Niin, mua hämää, kun toisilla onnistuu aina kaikki. Minulla ei sellaista vuotta olekkaan, etteikö joku lajike, lohko tms. kusisi ihan totaalisesti. Mitä enemmän lajikkeita, muokkaustapoja jne. sitä varmemmin menee vituiksi. Mutta tulee sentään kokemuksia....
Jos Barkesta on tullut kuivalla savimaalla viisi tonnia, Kylmis saa olla tyytyväinen.
Sadekuuro sopivaan aikaan noin 2 viikkoa ennen tähkälletuloa, se osaltaan määrittelee, onko sato 4 vai 7 tonnia, jos siis sataa tahi ei. Siksi satolesoilut ovat melko tyhjänpäiväisiä. Parempi vertailu olisi tosiaan laittaa siivu saharaa koville jätkille kylvöön, ja katsoa, tuleeko taivaalta vettä kasvinsuojeluruiskulla touhuamalla.
Olen oikeastaan ihmetellyt, että viljaa tulee ollenkaan, vaikka eivät ole saaneet vettä juuri ollenkaan ennen tuleentumista, tuleentuneelle sitten tuli 2 viikossa 70 milliä. Claasi upposi hiesun liejuttamaan peltoonkin, kun kuiva tuhka ei imenytkään vettä vaan alkoi lieju vyöryä rinnettä pitkin alas. Aika kylmää on yrittää rynniä vetelään liejuun, kurottamaan kuivettunutta Marblea, jotain 12 kosteata ! Sitten tuo lähistön kosteina vuosina lohduton multaliejuinen vesirutakko, 1800-luvun lopun kuivatusvesijättö, siellä tulee tällaisena vuonna kasitonnareita. No, viime syksyn puimattomat ovat mukana luomassa kokonaiskuvaa. Mutta siis usean neliökilometrin aukealla on pohjoiseen aukeavia mettänreunoja ja päivän karrelee polttamia mäensyrjiä noin puolet; jos aikanaan on onnistunut saamaan sen keskellä olevan vaakasuoran rehevästä lehdosta raivatun multakentän, niin sitä viljelijää voi vain onnitella.
11 oli Barken kosteus, ei saanut kuivuria lähtemään käyntiin kuin kiristämällä ruuvia. Olisko siiloon mennyt yhdeksää prosenttia...Kuivuuden ja lajikkeen vaikutus on melkoinen; kevätvehnissä vertailuna Marble ja Zebra; Marblen keskisato ehkä 3.3 tonnia, samoilla eväillä Zebra 4.5 tonnia.
Ei liene vaikea arvata, kumpaa jää puhalluskärryyn ensi vuoden siemeneksi.
-SS-
