Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Luomun ekologisuus  (Luettu 9575 kertaa)

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Luomun ekologisuus
Niin ja aloittajalle tiedoksi, että unionissa on tällä hetkellä kaikesta ylitarjontaa paitsi luomusta, joten luomu on erinomainen tapa säilyttää peltojen viljelykunto vähimmällä hehtaarikohtaisella saastunnalla tuleville nälkäisille sukupolville :)

Latz

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2055
Vs: Luomun ekologisuus
Mopomiehelle tiedoksi, että maailman nälkään on oikeasti yksi ainoa ratkaisu ja se on luomu tai IP tai jotain siltä väliltä ;)

Miten se IP eroaa tulevaisuuden "tehotuotannosta".

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Luomun ekologisuus
Mopomiehelle tiedoksi, että maailman nälkään on oikeasti yksi ainoa ratkaisu ja se on luomu tai IP tai jotain siltä väliltä ;)

Miten se IP eroaa tulevaisuuden "tehotuotannosta".
Kerro apulannan hinta vaikka viidellä ja muodosta mielikuva :)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Luomun ekologisuus
Mopomiehelle tiedoksi, että maailman nälkään on oikeasti yksi ainoa ratkaisu ja se on luomu tai IP tai jotain siltä väliltä ;)

Miten se IP eroaa tulevaisuuden "tehotuotannosta".
Kerro apulannan hinta vaikka viidellä ja muodosta mielikuva :)

Miks se pitäs kertoa viidellä? Elukoiden paskasta tehdään lannoitteet ja ei se hinta mihinkää viisinkertaistu.

Ennenmin kannattaa luomuilijoiden muodostaa mielikuva siitä että luomutuottajien tulot tippuvat puolella. Tuet notkahtaa alaspäin ja tuotteesta saatava hinta puolittuu. Tarjontaa luomupuolella on kohta paljon. Lehdessä luki juur että kauppojen omat luomumerkit syrjäyttää kotimaiset.

Eikä ihminen tyhmä ole, se ostaa sitä mikä on halvinta.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5274
Vs: Luomun ekologisuus
mutta nurmelle olisi hyvä olla käyttöä :)
Tämä on meidän ympäristöolosuhteissamme se ydin. Nurmea neljänneskin kierrossa ja pska palautetaan peltoon, niin kohtalaisesti menee. Biokaasuapilanurmi olisi yksi mielenkiintoinen mahdollisuus, jota toivoisin laskettavan (ekologia, ekonomia) enemmänkin.

Tuota globaalia ekologiakuviota ei yksiselitteisesti ole, niin rajusti tuotanto-olosuhteet pallollamme vaihtelevat. Isolla globaalilla keskiarvolla laskettuna Vinolaisten "koko maailma vegetaristeille" pitää paikkansa, mutta täällä reuna-alueilla ei. Ei ole myöskään yhtä globaalia luomutuotantotekniikkaa eikä sitä tavanomaistakaan. Eikä pitäisi hirttäytyä siihen, miten asiat tällä hetkellä makaavat. Jossain satakuntalaisessa kunnassa ei muistaakseni (15 vuotta sitten) ollut ensimmäistäkään nautakarjaa pitävää maatilaa, siellä käsitys maataloudesta on vähän toinen kuin vaikka Keski-Pohjanmaalla tai Pohjois-Savossa...

Petri

Viimeksi muokattu: 16.06.13 - klo:10:34 kirjoittanut Petri

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Luomun ekologisuus
mutta nurmelle olisi hyvä olla käyttöä :)
Tämä on meidän ympäristöolosuhteissamme se ydin. Nurmea neljänneskin kierrossa ja pska palautetaan peltoon, niin kohtalaisesti menee. Biokaasuapilanurmi olisi yksi mielenkiintoinen mahdollisuus, jota toivoisin laskettavan (ekologia, ekonomia) enemmänkin.

Omissa maailmanpelastuskaavailuissa apilan hyötykäyttö on keskeisin mietittävä. Typpi on haitaksi biokaasuprosessissa. Valkuainen pitäisi saada hyödynnettyä jollain tehokkaammalla tavalla kuin nautojen kautta. Keinolihan raaka-aineeksi kuulemma tarvitaan kasviproteiinia, mutta siihen menee vielä vuosikymmeniä. Kalanrehu voisi olla vastaus: terveellistä ruokaa, vähällä rehulla, meret tyhjenee. Apilan kasviaineksessa sulvavat osat ovat sulavampia kuin heinäkasveilla ja tukirakneteet heikommin sulavia. Sokerit voisi uuttaa etanolituotantoon, valkuaiset rehuksi ja ligniini polttaa koko prosessin energialähteeksi. Myös kaikille rikkakasvisille sadoille ja akanoille pitäisi löytää hyötyä tuottava käyttö.

Kaikki näyttää toisenlaiselta olosuhteissa, joissa energianhinta on vaikka triplat nykyiseen.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Luomun ekologisuus
Luomusioista on hieno juttu uudessa Käytännön Maamiehessä....

*150 ha, josta 50% rehukäytössä. Rehun satomäärä 200 000 kg
*80% rehuista ostetaan toisilta tiloilta
*Tuotanto 200 000 kg sianlihaa

Jos unohdetaan pikkuseikat (emakot yms.) ... niin noista voi laskea seuraavat luvut ...

-> satotaso 2666 kg/ha (josta osa härkäpapua)
-> vuodessa käytetään 1000 000 kg rehua, eli 800 000 ostetaan
-> Lihakilon tuottamiseen menee 5 kg rehua, josta varmaan 4,5 kg viljaa

Tuossa rehunkäytössä on tietysti mukana emakot ja porsasrehu vieroitukseen asti. Mutta onko tämä rehunkäyttö ihan normaalilla tasolla, vai olikohan lehtijutussa vaan pyöristelty lukuja liikaa ja väärin ? Tuskin luomusian hyötysuhde voi olla merkittävästi tavanomaista huonompi, ei niillä lisäaminohapoilla ole oikeasti valtavaa merkitystä.

Muistaakseni sika kasvaa kilon 2,4 rehukilolla  ???
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Penniless

  • Vieras
Vs: Luomun ekologisuus
Tuota tuota.....

Luomusta kannattaa ryövätä tavikseen paljon juttuja. Jos kaikki käyttäs luomun oppeja osana myrkkykulttuuria, olis sadot  pauttiarallaa ptensiin 50.

Mutta ei. Lumi-ohra-lumi-kaura-lumi-vehnä-lumi-ohra.........
Tätä on pakko plussata. Ja jos luomutuottajina olisi vähemmän tukioptimoijia eläkettä odottavia ja tutkijatkin ymmärtäisivät nuo perusasiat ja... olisi maailma paljon parempi.
Näin. Yli kymmenen vuotta sitten jo yks esikuvani ilmoitti kehittämiskohteita kysyttäessä ottavansa luomumenetelmistä mallia ja vaikutteita tavanomaiseen viljelyyn. Päätin samoin. Niillä menetelmillä tarvii harvoin käyttää ympäristötuen maksimilannoitustasoja laadukkaan ja runsaan sadon tuottamiseen.

Karjamiehet pärjääkin tässä alemassa lannoituskuviossa jos vain karjanpitoa ei typerien ideologioiden vuoksi ajeta tarkoituksella alas.   :D

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12111
Vs: Luomun ekologisuus
Neljä henkilöä tarvittiin tuon tutkimuksen tekemiseen. Prosenttilasku on hieno laji.

liete

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 190
Vs: Luomun ekologisuus
Hyvin näyttää apilaiset viherlannotusnurmet kasvavan, ei tietenkään lannotettu millään. Vieressä (ei oma) rehunurmi johon lotjattu lietteet ja apulannat, puolet heikompi kasvusto ainaki nyt kun on ollu kuiva kevät. Ennen on osattu, kun on viljelty apilanurmia karjalle, sitten pari vuotta vilja tai rypsi, jossain välissä pottua, lanttua, turnipsia ym.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8371
Vs: Luomun ekologisuus
Se mikä tässä luomuhössötyksessä paistaa silmiin, on nimenomaan tuo hössötys ja debatti viljelytapojen paremmuudesta. Jopa tuosta uskonnosta voidaan puhua.

Kyllähän se nyt niin on, että niin kauan kun emme satarosenttisesti pysty esim. fosforia kierrättää, joudumme sitä tavalla tai toisella peltoon laittaa kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Ennen pitkää joudumme toteamaan, että ruokaa ei riitä kaikille suille. Joskin sitä ei voida tälläkään hetkellä kanavoida oikein nykyiselle maailman väestölle.

Ennenhän kaikki tuotanto oli ns. luomutuotantoa, mutta silloin tilat olivat pienempiä tai työvoimaa oli suhteessa huomattavasti enemmän verrattuna nykyisiin tiloihin. Samoilla työntekijämäärillä nykypäivänä ruoan hinta kohoaisi niin suureksi, ettei siihen ole kenelläkään varaa. Tottakai, nykytekniikalla voimme rakentaa älykkäitä koneita esim. rikkakasvien torjunnassa, mutta se ei auta siihen, että ravinteiden kierrätys voitaisiin toteuttaa nykylogistiikalla.

Jokainen tila pitäisi olla omavarainen niin, että pelloilta sadon mukana kulkeutuvat ravinteet saadaan takaisin, joko tuotantoeläinten paskana tai lopputuotteen ihmisen paskana. Se ei käytännössä, eikä edes teoriassa ole mahdollista.

Tuotantotapakeskustelu pitäisi muuttaa järkevään ja avoimeen keskusteluun, eikä linnoittauduta pieniin ryhmiin heittelemään kiviä toisten puolelle.

Omasta mielestä nykyinen "luomu" on enemmänkin brändi, kuin tuotantotapa. Yaralta saa keinotekoisesti tuotettuja hivenravinteita, jotka "hyväksytään" luomutuotantoon. Mitäs luomua siinä sitten enää on?

Ja loppujen lopuksi, mikä se luomu edes on? Kuka sen on edes keksinyt? Lannoitteena ei saa käyttää ihmisten teollisesti tuottamaa typpilannoitetta. No, okei viehän se energiaa se typen kiteyttäminen. Entäs tuo radioaktiivinen Cesium-137 isotooppi, jonka ihminen on omilla toilailuillaan saanut leviämään ympäristöönsä. Hyväksytäänkö se sitten osana luomutuotantoa vai kulkevatko isännät Geigermittarit käsissä peltoa ympäriinsä? Ei se luomu ole niin selvää kauraa, kuin voisi olettaa.

Tieteellä ja tekniikalla saamme hyviä apuvälineitä myös ruuan tuotantoon. Mutta niitä pitää käyttää harkiten, eikä toisaalta heti tyrmätä niitä ja polteta noitarovioilla.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Luomun ekologisuus

Eipä tuossa nyt tokikaan mitään uutta ole. Eihän se kasvi, pelto tai vesistö sitä tiedä, onko se typpi-ioni peräisin Yaran pussista, apilan juuresta vai lehmän persiistä. Samasta syystä kaikki väitteet luomutuotteiden paremmasta mausta ovat mielikuvituksen tuotetta.

Toisaalta itselläni ei ole mitään luomuviljelyä vastaan eikä sitä vastaan, että luomutuotteista saa paremman hinnan. Hyvä vain, jos jollekin luomu on hyvä bisnes. Ja niin kauan se sitä onkin, kun luomutuottajia ei ole liikaa.

Ei minullakaan ole mitään luomuviljelijöitä vastaan, olenpa itsekin miettinyt luomuun siirtymistä. Mutta veronmaksajana en pidä järkevänä käyttää rahaa luomutuotannon muuta tuotantoa runsaanpaan tukemiseen, koska kyse on vain erilaisesta tuotantotavasta. Koska ei ole kiistattomasti todistettu luomun terveysvaikutuksia, pitäisi luomuruokaa haluavien olla valmiita maksamaan tarvittava lisähinta itse.
Kuitenkin on kiistatta todistettu kemiallisten kasvimyrkkyjen haitallisuus ekosysteemin kaikkiin tasoihin. 
Kemiallisten lannoitteiden maata happamoittava vaikutus sekä niiden mukana tulevat raskasmetallit.  Jaralaisten runsas käyttö muuttaa kasvien ravinnollista terveellisyyttä; liikaa haitallisia vatsaepäystävällisiä nitraatteja,  nitriittejä ja happamuutta.  Apulannoitetut tuorekasvikset sisältävät km 20% enemmän vettä. Luomutuotteiden korkeammalla hinnalla  on myös monitasoisesti katetta.
Ja oikein tuotettuna luomun maku on kiistatta parempi.
Apulantojen valmistusprosessit ovat myös kallista ja monella tapaa kyseenalaista puuhaa.



Jos tarkoitat kasvimyrkyillä Suomessa käytössä olevia rikkakasvien, tuhohyönteisten ja kasvitautien torjunta-aineita, niin niiden haitallisuutta "ekosysteemin kaikkiin tasoihin" ei ole todellakaan "kiistattomasti todistettu".
Toki se tiedetään, että osalla näistä aineista on myös ei-toivottuja vaikutuksia ja sekin tiedetään, että kaikkia pitkän aikavälin vaikutuksia ei edes tunneta, mutta samanlaisia ja suurempiakin riskejä otamme päivittäin monen muunkin asian suhteen. Esim. paljon puhetta aiheuttaneiden neonikotinoidi-valmisteiden käytön yhteyttä mehiläiskatoon ei ole osoittanut yksikään tutkimus. Yhdessä (muistaakseni ranskalaisessa) tutkimuksessa todettiin, että tällainen yhteys on mahdollinen. Tämäkin perustui valmisteen peittausainekäyttöön siemenen pintalevityksessä keskipakoislevittimellä. Suomessahan ei öljykasveja juurikaan kylvetä näin. Maalaisjärjelläkin voi toki päätellä, ettei torjunta-aineiden kanssa kannata tarpeettomasti läträtä.

Lannoitteissa maan happamoitumista aiheuttavat typen ja rikin oksidit sekä ammoniakki. Typpeä ja rikkiä on tietysti helpompaa saada maahan pussista kuin lehmästä, mutta molempien vaikutus on sama. Typensitojakasvien etuna on, että juuriston typpi ei pääse reagoimaan niin voimakkaasti hapen kanssa, ellei maata muokata. Kuitenkin luomuviljelyssä maata yleensä joudutaan muokkaamaan jopa enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa, jossa suorakylvökin on mahdollinen. Ammoniakkia peltoihin tulee runsaasti virtsasta ja lietelannasta.

Sellaiset väitteet kuin että teollisten lannoitteiden käyttö "muuttaa kasvien ravinnollista terveellisyyttä; liikaa haitallisia vatsaepäystävällisiä nitraatteja, nitriittejä ja happamuutta" tai että "apulannoitetut tuorekasvikset sisältävät km 20 % enemmän vettä" ovat lähes puhdasta mielikuvituksen tuotetta ja pseudotiedettä. Sen verran asiassa on totuuden häivää, että esimerkiksi liiallinen typpilannoitus kerää esimerkiksi lehtisalaattiin nitraatteja määrän, joka heikentää niin terveellisyyttä kuin makuakin. Edelleenkään salaatin käyttäytymiseen ei kuitenkaan vaikuta tieto siitä, mistä typpi on kotoisin.

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että oikein tuotettuna luomutuotteiden maku on kiistatta parempi kuin väärin tuotettuna. Sama toki pätee muuhunkin tuotantoon – ainakin jos makua pidetään oikean tuotantotavan kriteerinä. Näinhän ei välttämättä ole esimerkiksi biodieselin tai tärkkelyksen tuotannossa.

Siitäkin olen kanssasi samaa mieltä, että apulannan valmistus on kallista ja siitä aiheutuu haittoja. Elintarvikeketjussa pitäisikin päästä nykyistä tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen. En kuitenkaan jaksa uskoa, että asiaa edistävät väitteet, jotka eivät perustu tosiasioihin.

Janatuinen

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 81
Vs: Luomun ekologisuus
Niin ja aloittajalle tiedoksi, että unionissa on tällä hetkellä kaikesta ylitarjontaa paitsi luomusta, joten luomu on erinomainen tapa säilyttää peltojen viljelykunto vähimmällä hehtaarikohtaisella saastunnalla tuleville nälkäisille sukupolville :)

Tämä se onkin mielenkiintoista, sillä yhdessäkään EU:n maassa luomua ei kyetä tuottamaan kyseisen maan omien kuluttajien tarpeisiin oman maan tuotannolla, vaan se tuotetaan jossain muualla. Näin on Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa, Ranskassa, Espanjassa, Norjassa, Englannissa ja niin edelleen.

Suomessa on 9 % tuotannosta luomussa ja hurjaa n. 1.5-1.6 % (pääkaupunkiseutu 2.3 %) kysyntää ei kyetä tyydyttämään kotimaisella luomulla, vaikka kokonaismyynnistä jo noin 30 % on jo ulkomaista luomua ja halvan ulkomaisen luomun osuus kasvaa kasvamistaan. Lisäksi jokainen kaupoissa ikinä vierallut on ehkä huomannut ihmeellisen asian, eli sen, että esim. Saksassa useita tuotteita kyetään tuottamaan halvemmalla kuin Suomessa tavanomaista.

-Selvennettynä edellinen niin, että luomun osuus ruuan kokonaismyynnistä on noin 1.5 % luokkaa ja siitä n. 30 % on ulkomaista luomua.

-Luomutuotanto ei kuulemma riitä vastaamaan kysyntää, vaikka..

-Suomessa luomutuotannon piirissä on  9 % tuotannosta.

-Maatalousministerimme kertoi Brysselissä, että luomumaitoa tuodaan Suomeen enemmän kuin Suomessa tuotetaan.

Mikä yhtälössä on vikana, jotka on muodostettu edellisistä tiedetyistä tosiasioista?

Ja milloin tavanomaisen ruuan halpuutta synonyyminä kaikelle pahuudelle ja sorrolle pitävät älyävät miettiä sitä, että mitä tarkoittaa se, että Suomen ulkopuolella luomua pystytään tuottamaan halvemmalla myyntihinnalla kuin Suomessa tavanomaista tuotettua ruokaa?

Ilmestyipä juttuna toisaalta tämäkin, mutta ei suurelle lukijakunnalle:

http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/suomesta-luomumaa

Ne jotka siirtyvät muiden syiden kuin tuotannon alasajon, eli jäähdyttelyn (lue: eläkepäivien odottelun suhteen) takia luomuun, voivat joutua pettymään, sillä aina joku tuottaa kuitenkin halvemmalla, jos on kaupan hyllystä kysymys, sillä se valistunutkin kuluttaja ostaa kuitenkin aina ______________ luomua!

Voi myös miettiä, että olisiko luomun osuus kokonaismyynnistä siinä huikeassa 1.5-1.6 prosentin osuudessa ruuan kokonaismyynnistä Suomessa, jos kaupan hyllyltä ei löytyisi saksalaista luomuedamia, joka maksaa vähemmän kuin Valion tavanomainen edam, ainakin Rainbow -halpisluomubrändinä.

En minäkään liias varakas ole, vaan ostan kyllä luomua, jos se maksaa vähemmän kuin tavanomainen, etenkin jos se on ulkomaista luomua, eli tuotettu jonkun muun poloisen veromarkoilla kuin minun.

Viimeksi muokattu: 19.06.13 - klo:00:25 kirjoittanut Janatuinen

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Luomun ekologisuus
Luomun ravinnekiertoon voitaneen lisätä myös lantaa, joka on ei-luomusta peräisin ?

Ja kaivosmineraaleja, kuten kalkkia ja apatiittia, voidaan myös tuoda kiertoon, samoin hivenlannoitteet ovat sallittuja.

Niitettävässä nurmessa ei liene rikkakasviongelmaakaan samassa mitassa, kyllä tuo karjatalousvaltainen luomukierto on tutunomaista vielä puoli vuosisataa sitten tavallisella pienviljelytilalla, ei paljon salpeetaria eikä hormotuhoa tar*****, ei kyllä ollut rahaakaan semmoisiin. Eikä antibiootteja laitettu nykymalliin, vaan pumpattiin ilmaa, ja lypsettiin ja lypsettiin tiheästi, jos oli neljännes tulehtunut.

Homeopaattiset lääkkeet ja muut preparaatit eivät olleet silloin laajalti käytössä, ehkä olivat saksalaiset sota-ajan koetulokset käytössä, etteivät ainakaan märkäbakteereihin kyseiset valmisteet tehonneet.

-SS-

Viimeksi muokattu: 19.06.13 - klo:10:38 kirjoittanut -SS-

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8371
Vs: Luomun ekologisuus
Parasta luomuahan on se, että itse viljelee kasvimaalla/huoneessa vihanneksia sun muita rehuja. Silloin tietää ainakin, mitä syö. Itse vertaan luomua hiihtourheiluun. Katotaan listasta mitä aineita saadaan käyttää. Joskus taas joku saattaa kärähtää.

Brändi se luomu on. Ohimenevä sellainen. Toleranssia on niin paljon, että ihmisten kädenjälkiä on vaikea saada ketjusta pois kokonaan. Mielummin pitäisi puhua perinteisestä ruuan tuotannosta. Esim. luomumaitokin pitäisi hakea suoraan tiloilta ja jättää meijeri pois kokonaan välistä.

Nykyään luomumaidon nimi pitäisi olla prosessoitu perinteinen maito. Mutta kuka tuollaista sanahirviötä ostaisi?
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.