Tuntuu siltä, että maataloutta lähellä olevat yritykset ovat pärjänneet muita huonommin. On paha sanoa, mutta kyllä totuus on se, että puhtaasti voittoa tavoittelevat kapitalistiset yhtiöt ovat tehneet parhaita tuloksia.
Niissä lähdetään siitä, että tuotannon tulee olla kannattavaa. Jos tehdas tuottaa jatkuvasti tappiota, niin ei se pysty kovin kauvaa toimimaan.
Maaseutuväen piirissä näitä asioita on katsottu pitkän aikaa läpi sormien. Palkatut johtajat ovat lähteneet siitä, että jos tuotanto on tappiollista, niin osakkaat ja osuuksien omistajat maksavat. Monen maa- ja metsätaloutta lähellä olevan firman osakkeiden arvo on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä.
Taloudellista taantumaa on turha syyttää, jos kehitys on ollut jo pitkän aikaa alamäessä.
Kyllä nykyään on yrityksen toimivan johdon asia, kuinka mennään eteenpäin. Jos kapitalistisessa firmassa menee huonosti, niin johdolle näytetään ulko-ovea. Samalla hallitusta uusitaan niin että voidaan tehdä suunnanmuutos.
Viljelijöiden firmoissa on isoja hallintoneuvostoja. Voiko siellä olevilla maallikkojäsenillä olla todellista tietoa siitä, kuinka nykyaikaista pörssiyhtiötä tulee johtaa?
Eräs keino on luopua hallintoneuvostoista. Yhtiökokousten tulisi valita toimiva johto ja kyvykäs hallitus, joka voisi olla aina ajan hermolla ja tehdä ripeitäkin päätöksiä.
Nykyinen järjestelmä on tullut tiensä päähän. Hallintoneuvostojen jäsennyys on usein kunniasvirka. Siihen valikoituu uransa päättäneitä politiikkoja ja sellaisia ihmisiä, jotka haluavat nauttia firman matkoista ja kestityksistä.
Tälläinen "hyvä veli" järjestelmä ei ole kovin onnekas myöskään asiakassuhteessa oleville. Saattaa olla, että suurten kulujen rasittama yritys ei pysty tulevaisuudessa kilpailemaan. Suuret kustannukset ja heikko tuottavuus tulee aiheuttamaan suuria taloudellisia vaikeuksia. Jos on "syöty kuormasta" niin tulee kohtalon hetket. Silloin firman ahdinkoon johtanut toimiva johto lähtee talosta. Uusien johtajien ja johtokunnan on vaikea näiltä hiililtä nousta.