Tuntipalkka on sinänsä verraten yksioikoinen mittari, tuottavuus per tunti puolestaan huomattavasti vaikeampi mitata. Jokin meillä kuitenkin mättää. Äkkinäinen laskee meillä välillisiksi kustannuksiksi n. 35 %. Todellisuus saikkuineen ym. on lähempänä 80 % palkkasummasta.
Koko työmarkkinapakettia pyörittään vientiteollisuuden isojen poikein varassa. Maailma ei kuitenkaan ole enää niin yksioikoinen. meillä ollaan syvällä 1970-luvun vallihaudoissa, vaikka maailma ympärillä on muuttunut täysin.
Jotain tarttis tehdä: Viime vuoteen verrattuna työttömyysmenot ovat kasvaneet 12 %, ja asumistukimenot 10 %!
Olisikohan jousto mitään:
MT 4.5.2012
Saksalainen työaikapankki – alkuperäiseltä nimeltään työaikatili – on itse asiassa hyvin yksioikoinen malli. Työaikatilille kertyneet ylimääräiset työtunnit otetaan ulos niitä vastaavina vapaina.
Työaikatilin ylin saldo voi olla jopa 600 tuntia ja alin saldo jopa 170 tuntia miinuksella.
Tilin saldo tasoitetaan tavalla, joka voi vaihdella joko työsopimus-, yritys-, tai työntekijäkohtaisesti. Yhtä ainoaa sääntöä ylitöiden ja niitä vastaavien vapaiden vaihtosuhteesta ei ole. Pääperiaate on kuitenkin, että pitkän päälle työnantaja välttää ylityökorvaukset.
Työntekijät jäävät vaille ylityölisiä, mutta saavat vastineeksi turvallisen keskimääräisen palkkatason.
