Uusimmassa käytännön maamiehessä pisti silmään että yhdeksällä tilalla kymmenestä säilöttiin hapolla. Tällä yhdellä poikkeuksellakin "kokemukset ovat hyviä ja huonoja".  Johtuneeko sateisesta kesästä vai kenties tuomaristossa olleesta kemiran myyntipäälliköstä..

Itellä on nyt ollu Kärki Sil-All 4x4 pari vuotta käytössä ja kaikissa näytteissä ollu paremmat tulokset mitä aikasemmin oli hapoilla. Samaan aikaan tosin siirryttiin kaksoissilppurista ja laakasiilosta pyöröpaalaimeen ja tuubikäärintään.

Millä aineilla arvon raati on rehunsa säilönyt ja millasella menestyksellä?

Viimiseen kaheksaan vuoteen ei oo ollu minkäänlaista säilöntäainetta meitin rehuissa.
Rehut säilyy ihan yhtälaisesti mitä säilöntäaineellakin mutta saahan sinne rehuun lykätä mitä tahansa aineita jos haluaa ja on varaa.

Ittellä tulee vuodessa liki kymppitonnin säästö kun ei säilöntäaineitten kans lotrata.

Otatko erik rehuista rehuanalyysejä?

Ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen, kun siilorehu, joka säilötty biologisella, eli kärki sill-all aineella, kun rehu vaan oli syksyllä liian märkää. Tuloksena viimeisen päivän osalta siilon pinnalla metrin verran tummentunutta ja virhekäynyttä rehua. Yhdessä kohdassa kun oli renkaalla rikottu reunamuovi, oli myös lämpenemistä, nyt ei ole sitäkään, vaikka ilmat olisivat suosiolliset siihenkin.
Rehu on siis niin märkää, että irroituksen jälkeen valuu kakusta kusta matkalla apevaunuun. Muuten ei ole pilaantunutta, eli vahinko on virhekäyminen, ei pilaantuminen varsinaisesti. Se on tuo sinimailanen vaan melko märkää, vaikka se korjatessa tuntuisikin siedettävän kostealta, aumassa se kosteus tuntuisi irtoavan.

Hapolla paaliin.. Ei ole varaa leikkiä tällaisella asialla. Vanhana tehdään ja apilapitoista tavaraa..

Paaliin ilman aineita. Ja otetaan analyysit. Hyviä rehuja eikä säilyvyysongelmia.

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    3,77       alle 4,04 (ka 229 g/kg)
Ammoniakkityppi >    31    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    94    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    30    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    467    g/kg N    alle 500
Sokeri >    19    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    229    g/kg    
Raakavalkuainen >    141    g/kg ka    130 - 160
Kuitu (NDF) >    503    g/kg ka    500 - 600
D-arvo >    647    g/kg ka    680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    10,4    MJ/kg ka    
OIV >    78    g/kg ka    71 - 88
PVT >    25    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    85       90 - 120
ME-indeksi >    81       85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >    9    

Siinä kolmatta satoa. Alla Sciantecille lähetetty. Kahdennettu näyte.

D Value % 71 high
ME (MJ/kg) 11.3 high
Energy Analysis
FME (MJ/kg) 8.6 high
NDF (g/kg) 347 standard
Ash (g/kg) 81 standard
Oil-A (g/kg) 53 high
Dry Matter Solubility (S) 0.22 standard
(a) 0.32 standard
(b) 0.51 standard
(c) (per hour) 0.036 standard
Intake Characteristics Analysis
Dry Matter (g/kg) 261 standard
Potential Intake (FiM) (g/kgW 0.75) 109 high
pH 4.4  standard
Ammonia N (% of total N) 9.5 low
Pot. Acid Loading (FiM) (meq/kg) 1171 high
Protein Analysis
Crude Protein (g/kg) 119 standard
ERDP (g/kg) 93 standard
DUP (g/kg) 15.9 low
Nitrogen Solubility (N) 0.58 standard
(a) 0.68 standard
(b) 0.23 standard
(c) (per hour) 0.079 standard
Fermentation Characteristics Analysis
Sugar (g/kg) 21 low
Acetic Acid (g/kg) 20.9 low
n Butyric Acid (g/kg) 1.2 low
Lactic Acid (g/kg) 70.8 standard
Tot. Ferm. Acids (FiM) (g/kg) 108.6 standard
(Reported on a dry matter basis)

Rehu on sama, eroavaisuuksia selittänee ainakin raaka-aine, apila/raiheinävaltaista rehua. Artturissa lienee vähänlaisesti kalibrointimateriaalia niihin. Tuotantovaste on lähempänä sciantecin arvoja, samoin maittavuus. Artturin tulkinta laskee syönti-indeksiä jyrkästi, kun maito ja muurahaishappoja on yli suosituksen.  Ei silti mitään huippurehua, mutta biologisella säilöttyä. Kokemus on osoittanut, että tiivistäminen on se, mistä homma kiikastaa, jos pöpöt ei pelaa....

Ai teidän lehmät syövät yhtä mielellään aivan aineetonta rehua
Kyllä me paaleihin aina jotain biologista laitetaan, ihan vaan sen takia että ompahan varmuustekijänä ja maistuu paremmin lehmille.
Hapolle ei viitsi koneita ruostuttaa ja haiseekin pahalle.

Rairairai-heinän korkea osuus tuntuu olevan artturianalysoinnissa ongelma. Samoin kuin kokoviljasäilörehu. Näistä saatujen analyysien perusteella jos ruokintaa suunnitteluttaa, tahtoo nuo kelvata vain hiehojen rehuiksi. Vaikkakin kokoviljasäilörehu etenkin on verraton lisä kakkossatoa syötettäessä. Vaikutus helposti useamman maitokilon verran / lehmä. Siis plussaa. Meillä melkoisen natapitoisia nurmet, kuivien kesien varalle. Tuo nata on kakkosrehussa valtalaji, timotti kasvaa keväällä parhaiten. Lisäksi seoksissa puolella plänteistä apilaa tai mailasta sekä raiheiniä.

Rairairai-heinän korkea osuus tuntuu olevan artturianalysoinnissa ongelma. Samoin kuin kokoviljasäilörehu. Näistä saatujen analyysien perusteella jos ruokintaa suunnitteluttaa, tahtoo nuo kelvata vain hiehojen rehuiksi. Vaikkakin kokoviljasäilörehu etenkin on verraton lisä kakkossatoa syötettäessä. Vaikutus helposti useamman maitokilon verran / lehmä. Siis plussaa. Meillä melkoisen natapitoisia nurmet, kuivien kesien varalle. Tuo nata on kakkosrehussa valtalaji, timotti kasvaa keväällä parhaiten. Lisäksi seoksissa puolella plänteistä apilaa tai mailasta sekä raiheiniä.

Pitää paikkansa.

Lainaus käyttäjältä: mah - 27.05.13 - klo:00:19

Rairairai-heinän korkea osuus tuntuu olevan artturianalysoinnissa ongelma. Samoin kuin kokoviljasäilörehu. Näistä saatujen analyysien perusteella jos ruokintaa suunnitteluttaa, tahtoo nuo kelvata vain hiehojen rehuiksi. Vaikkakin kokoviljasäilörehu etenkin on verraton lisä kakkossatoa syötettäessä. Vaikutus helposti useamman maitokilon verran / lehmä. Siis plussaa. Meillä melkoisen natapitoisia nurmet, kuivien kesien varalle. Tuo nata on kakkosrehussa valtalaji, timotti kasvaa keväällä parhaiten. Lisäksi seoksissa puolella plänteistä apilaa tai mailasta sekä raiheiniä.

Pitää paikkansa.

MOT

Aika paljon rehun analyysi ainakin muuttui talvikuukausina, molemmat siis samaa timppavaltaista hapolla tehtyä (paalinurmiseos yms) kolmossatoa, eka näyte kairattu siilosta:

8.1.2013
Analyysi   Tulos   Yksikkö   Tavoite/normaali

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   4,13      alle 4,49 (ka 343 g/kg)
Ammoniakkityppi >   23   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   52   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   14   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   305   g/kg N   alle 500
Sokeri >   90   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   343   g/kg   
Raakavalkuainen >   136   g/kg ka   130 - 160
Kuitu (NDF) >   499   g/kg ka   500 - 600
D-arvo >   711   g/kg ka   680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   11,4   MJ/kg ka   
OIV >   84   g/kg ka   71 - 88
PVT >   11   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   116      90 - 120
ME-indeksi >   119      85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >   9      




13.5.2013:
Analyysi   Tulos   Yksikkö   Tavoite/normaali

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   3,92      alle 4,35 (ka 307 g/kg)
Ammoniakkityppi >   22   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   63   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   17   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   308   g/kg N   alle 500
Sokeri >   75   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   307   g/kg   
Raakavalkuainen >   152   g/kg ka   130 - 160
Kuitu (NDF) >   487   g/kg ka   500 - 600
D-arvo >   690   g/kg ka   680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   11,0   MJ/kg ka   
OIV >   83   g/kg ka   71 - 88
PVT >   28   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   104      90 - 120
ME-indeksi >   104      85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >   9   

Mut oli myös mainittu ko. artikkelissa 

On alkanut tuntua vahvasti siltä, että suurin ongelmakohta rehunteossa on rehunäytteen analysointi. Viimeistään siinä vaiheessa, ja varsinkin jos ilmoittaa väärän säilöntäaineen, rehu menee pilalle!! 

On alkanut tuntua vahvasti siltä, että suurin ongelmakohta rehunteossa on rehunäytteen analysointi. Viimeistään siinä vaiheessa, ja varsinkin jos ilmoittaa väärän säilöntäaineen, rehu menee pilalle!! 

Tämä on yksi tunnetu tekosyy sille että omat rehut ovat analyyseissä järkyttävää moskaa mutta "lehmät syövät sitä hyvin"