravinnetaselaskennassa hyvin, vaikka ei panostanut yhtään mitään, sään takia pellot yhtäkkiä muuttuivat viljaviksi ! Silti rukiistakin tuli mukavasti sinä vuonna.

Syysruis kestää etenkin lumettomat talvet hyvin, syyysvehnään verattuna. Ja kun panoksia vähentää, keskisadot asettuvat vuosi toisensa jälkeen samalle kohtalaiselle tasolle. Sitten kun pari oikein kitkerän kuivaa vuotta on ollut peräkkäin, sitten voisi koetella kepillä jäätä ja laittaa myöhäistä kevätvehnää, lisäksi parin-kolmen vuoden ajalta 30 kg rukiilta jäänyttä säästötyppeä per vuosi, se vasta mahdollistaa kevätvehnän kasitonnarin realistisen tavoittelun.

Hybridirukiiden suorituskyky on ristiriitainen omasta mielestäni; kaikki syysvehnien ongelmat tuotu rukiille, jos ne haluaisin, kylväisin sysvehnää ja ottaisin niitä kasitonnareita pois ! Lisäksi elokuun 15. päivä on aika haastava rukiinkylvöaika ilman kesantoa. Syyskuulla lähtee tavan ruis ihan hyvin vielä liikkelle, 15.9. jälkeen  ei enää mikään ruis oikein.

Helppous ? No koitapa, niin Fazeri kiittää !

-SS-

Mikä tossa rukiinviljelyssä kiihottaa? Hinta? Helppous? Maanparannusvaikutus? Kasvinvuorotus?

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2012/08/17/satoisa-ruislajike-vastaa-lannoitukseen

Että tee perässä tuo kasvuohjelma, niin saat unohtaa trappes ja eemelis. Se raha vaan tulee luo, ei voi estää mitenkään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.07.13 - klo:20:44

Mikä tossa rukiinviljelyssä kiihottaa? Hinta? Helppous? Maanparannusvaikutus? Kasvinvuorotus?

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2012/08/17/satoisa-ruislajike-vastaa-lannoitukseen

Että tee perässä tuo kasvuohjelma, niin saat unohtaa trappes ja eemelis.

-SS-

No jos ala on toi joka kuvassa on, niin mikä ettei. 

Tää on hyvä.

Rukiin aikainen kylvöajankohta ja voimakas versoutuminen syksyllä vaativat riittävän syyslannoituksen.

Milläs lannotat riittävästi kun et saa?

Tää on hyvä.

Rukiin aikainen kylvöajankohta ja voimakas versoutuminen syksyllä vaativat riittävän syyslannoituksen.

Milläs lannotat riittävästi kun et saa?

40 tonnia laimennetun näytteen broilerinlantaa kylvöille, kylvövuoden alle kolme-neljävuotinen kumina herne, virna, typensidonta, kaikkee lain sallimaa ja kieltämää, johan rupee parisataa kiloa typpeä olemaan pohjalla. Sitten keväällä sulaville lumille suursäkillinen salpeetaria. Kesällä sitten hivenliuosta tynnyrillinen.

-SS-

Tosiasia on Se että nyikyisillä liirumlaarum lannotuksilla jäädään jälkeen sadoissa vaikka olis tynnyrikin tiivis ja kaikki laudat vihreitä.

Niinpä, mutta kun apulannat saastuttaa maailman. Ainakin se Puolan fosforikaivos. Venäjällä ongelma kai saatiin jotenkin hallintaan, ehkä. Jos meikäläinen kävisi kaatamassa pari säkillistä salpietaria jokeen, niin olisi linnareissu lähellä...

Tosiasia on Se että nyikyisillä liirumlaarum lannotuksilla jäädään jälkeen sadoissa vaikka olis tynnyrikin tiivis ja kaikki laudat vihreitä.

Todennäköisesti kiristyy vielä, keinolannoitteiden osalta. Orgaanisten lannoitteiden osalta ravinteiden riittävä syöttäminen lienee vielä mahdollista: olennaista on näytteenoton hallinta, karjanlantapoikkeukset , vain ns. liukoisen ravinteen huomioonottaminen taulukoissa sekä riittävät toleranssit materiaalilogistiikan paino/tilavuusmitoissa. Eläintuotantolaitosinvestointeja ei vaan voi jättää tyhjän päälle. Johonkin se lanta on pistettävä.

Keinolannoitealueilla juuri rukiin sadontuottokyky kuivina vuosina nousee tärkeään asemaan; jos järjettömillä todellisilla panoksilla rukiista saa 3 - 8 tonnia aika laajalla vaihteluvälillä, unohtamalla rukiin syksyn jälkeen, vaihteluväliksi tulee 3- 3.5  tonnia , niin tämähän jäänee ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kastelun ulkopuolelle jääville savitöyräille, joilla "laatuvehnää" tulee 1.5 tonnia, tai mallasohra ei tee jyvällistä tähkää ollenkaan.

-SS-

Onhan se niinkin. Kylmishän kehui jatkavansa rukihista tietä? Mites on tie toiminu? Kapenee ja kasvaa pajua vai?

Onhan se niinkin. Kylmishän kehui jatkavansa rukihista tietä? Mites on tie toiminu? Kapenee ja kasvaa pajua vai?

Voisihan sen vaikka sanoa diplomaattisesti näinkin: Rukiista saadaan puheissa suuria satoja. Puheet usein loppuvat seuraavana vuonna. Siksi kannattaa viljellä ruista parhaan oman taitonsa mukaan vaikka 30 vuotta yhtäjaksoisesti, ja tutkia vähän, miten se ruis käyttäytyy eri käytännön kasvupaikoilla ja kylvöajankohdilla. Ja näkee sen keskisadonkin vuosien saatossa.

Rukiinviljelykiima tulee juuri silloin kun joku pitkäjänteinen sattuu joskus saamaan "päällikkösadon"; muistan, kun jo edesmennyt naapuri vähän kiusoitteli muutamankymmenen aarin pikkupalstaani, että "jos noinkin hyvin saat kasvamaan, olisit nyt laittanut ainakin sen kymmenen hehtaaria!" . Pari vuotta intoa kesti aukealla, varsinkin kun jontikka ei oikein toiminut rukiissa, vaan piti lainata jostakin erivärinen vihreä.. Yksi juuri viikset kasvamaan saanut nuori isäntä keran oikein tulikin kertomaan ylpeästi muikistellen, että "toi Amilo antoi yli viisi tonnia, katos kun laitetaan kunnon aineet ja osataan, niin huippua ei voi estää.." Hymyilytti hiukan, Amiloon läpikotaisin tutustuttuani, seuraavana vuonna lumettoman hyytävän vesipakastalven jälkeen olikin kollegalla sitten mukava ala Amiloa, ja ehkä kolmekymmentä kunnollista tähkäpäätä aukealla. Loppui Amilon kylvökset seudulla, eikä takaisin tullut.

Mutta muistakaa, aina mainitkaa se hiekkaläiskässä komistuvan aarin kappaleen osalta, että kuus tonnia tulee helposti, ottakaa siitä kuvia ja rajatkaa se paskruohoinen paljas aukea pois kuvasta. Sitten kehukaa Agrimarketin omamyyjälle, että rekkakuorma tuli viideltä hehtaarilta, mutta myykää Keskolle, ettei tarvii "rekan" peräkärryn puuttumista hankalasti selittää. Ja käskekää kierrättää sanaa, ny Evoloo sit kaikki vaan kylvään...Mukava vähän sekoitella pakkaa ja saada siemenkauppa käyntiin ja ruista muuallekin maakuntaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 21.07.13 - klo:14:05

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.07.13 - klo:13:55

Lainaus käyttäjältä: bouli - 21.07.13 - klo:13:09

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.07.13 - klo:10:44

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 21.07.13 - klo:10:41

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.07.13 - klo:21:08

Lainaus käyttäjältä: ruisleipä - 18.07.13 - klo:20:36

Ei ainakaan vielä kulmahampaita näy mutta yllättävän paljon tuota mustaa löytyy...

Kyl se rukiissa olisi jo tuollainen hammas, joten tuo on nokea.

Jos kovasti on tuota torahammasta niin hylkäävät erän. Harvassa kasvustossa tuota esiintyy. Viimeksi kun oli rukiin monokulttuuri meillä, Juusot meni lajitteluun, siten sai tarpeeksi puhtaaksi.

Joo, onhan noissa vahvaa myrkkyä. Tai siis LSD:n kaltaista huumetta.

On epäilty että noitavainojen takana olisi ollut ihmisten syömä torajyvän saastuttama vilja. Sen aiheuttamat hallusinaatiot yms. outo käytös sitä syöneessä ihmisessä on saatettu tulkita noituudeksi.

Tämä tarina pitänee paikkansa.. Noitia ilmeni vuosina joilloin säät suosivat torajyvien muodostumista.

Viimeksi löysin torajyviä jostain villistä heinäkasvista, niissä se elää ja osaa sitten hypätä siihen pellon ainoaan rukiintähkään. Tuota pystyy itse viljelemään, tähkiä pitää """raapia""" tietyllä viikolla kesäkuussa. Muistaakseni.

Ojanpenkan timoteista niitä aika usein löytää.

Se pesii sitten vissiin niissäkin 

Kai suurin piirtein kaikissa heinissä.

Aamulla osui hallin nurkalta silmiini koiranheinän röyhystä. Vähän suttuinen kuva mutta kai siitä sen verran ymmärtää..