Pellot luomuun eli näennäisviljelyyn, ja senverran luomuemoja että säilyy kotieläin tilana ja tekee yhden sadon heinää että elukat säilyy hengissä talven yli. Tuntipalkka kasvaa huomattavasti esimerkiksi tavanomaiseen maidontuotantoon verratuna.

Mitähän siitäki tulisi jos suomessa kaikkia maita viljeltäisiin hyvän tavan mukaan ja satoa tavoitellen, eli tällöinhän jo valmiiksi ylitarjonnasta kärsivät markkinat vääristyisivät ennestään..  Humbuugiviljeliät ovat suomen maatalouden tukipilareita, ylituotannon hillintää.

Suomen ilmastossa pystytään noille humpuuki emoeläimille tuottamaan tehokkaasti ja ja edullisesti rehua, minkä ne pystyvät myös tehokkaasti hyödyntämään. Huonoimmat haippu alueet voidaan vielä laiduntaa, ettei tarvitse maanparannukseen sijoittaa valtavia rahamassoja. Niiden tuottamalle luomulihallekin on erinomainen kysyntä koko euraasiassa.

Tosi asiahan on että tehotuotanto kannattaa sijoittaa sinne missä ilmasto, maaperä ja ympäristö kestää voimakkaan tuotannon. Alueilla missä pystytään kasvattamaan kasveja, jotka hyödyntävät ravinteet sen sijaan että ne valuvat vesistöihin. Keinolannoitteiden käyttö pitää EU:n toimesta kieltää Baltiaa pohjoisempana. Hyvä raja voisi olla maissinviljelyvyöhykkeen pohjoisraja.

 

Teiltä unohtuu märehtijätuotannon tärkein minimitekijä: vesi

Pellot luomuun eli näennäisviljelyyn, ja senverran luomuemoja että säilyy kotieläin tilana ja tekee yhden sadon heinää että elukat säilyy hengissä talven yli. Tuntipalkka kasvaa huomattavasti esimerkiksi tavanomaiseen maidontuotantoon verratuna.

Mitähän siitäki tulisi jos suomessa kaikkia maita viljeltäisiin hyvän tavan mukaan ja satoa tavoitellen, eli tällöinhän jo valmiiksi ylitarjonnasta kärsivät markkinat vääristyisivät ennestään..  Humbuugiviljeliät ovat suomen maatalouden tukipilareita, ylituotannon hillintää.

Tuntipalkka nousee juu, mutta niitä tunteja on 1 vuorokaudessa 

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 06.05.13 - klo:07:28

Pellot luomuun eli näennäisviljelyyn, ja senverran luomuemoja että säilyy kotieläin tilana ja tekee yhden sadon heinää että elukat säilyy hengissä talven yli. Tuntipalkka kasvaa huomattavasti esimerkiksi tavanomaiseen maidontuotantoon verratuna.

Mitähän siitäki tulisi jos suomessa kaikkia maita viljeltäisiin hyvän tavan mukaan ja satoa tavoitellen, eli tällöinhän jo valmiiksi ylitarjonnasta kärsivät markkinat vääristyisivät ennestään..  Humbuugiviljeliät ovat suomen maatalouden tukipilareita, ylituotannon hillintää.

Tuntipalkka nousee juu, mutta niitä tunteja on 1 vuorokaudessa 

Jep. Toiminta voi olla hyvinkin kannattavaa, mutta ei sillä välttämättä silti elä.   

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 06.05.13 - klo:08:05

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 06.05.13 - klo:07:28

Pellot luomuun eli näennäisviljelyyn, ja senverran luomuemoja että säilyy kotieläin tilana ja tekee yhden sadon heinää että elukat säilyy hengissä talven yli. Tuntipalkka kasvaa huomattavasti esimerkiksi tavanomaiseen maidontuotantoon verratuna.

Mitähän siitäki tulisi jos suomessa kaikkia maita viljeltäisiin hyvän tavan mukaan ja satoa tavoitellen, eli tällöinhän jo valmiiksi ylitarjonnasta kärsivät markkinat vääristyisivät ennestään..  Humbuugiviljeliät ovat suomen maatalouden tukipilareita, ylituotannon hillintää.

Tuntipalkka nousee juu, mutta niitä tunteja on 1 vuorokaudessa 

Jep. Toiminta voi olla hyvinkin kannattavaa, mutta ei sillä välttämättä silti elä.   

Itellä tahtoo ne tunnit loppua vuorokaudesta tällä hetkellä
Täysaikaisen työntekijän tarttisin surkeesti, mutta toisaalta ei oo juuri nyt motivaatiota alkaa opettaan ketään tähän hommaan.. Kesantoa sekä VLNnää ja LHPeetä lisäsin reilut sata hehtaaria aiempaan nähden ja lopetin kaiken urakoinnin, mutta karjanhoitoon täytyis kans alkaa soveltaa jotain laajaperäisempää mallia..
Nykyinen reilu kolmen euron taso poistolehmien kilohinnassa konsultoi lehmien reilun vähentämisen suuntaan, mutta liki 100 yksikköö on pakko kuitenkin pitää, että pysyy kotieläintilana

Teiltä unohtuu märehtijätuotannon tärkein minimitekijä: vesi

Jos juotavaa vettä tarkoitat, niin sitä tulee putkesta 20 senttiä motti
Jos taasen tarkoitit sadantaa, niin pieni sademäärä pienentäisi työmäärää monelta kantilta, sadon määrä(=kustannukset) pienenis mukavasti ja sitten kuivittaminen ja muu karjanhoito pienenis mukavasti kans..

Tosi asiahan on että tehotuotanto kannattaa sijoittaa sinne missä ilmasto, maaperä ja ympäristö kestää voimakkaan tuotannon. Alueilla missä pystytään kasvattamaan kasveja, jotka hyödyntävät ravinteet sen sijaan että ne valuvat vesistöihin. Keinolannoitteiden käyttö pitää EU:n toimesta kieltää Baltiaa pohjoisempana. Hyvä raja voisi olla maissinviljelyvyöhykkeen pohjoisraja.

 

Huoltovarmuuden ja vaihtotaseen kannalta olisi hienoa että suomi olisi omavarainen vain luomunaudassa ja hömppäheinässä.

Olisihan se fiksua tuplata tukimenot ja ja kasvattaa vaihtotaseen alijäämää parilla miljardilla kun tuontia tulisi pari miljardia lisää, maidonvienti loppuisi ja sitä luomunautaa käytännössä myytäisiin yhtä hyvällä menetyksellä kuin suomalaista lihaa ulkomaille tähänkin asti (Atrian ja HK:n toimesta).
 

Pohjoisessa olisi järkevä kasvattaa lähinnä puita, en näe mitään perustetta sille että vahvasti tuettu (tuet yli 50% liikevaihdosta) näennäisviljely asetettaisiin sen edelle.

Lainaus käyttäjältä: Regent - 06.05.13 - klo:07:50

Tosi asiahan on että tehotuotanto kannattaa sijoittaa sinne missä ilmasto, maaperä ja ympäristö kestää voimakkaan tuotannon. Alueilla missä pystytään kasvattamaan kasveja, jotka hyödyntävät ravinteet sen sijaan että ne valuvat vesistöihin. Keinolannoitteiden käyttö pitää EU:n toimesta kieltää Baltiaa pohjoisempana. Hyvä raja voisi olla maissinviljelyvyöhykkeen pohjoisraja.

 

Huoltovarmuuden ja vaihtotaseen kannalta olisi hienoa että suomi olisi omavarainen vain luomunaudassa ja hömppäheinässä.

Olisihan se fiksua tuplata tukimenot ja ja kasvattaa vaihtotaseen alijäämää parilla miljardilla kun tuontia tulisi pari miljardia lisää, maidonvienti loppuisi ja sitä luomunautaa käytännössä myytäisiin yhtä hyvällä menetyksellä kuin suomalaista lihaa ulkomaille tähänkin asti (Atrian ja HK:n toimesta).
 

Pohjoisessa olisi järkevä kasvattaa lähinnä puita, en näe mitään perustetta sille että vahvasti tuettu (tuet yli 50% liikevaihdosta) näennäisviljely asetettaisiin sen edelle.

Nää vaihtotase laskelmat ei ole kyllä noin yksiselitteisiä, sillä tavanomainen tuotanto myös tuo paljon "panoksia" ulkomailta, sieltä tuodaan, lannoitteita, torjunta-aineita, myrkkyjä, säilöntäaineita, rehuja jne.. komponentteja, joita ei luomussa käytetä tai käytetään hyvin vähän, polttoaineita käytetään molemmissa 
Luomu tuottaa vähempi, mutta se ei oikeastaan aiheuta minkäänlaista valuutan valumista vaihtotaseen puolella ulkomaille 

Pohjoisessa on järkevää kasvattaa nurmea, puut kasvaa erittäin hitaasti pohjoisessa, joten maan tuotto siinä on huonoin pohjoisessa 
Mikäli vientiä halutaan lisää, niin puut pitää kasvattaa etelässä 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 06.05.13 - klo:12:33

Lainaus käyttäjältä: Regent - 06.05.13 - klo:07:50

Tosi asiahan on että tehotuotanto kannattaa sijoittaa sinne missä ilmasto, maaperä ja ympäristö kestää voimakkaan tuotannon. Alueilla missä pystytään kasvattamaan kasveja, jotka hyödyntävät ravinteet sen sijaan että ne valuvat vesistöihin. Keinolannoitteiden käyttö pitää EU:n toimesta kieltää Baltiaa pohjoisempana. Hyvä raja voisi olla maissinviljelyvyöhykkeen pohjoisraja.

 

Huoltovarmuuden ja vaihtotaseen kannalta olisi hienoa että suomi olisi omavarainen vain luomunaudassa ja hömppäheinässä.

Olisihan se fiksua tuplata tukimenot ja ja kasvattaa vaihtotaseen alijäämää parilla miljardilla kun tuontia tulisi pari miljardia lisää, maidonvienti loppuisi ja sitä luomunautaa käytännössä myytäisiin yhtä hyvällä menetyksellä kuin suomalaista lihaa ulkomaille tähänkin asti (Atrian ja HK:n toimesta).
 

Pohjoisessa olisi järkevä kasvattaa lähinnä puita, en näe mitään perustetta sille että vahvasti tuettu (tuet yli 50% liikevaihdosta) näennäisviljely asetettaisiin sen edelle.

Nää vaihtotase laskelmat ei ole kyllä noin yksiselitteisiä, sillä tavanomainen tuotanto myös tuo paljon "panoksia" ulkomailta, sieltä tuodaan, lannoitteita, torjunta-aineita, myrkkyjä, säilöntäaineita, rehuja jne.. komponentteja, joita ei luomussa käytetä tai käytetään hyvin vähän, polttoaineita käytetään molemmissa 
Luomu tuottaa vähempi, mutta se ei oikeastaan aiheuta minkäänlaista valuutan valumista vaihtotaseen puolella ulkomaille 

Pohjoisessa on järkevää kasvattaa nurmea, puut kasvaa erittäin hitaasti pohjoisessa, joten maan tuotto siinä on huonoin pohjoisessa 
Mikäli vientiä halutaan lisää, niin puut pitää kasvattaa etelässä 

Tuotantopanoksia voidaan tuottaa ja tuotetaankin monelta osalta Suomessa. Onko jotain syytä olla tuottamatta torjunta-aineita täällä, lannoitetehtaalta tulee vientiäkin aika paljon.

 Jos ekologisesti sidomme tuet kokonaan tuotantoon niin että Tanskan tasolla samat tuet jäävät ja pohjoisessa sitten vaikka 3x pienemmällä tuotannolla saa 3x vähemmän tukia / ha (ja luomusta saa vaikka 150% tuet), niin kuinka moni kasvattaa oulun tasolla mieluummin nurmea kun puita?

Jos vaikka naudanlihasta (teurapaino) saisi 2€/kg normituotannossa ja 3€/kg luomussa ilman muita tukia pelloista tai muusta. Jaettuna sitten vasikan-tuottajalle ja kasvattajalle tarvittaessa, ja tietenkään vasikkaa ei voi siirtää luomusta tavanomaiseen jos haluaa sen luomutuen vasikalle.

Antti-x äläpä sorru nyt muiden tuottajien aliarvostamiseen tehokiimassasi..
Ekologisuudella ja tukijärjestelmillä ei ole mitään suoraa korrelaatioita eikä oikeastaan pitäisikkään olla. Muuten niistä tavanomaisistakin poistolehmistä saa sen 3 euroa kilolta ainakin pihveistä   

Tähän soppaan vois heittää vastajeesustelun eli laitetaanko saman tien, että verotettavaa tuloa olis kolmasosa liikevaihdosta myös maitojulleilla tuloista riippumatta 

Antti-x äläpä sorru nyt muiden tuottajien aliarvostamiseen tehokiimassasi..
Ekologisuudella ja tukijärjestelmillä ei ole mitään suoraa korrelaatioita eikä oikeastaan pitäisikkään olla. Muuten niistä tavanomaisistakin poistolehmistä saa sen 3 euroa kilolta ainakin pihveistä   

Tähän soppaan vois heittää vastajeesustelun eli laitetaanko saman tien, että verotettavaa tuloa olis kolmasosa liikevaihdosta myös maitojulleilla tuloista riippumatta 

Mikä tämän luomun idea oli ellei tukien ja ekologisuuden naittaminen? Tai mikä ympäristötuen idea on ellei tukien ja ekologisuuden naittaminen? Tietty homma on ryssitty mutta se taisi kuitenkin olla alunperin tarkoituksena.

Ja jos haluaisin itse mahdollisimman paljon ruokaa hehtaarilta niin kyllähän jotain juureksia olisi pakko alkaa kasvattamaan eikä lehmiä. Vaikka sitten luomuna. Se voisi olla kestävää ja ekologista toisin kuin eräiden tyhmiin poliittisiin päätöksiin perustuva bisnes.

W.lle sen verran että ekologia on eliöstön monimuotoisuutta. Sanaa ryöstöviljellään siellä sun täällä hillittömästi. Suomen ympäristötuessa on suurin painotus vesistöjen suojelulla. Luomun (ja tuen) periaatteina on jäljitettävyys, ruokaturvallisuus ja ravinnekierrot, eläinpuolella eläinten lajinmukaiset olosuhteet ovat korostuneet.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 06.05.13 - klo:14:22

Antti-x äläpä sorru nyt muiden tuottajien aliarvostamiseen tehokiimassasi..
Ekologisuudella ja tukijärjestelmillä ei ole mitään suoraa korrelaatioita eikä oikeastaan pitäisikkään olla. Muuten niistä tavanomaisistakin poistolehmistä saa sen 3 euroa kilolta ainakin pihveistä   

Tähän soppaan vois heittää vastajeesustelun eli laitetaanko saman tien, että verotettavaa tuloa olis kolmasosa liikevaihdosta myös maitojulleilla tuloista riippumatta 

Mikä tämän luomun idea oli ellei tukien ja ekologisuuden naittaminen? Tai mikä ympäristötuen idea on ellei tukien ja ekologisuuden naittaminen? Tietty homma on ryssitty mutta se taisi kuitenkin olla alunperin tarkoituksena.

Ja jos haluaisin itse mahdollisimman paljon ruokaa hehtaarilta niin kyllähän jotain juureksia olisi pakko alkaa kasvattamaan eikä lehmiä. Vaikka sitten luomuna. Se voisi olla kestävää ja ekologista toisin kuin eräiden tyhmiin poliittisiin päätöksiin perustuva bisnes.

Juu, mutta jalkapallossakin on niinpäin, että ei ne pelaajat siellä pelikentällä sääntöjä määrää 
Ei maataloudessakaan voi maajussit määrätä tukiperusteita tai ympäristöpolitiikkaa, se on poliitikkojen tehtävä 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 06.05.13 - klo:14:44

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 06.05.13 - klo:14:22

Antti-x äläpä sorru nyt muiden tuottajien aliarvostamiseen tehokiimassasi..
Ekologisuudella ja tukijärjestelmillä ei ole mitään suoraa korrelaatioita eikä oikeastaan pitäisikkään olla. Muuten niistä tavanomaisistakin poistolehmistä saa sen 3 euroa kilolta ainakin pihveistä   

Tähän soppaan vois heittää vastajeesustelun eli laitetaanko saman tien, että verotettavaa tuloa olis kolmasosa liikevaihdosta myös maitojulleilla tuloista riippumatta 

Mikä tämän luomun idea oli ellei tukien ja ekologisuuden naittaminen? Tai mikä ympäristötuen idea on ellei tukien ja ekologisuuden naittaminen? Tietty homma on ryssitty mutta se taisi kuitenkin olla alunperin tarkoituksena.

Ja jos haluaisin itse mahdollisimman paljon ruokaa hehtaarilta niin kyllähän jotain juureksia olisi pakko alkaa kasvattamaan eikä lehmiä. Vaikka sitten luomuna. Se voisi olla kestävää ja ekologista toisin kuin eräiden tyhmiin poliittisiin päätöksiin perustuva bisnes.

Juu, mutta jalkapallossakin on niinpäin, että ei ne pelaajat siellä pelikentällä sääntöjä määrää 
Ei maataloudessakaan voi maajussit määrätä tukiperusteita tai ympäristöpolitiikkaa, se on poliitikkojen tehtävä 

Ei pelaajilla mut yleisö sen viimme kädes päättä mitä kinostaa kahtoa 

Ei oo paljoo lisättävää kosmiikkin ja härpertin lausuntoihin, mutta toisaalta ihan kiva olla "eräiden" bisneksessä mukana 

Ps. Joku sano ettei tässä hommassa ole työtä, mutta edelliskesänäkin mun tilalla tehtiin jatkuvasti yli 500 tuntia kuukaudessa töitä 
No nyt olen alkanut hankkia asuinkiinteistöjä ja siirrän businesta siihen suuntaan ja lehmiä lähtee jatkuvasti kolmen euron kilohinnalla kiikkuun, joten tunnit toivottavasti asettuu lähivuosina lähemmäs niitä palkansaajan normilukemia