SKN ei vaan ruiskuttanut tarpeeksi. Kyllä se siitä tihenee, kunhan saa sadetta ja laittaa 300 kg lisäsalpeetaria vielä pintaan.

Tällaista oikeasti kuivassa maassa on Skaageni: 22.6.2013, salpeetarit suli vasta eilen , kun saatiin yllättävä 27 mm kuuro ! 



-SS-

Sitten Marble kevätvehnä, todellinen poudankestävyyden huippu.
Tuosta täyshiesumaasta on Zebralla tullut 3500-5500 kg satoja. pH 6.7 ,
hiveniä aina laitettu kylvössäkin, ja kalit ja fosforit OK.
Nyt sitten tähkälle tulleen Marblen korkeus on noin 15-20 cm.
Ja huomatkaa, orastuminen oli täystiheää, mutta ensimmäinen kunnon sade tuli vasta nyt
juhannuksen jälkeen.

Kuvassa olevat rikkakasvit ovat saaneet alkukuusta Logran+Oxitrilin.



En ehkä tuohon Moddusta laita litraa enempää, ei taida olla lakoherkkyys suurimmillaan ?

-SS-

SKN ei vaan ruiskuttanut tarpeeksi. Kyllä se siitä tihenee, kunhan saa sadetta ja laittaa 300 kg lisäsalpeetaria vielä pintaan.

Tällaista oikeasti kuivassa maassa on Skaageni: 22.6.2013, salpeetarit suli vasta eilen , kun saatiin yllättävä 27 mm kuuro ! 



-SS-

Eikö tuollainen olisi jo pitänyt äestää ylös ja kylvää uudestaan 

Isot on vaihtelut syysvehnälohkojen( Arktika) sisällä.. hietarinteissä suht hyvän näköistä kun talvehti paremmin ja kosteutta riitti kevään kuivan jakson aikana, hiesupaikoissa harvaa ja lyhyttä...

Siten oli yksi lohko minkä meinasin äestää ylös. mutta jätin kuitenkin kasvamaan ja kylvin siihen lisää kevätvehnää 200kg/ha.. aika hyvin onnistui...
eka kuva tästä 11.5 ja toinen 25.6...
 

stana näitä systeemejä... toinen kuva 25.6

Eikö tuollainen olisi jo pitänyt äestää ylös ja kylvää uudestaan 

No se on siinä juuri muistuttamassa vajaakuntoisemmille, ettei se syysvehnätäppäri koskaan sitä huonoa syysviljaa käytännönmaamiehessä kehuskele !

Jyrkkä hiesusavinen etelärinne, katsoitko seuraavasta kuvasta, millaista kevätvehnää tuoreemmallakin maalla kuivuuden ansiosta tulee ?  Jos kyseisessä rinteessä ei kasva vihreää maaliskuun lopussa , ei kasva koko kesänä. Kaikki viljelytoimenpiteet, peittaus, lannoitus, ruiskutukset, hivenlannoitus, kevätsalpietari, rikkaruiskutus, kaikki on tehty tip-top.

Monella puolentuhatta hehtaaria kerrallaan syysviljaa kylväneelle tulee vuodesta toiseen enemmän samanlaista laikkua hyvien kasvustojen sekaan, varmasti enemmän kuin meikäläisen ja skÄnnän viljelyala yhteensä, mutta ei sitä kauhistella, vaan satokilpailulohko sen sijaan valitaan sopivasti ja kasitonnari on taas kirjoissa ja kansissa. Silti syysviljojen keskisato ei ole kun hikiset 3-4 tonnia Suomessa, hyvänäkin vuotena, miten jos kaikki saisivat kasitonnareita ja ajaisivat ylös ne alat, joissa ei ole sitä potenttiaalia kerrrakseen, miten selitetään nämä vuosittaiset keskisadot

-SS-

Sitten Marble kevätvehnä, todellinen poudankestävyyden huippu.
Tuosta täyshiesumaasta on Zebralla tullut 3500-5500 kg satoja. pH 6.7 ,
hiveniä aina laitettu kylvössäkin, ja kalit ja fosforit OK.
Nyt sitten tähkälle tulleen Marblen korkeus on noin 15-20 cm.
Ja huomatkaa, orastuminen oli täystiheää, mutta ensimmäinen kunnon sade tuli vasta nyt
juhannuksen jälkeen.

Kuvassa olevat rikkakasvit ovat saaneet alkukuusta Logran+Oxitrilin.



En ehkä tuohon Moddusta laita litraa enempää, ei taida olla lakoherkkyys suurimmillaan ?

-SS-

Noissa kuvissa näkyy olevan "karppa" pinnassa. Onko ne liettyny??

Tässä kauraa samasta vaiheesta kun sun vehnä:

31.5



Samaa tavaraa 25.6, harvaks jäi.

Lainaus käyttäjältä: jaana30v - 26.06.13 - klo:13:16

Eikö tuollainen olisi jo pitänyt äestää ylös ja kylvää uudestaan 

Monella puolentuhatta hehtaaria kerrallaan syysviljaa kylväneelle tulee vuodesta toiseen enemmän samanlaista laikkua hyvien kasvustojen sekaan, varmasti enemmän kuin meikäläisen ja skÄnnän viljelyala yhteensä, mutta ei sitä kauhistella, vaan satokilpailulohko sen sijaan valitaan sopivasti ja kasitonnari on taas kirjoissa ja kansissa. Silti syysviljojen keskisato ei ole kun hikiset 3-4 tonnia Suomessa, hyvänäkin vuotena, miten jos kaikki saisivat kasitonnareita ja ajaisivat ylös ne alat, joissa ei ole sitä potenttiaalia kerrrakseen, miten selitetään nämä vuosittaiset keskisadot

-SS-

Ei se nyt ihan noinkaan mene?? Kai? Näkeehän sen sokeempikin jo tietyssä vaiheessa jos ei kerran lämpimän ilman saavuttua sitä vihreetä sinne tyveen tule, ei sinne tule sitten mitään.


Sellanen vielä...

Jos tulee viideltä hehtaarilta 8000kg/ha, on se 40000kg. Vastaavasti 10hehtaarilta 4000kg/ha, joka sattuu yleensä tulemaan vuokramailta jotka on viljavuudeltaan ja ojitukseltaan vähän niin ja näin. Lannotteeksi CANia ja minimaalinen ruiskuannos, mieluumin vielä edellisvuoden sänkeen roiskasemalla ilman muokkausta, kas löpö on kallista.........

Unohtamatta 500-600euron vuokraa hehtaarilta.................

Kumpi sitten parempi, ottaa se 40000kg 5hehtaarilta vai sama kokonaismäärä 10hehtaarilta...........

Noissa kuvissa näkyy olevan "karppa" pinnassa. Onko ne liettyny??

Syysvehnämaa "vähän liettyi" syksyllä.

Kevätvehnämaa liettyi 14.06  noin 15 mm sade, ainoa suurempi koko kesänä, ja eilen tietty 27 mm !

Kevätkynnetty hietamaa kasvaa ihan toiseen malliin, vaikka vesi meinasikin loppua. Viikossa sateen jälkeen on ihan toinen kasvutahti:



-SS-

Autuaita ovat ne jotka keväällä saavat kyntää. Saahan sitä kyntää mutta sen kynnön jälkeen tarvis kasvaakin jotain.

Onkohan Vammala siirretty keski-euroopan tahtiin kun tien varres oli rukiin näkönen laiho jo keltainen?

Autuaita ovat ne jotka keväällä saavat kyntää. Saahan sitä kyntää mutta sen kynnön jälkeen tarvis kasvaakin jotain.

No tämä menee lisätoimenpiteen piikkiin.

Täälläpäin on viime vuosina isojakin aloja kevätkynnetty; on multaisille järvenpohjamaille nähtävästi aivan päällikkö käsittely. Kasvu on ollut valtaisaa, kylvöille on päässyt viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti, ja syksyllä sen kun kasvaa vaan, viime syksynä oli vähän valmistumisen kanssa ongelmnia, mutta jo kaukaa näki, että sato ei jättänyt toivomisen varaa.

Itsellä hiesu- ja aitosavimaat eivät ole onnistuneet kevätkynnöllä, mutta tänä vuonna liettyneet hiesukynnökset nähtävästi olivat kelvottomia kylvettäväksi. Sängelle jötetty oli muruisempaa ja kylväessä kosteampaa. Jyräys jäi pois, silti kasvaa tyydyttävästi, syyskynnetyn kylvökseen verrattuna.

Tänä vuonna oli näin, ensi vuonna toisin. Suorakylvö ehkä olisi tasaisin ja varmin kevätkylvöjen suoriutuja.

-SS-