Päätöksentekijöillä kunnissa tai eduskunnassa pitäisi olla yksi periaate: pitää tietää, mitä päättää. Jos tietää, mitä on päättänyt, sen pystyy kertomaan ymmärrettävästi myös toiselle ihmiselle.
Valitettavasti yhä yleisempää on, että tohkeissaan kerrotaan päätöksistä, mutta loppujen lopuksi sisältö jää epäselväksi. Alkaa selittely.
Kataisen hallituksen taaperrus suurkuntahankkeensa ja siihen kytkeytyvän sosiaali- ja terveysuudistuksen kanssa on ollut karmeaa seurattavaa. Tulkinnat tehdyistä päätöksistä vaihtelevat laidasta laitaan riippuen siitä, keneltä kysyy.
Linjausten soveltaminen jo pelkästään Etelä-Karjalaan on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi.
Vuosi sitten ministeri Virkkusen kartassa esitettiin, että Etelä-Karjalaan tulisi yksi suurkunta. Vähän myöhemmin kuultiin selitys, että se tarkoittaakin kuntaliitoksen selvitysaluetta. Ei tule pakkoliitoksia, mutta tulee pakollinen kuntaliitosselvitys.
Terveydenhuollon linjauksia odotettiin turhaan ennen kuntavaaleja. Siinä odotellessa ensin epäiltiin, että Eksote pitää purkaa. Seuraavaksi Imatran piti liittyä Eksoteen, kunnes maakuntaan tuli vierailulle ministeri, joka kertoi, ettei Imatran tarvitsekaan liittyä.
Marraskuussa tehdyt linjaukset taas kertoivat, että Eksote voi jatkaa ja Imatran pitää siihen kuulua, mutta Imatra voi mahdollisesti joitain palveluita hoitaa itse. Selvitysmiesten viikon takaisen esityksen mukaan Imatran piti taas liittyä Eksoteen. Sitten koitti hallituksen kehysriihi torstaina. Sen jälkeen tulkinta on ollut, että eipäs tarvitsekaan. Vaan voipa olla niinkin, että koko Eksote puretaan.
Päätökset ja niiden tulkinta ovat vaihdelleet melkein viikoittain. Se on käsittämätöntä tunarointia kokoomuksen ja SDP:n asiaa sekoittavilta ministereiltä. En sano asiaa valmistelevilta, vaan nimenomaan asiaa sekoittavilta.
Haluan nostaa erityisesti esille henkilöstön. Hoitajat, sosiaalityöntekijät ja lääkärit, joiden pitäisi pystyä tekemään työnsä asiakkaidensa hyvinvoinnin eteen. He joutuvat kestämään kiukun, jos palvelu ei pelaa. Kustannuspaineiden alla heistä yritetään ottaa irti mahdollisimman paljon.
Kaiken yllä leijuu epävarmuus. Eksoten työntekijöillä on epävarmuus siitä, alkaako uusi organisaatiomullistus juuri, kun toiminta alkaa asettua uomiinsa. Imatran hyvinvoinnin ammattilaiset taas miettivät omien tehostamistoimiensa keskellä, siirtyykö myös Imatran terveydenhuolto Eksoteen. Jos haluamme pitää ammattitaitoiset ihmiset hoitoalalla, ei tällaiseen myllerrykseen ole varaa.
Hoitoa tarvitsevien ihmisten kannalta oleellista on, että lääkäriin pääsee lähelle. Jos vaiva kaipaa vaativampaa hoitoa, on oleellista laatu. Esimerkiksi leikkauksessa ei ole tärkeää tehdäänkö se lähellä. Tärkeintä on, että operaatio onnistuu.
Ihmisen kannalta olisi myös hyvä, että häntä ei pompotella, vaan joku ottaa kokonaisvastuun. Siksi olisi hyvä, että terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa.
Toimivia yhteistyörakenteita ei pidä purkaa. Imatran seutu ei pystyisi yksin erikoissairaanhoitoa hoitamaan. Siksi järkevä kehityssuunta on, että Imatra liittyy entistä tiiviimmin Eksoteen. Mutta myös Eksotessa jäsenkuntien äänen on kuuluttava, eikä tora Lappeenrannan ja Imatran kesken saa vaarantaa ihmisten hyvää hoitoa.
Maakuntamme päättäjiltä vaaditaan paljon. Ministerien ei saisi enää asioita sekoilullaan vaikeuttaa.
KIMMO TIILIKAINEN
Kirjoittaja on ruokolahtelainen kansanedustaja (kesk.).
http://www.uutisvuoksi.fi/Mielipide---Alakerta/2013/03/24/Mit%C3%A4+tuli+p%C3%A4%C3%A4tetty%C3%A4/2013515410302/69Viimeisen viikon aikana on tullut selväksi, että Haglund, Jutta ja Katainen päätyivät samassa budjettiriihessä kukin omaan päätökseensä.
Näppärää, kaikki siis voittivat!!!
