Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa..

Minä uskon tähän tutkimukseen hyvin vankasti  Härkäpapu tuottaa parhaimmillaan 24 palkoa joissa jokaisessa on 4 papua. Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.

Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5  Kai sekin tukee tätä teoriaa 

Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.

Lainaus käyttäjältä: oppes - 21.04.13 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa..

Minä uskon tähän tutkimukseen hyvin vankasti  Härkäpapu tuottaa parhaimmillaan 24 palkoa joissa jokaisessa on 4 papua. Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.

Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5  Kai sekin tukee tätä teoriaa 

Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.

 Puuttuuko pölyttäjiä vai onko veden korkeudella vaikutusta?

Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.

Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5  Kai sekin tukee tätä teoriaa 

Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.

Itse sain satoa vain laidoilta 10 metrin kehyksistä. Keskemmältä taipui 31.7. myrskyssä vinoon ja puintisateissa maahan asti. Oli melkoista viidakkoa kesällä, miehenmittaista hietapaikoissa. Paljon olisi opittavaa tuon kasvin kanssa, kun viisi kertaa kylvänyt ja vain kerran täysin onnistunut. Niin, multamaalle tavoiteltiin 70 ja savelle 80 itävää/neliömetri, eli 200 kg/ha tienoilla.

Eli härkäpapu kannattaa kylvää sarkapeltoon?? 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.04.13 - klo:10:26

Lainaus käyttäjältä: oppes - 21.04.13 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: bouli - 18.04.13 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.04.13 - klo:09:04

Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria  Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja

Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.

Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.

Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan  Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..

Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa..

Minä uskon tähän tutkimukseen hyvin vankasti  Härkäpapu tuottaa parhaimmillaan 24 palkoa joissa jokaisessa on 4 papua. Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.

Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5  Kai sekin tukee tätä teoriaa 

Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.

 Puuttuuko pölyttäjiä vai onko veden korkeudella vaikutusta?

Ko. peltojen vesitalous toimii loistavasti. "Tukehtuminen" alkaa ehkä 50 metriä reunasta.. Voisi olla fiksua kylvää tahallaan 50 senttiä leveämmällä jaolla kuin mitä kylvökone on... Näyttäisi tietysti todella rumalta.. Ehkä suljen pari keskimmäistä vannasta ja sitten kylvän 25 senttiä leveämmältä 

Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.

Petri

Minulla on ollut kahtena vuonna härkäpapua ja molempina vuosina on jäänyt papua pintaan n.30%. Orastuminen on ollut epätasaista, mutta ekojen sateitten jälkeen se on parantunut ja puitaessa kasvusto on ollut yllättävän tasaista.
Mutta kuitenkin papujen jääminen pintaan ärsyttää. Kylvö kone on tume 2500 hkl laahavannaskone. Pelto on äestetty 6-7cm. Jouset on säädetty täysille ja vantaitten kyllä pitäisi mennä pohjaan asti. Ajonopeus on ollut 7,5-8 km/h. Onko ajonopeudella vaikutusta asiaan? Ajattelin tälle kaudelle vähän tuunata kylvövantaita...
Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten se on saatu ratkaistua.

Tumeen sai ainakin kymmenisen vuotta sitten kohtuu hintaan tuplajousisysteemin: jousen päähän/päihin tuli jakokappale, jolloin vannasta sai painottamaan toisen jousen vakiona olevan rinnalle.

Ajonopeuden pudotus jonnekin 5-6 km auttaa myös: vannas seuraa nätimmin, eikä ylös pompatessaan vippaa siemeniä pintaan. Vaatii toki hermoja, köröttely. 

Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?

Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?

Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt..   

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 21.04.13 - klo:19:52

Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?

Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt..   

"Juu.. ei näytä Arktika hyvältä.. mutta ootellaan nyt vielä 
Paksun lumikerroksen vuoksi pellon pinnassa liian "lämmintä" -> lumihomeet "


Hajakylvöä harjoille???

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 21.04.13 - klo:20:32

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 21.04.13 - klo:19:52

Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?

Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt..   

"Juu.. ei näytä Arktika hyvältä.. mutta ootellaan nyt vielä 
Paksun lumikerroksen vuoksi pellon pinnassa liian "lämmintä" -> lumihomeet "


Hajakylvöä harjoille???

juu... Syysrypsillä on pelittänyt hyvin, syysvehnällä( Urho) viime vuonna ihan ok tulos..

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.04.13 - klo:20:37

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 21.04.13 - klo:20:32

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 21.04.13 - klo:19:52

Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?

Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt..   

"Juu.. ei näytä Arktika hyvältä.. mutta ootellaan nyt vielä 
Paksun lumikerroksen vuoksi pellon pinnassa liian "lämmintä" -> lumihomeet "


Hajakylvöä harjoille???

juu... Syysrypsillä on pelittänyt hyvin, syysvehnällä( Urho) viime vuonna ihan ok tulos..

Arktika on muuten ihan paskaa syysvehnää, aina.

Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.

Petri

Vanhoissa viljelyohjeissa, 1930-40 luku, suositellaan riviväliksi 25-50 cm.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.04.13 - klo:17:24

Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.

Petri

Vanhoissa viljelyohjeissa, 1930-40 luku, suositellaan riviväliksi 25-50 cm.

Joo, mutta papu oli luultavasti eri lajiketta? Ja se ehkä ssyötiin vihreänä, siementavara kuivattiin seipäällä ?? Uskon että Euroopassakaan ei viljellä tätä pienisiemenistä "Kontua" vaan sitä isoa joka ei Suomessa kypsy, se selittäisi tuon 50 sentin rivivälin.

Joskus tuota ruokapapua viljeltiin puutarhassa. Oli noin 2 metristä ja palko kuin pieni banaani.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 21.04.13 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.04.13 - klo:17:24

Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.

Petri

Vanhoissa viljelyohjeissa, 1930-40 luku, suositellaan riviväliksi 25-50 cm.

Joo, mutta papu oli luultavasti eri lajiketta? Ja se ehkä ssyötiin vihreänä, siementavara kuivattiin seipäällä ?? Uskon että Euroopassakaan ei viljellä tätä pienisiemenistä "Kontua" vaan sitä isoa joka ei Suomessa kypsy, se selittäisi tuon 50 sentin rivivälin.

Joskus tuota ruokapapua viljeltiin puutarhassa. Oli noin 2 metristä ja palko kuin pieni banaani.

Kyllä niissä ensisijaisesti puhutaan näistä pienisiemenisistä kotimaisista maatiaiskannoista mistä Kontukin polveutuu.
Mainitaan toki että riviväli valitaan siemenen koon mukaan, tuo 50 cm on varmaan ollut lähinnä keskiaurooppalaisille lajikkeille? 
Ihan tuleentuneena korjattavaksi sitä on viljelty, toki sehän on tarkoittanut siihen aikaan sitä että leikkuu aloitetaan kun alimmat palot alkaa mustumaan, ts. sato on jälkituleentunut seipäällä tms.