Ainakin täällä eteläisellä länsirajalla eli Perämeren pohjukassa herne-kaura oli paalauskuntoista elokuun alkupuoliskolla 2011, maittoi lambeille hyvin ja seuraavana vuonna oli ihan käypäinen apilanurmi kasvussa. Näin leveysastekommenttina.

Petri

pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676

Lainaus käyttäjältä: jcb - 26.03.13 - klo:18:58

Mites ollut maittavuus. Viimekesältä herne-vehnä+5kgvirnaa ja suojaviljana.
Säilönta hapolla ja onnistui hyvin,mutta maittavuus ollut huonompaa kuin nurmirehulla.
Lopuksi palkinton hyvästä suojakasvi ominaisuudesta koko alan  täydennyskylvö.

eli tarkoitus oli perustaa monivuotinen nurmi seassa?  Millä korkeuksilla viljelet? Oliko  myöhäinen korjuu?
Muilla kokemuksia onko herneen korjuu ajankohdalla vaikutusta nurmen  selviämiseen jos nurmi perustetaan herneen alle?

Jos kylvät touko-kesäkuun vaihteessa, niin korjuu heinä-elokuun vaihteessa. Tuolla kaavalla on pienimahdolisuus että nurmi selviää herneviljasoosin alta. Myös varisemis tappiot on pienemmät kun korjaa vähän liian aikaisin kuin myöhään.

Mites ollut maittavuus.

 Pojat veti appeen seassa naamaan ihan höpönä. Hyvä oli toki tuoksukin.

@terminator 2
joo jotain tollasta ajattelinkin  et tekis nuorempana jollon se ehkä ois vähän sopivampi tohon mun käyttöön.. mutta kun tarviis sitä massaakin paljon :/ no kompromissejähän on aina tehtävä..

Tämä oli kylvetty toukokuun lopussa ,korjuu siirty jatkuvien sateiden ja oikean rehunteon takia
elokuun alkuun, eli yli viikon pitkäksi. Lopputulos näkyy sulavuudessa.
Jotenkin tuntuu, että samoilla paskoilla on apilanurmesta kuitenkin helpompi otta
kotoperäistä valkuaista

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >                                       3,83       alle 4,09 (ka 243 g/kg4,09 (ka 243 g/kg)
Ammoniakkityppi >                    57    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    70    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >            10    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >                    509    g/kg N    alle 500
Sokeri >                                     44    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >                            243    g/kg    
Raakavalkuainen >                    155    g/kg ka    130 - 160
Kuitu (NDF) >                            486    g/kg ka    
D-arvo >                                    589    g/kg ka    680 - 700

Härkäpapu 100-herne (florida) 40-vehnä 40 kg/ha, alla alsike-puna-apila-ruokonata-nurminata-timotei..heinä joka oli se jo kasvanu aika pitkäksi.
Säilötty biologisella, kylvetty kesäkuun 9.. Niitetty ja paalattu elokuun puolivälissä. P-Satakunnassa.
4 hehtaarilta tuli jotain 80paalia.
Kun kerran siementä jäi niin ens keväänä ehkä härkä40-herne80-vehnä tai kaura40 kg/ha.
Papu oli hyvä tukikasvi mutta herne maistuu elukoille paremmin.
Alle kylvetty nurmi on hyvässä kunnossa.


Analyysi   Tulos   Yksikkö   Tavoite/normaali

Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >   3,82      alle 4,13 (ka 254 g/kg)
Ammoniakkityppi >   57   g/kg N   alle 70
Maito- ja muurahaishappo >   69   g/kg ka   35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >   10   g/kg ka   alle 20
Liukoinen typpi >   514   g/kg N   alle 500
Sokeri >   33   g/kg ka   50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >   254   g/kg   
Raakavalkuainen >   149   g/kg ka   130 - 160
Kuitu (NDF) >   471   g/kg ka   
D-arvo >   618   g/kg ka   680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >   9,6   MJ/kg ka   
OIV >   81   g/kg ka   71 - 88
PVT >   30   g/kg ka   14 - 46
Syönti-indeksi >   104      90 - 120
ME-indeksi >   94      85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >   9

pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676

Laskennallisesti tuohon sopii kivasti tärkkelystä, liki 30% Et analysoinu?

Liian aikaisin eli ennen taikinatuleentumistastetta korjattu kokovilja, oli sitten herneellä tai ilman, on paskaa rehua. Jos tarkoitus on korjata raakana, niin miksei sitten jotain ruista tai englanninraiheinää. Noiden rehuarvo on hyvä korjuuajasta riippumatta. Tai sitten korjata pois ennen tähkien tai palkojen muodostumista.

Hernekokovilja on tärkkelysrehua ja sen vertaaminen nurmeen ei oikein toimi. Mun ruokinnassa sen funktio on korvata väkirehua, ei nurmea. Hernettä taas käytetään nostamaan valkuaispitoisuutta, pelkän ohran tai vehnän valkuaispitoisuus jää 10% kieppeille tai alle ja semmonen rajoittaa käyttöä. Herneellä tai pavuilla se nousee 13-15% tienoille ja tekee ruokintasuunnittelijan elämästä vähän helpompaa.

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 26.03.13 - klo:21:26

pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676

Laskennallisesti tuohon sopii kivasti tärkkelystä, liki 30% Et analysoinu?

Liian aikaisin eli ennen taikinatuleentumistastetta korjattu kokovilja, oli sitten herneellä tai ilman, on paskaa rehua. Jos tarkoitus on korjata raakana, niin miksei sitten jotain ruista tai englanninraiheinää. Noiden rehuarvo on hyvä korjuuajasta riippumatta. Tai sitten korjata pois ennen tähkien tai palkojen muodostumista.

Hernekokovilja on tärkkelysrehua ja sen vertaaminen nurmeen ei oikein toimi. Mun ruokinnassa sen funktio on korvata väkirehua, ei nurmea. Hernettä taas käytetään nostamaan valkuaispitoisuutta, pelkän ohran tai vehnän valkuaispitoisuus jää 10% kieppeille tai alle ja semmonen rajoittaa käyttöä. Herneellä tai pavuilla se nousee 13-15% tienoille ja tekee ruokintasuunnittelijan elämästä vähän helpompaa.

Miten tuo tärkkelyskaava menee? Vakavasti ottaen rypsivalkuaista on todella hankala korvata millään poppaskonsteilla. Mäkin näen tämän karkerehun tärkkelyksen arvokkaaksi jutuksi. Meneekö viljan tärkkelys ns. ohitus-tärkkelyksenä kokoviljasäiliksessä, kuten herneen ja maissin?

Mulla tarkoitus kokeilla tänä vuonna Florida 50 kg/ha + Anniina 60 kg/ha ja ehkä ripaus kauraa tukikasviksi vielä. Aluskasviksi monivuotinen apilavoittoinen seos. Lannoitteeksi pelkkää kuivalantaa reippaasti. Sijaintina eteläinen Pohjois-Savo. Onko kukaan Butisania käyttänyt kasvinsuojelukseen? Ainekustannus on melkoinen, kokeillaan myöhäistä kylvöä ja riittävän aikaista rikkojen idätystä ensin..

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 26.03.13 - klo:21:26

pH 3,65
Amm.typpi 73
Maito- ja muurahaishappo 89
Haiht. rasvahapot 20
Liuk.typpi 576
Sokeri 18
KA 301
Raakavalk. 159
NDF 328
D 676

Laskennallisesti tuohon sopii kivasti tärkkelystä, liki 30% Et analysoinu?

Liian aikaisin eli ennen taikinatuleentumistastetta korjattu kokovilja, oli sitten herneellä tai ilman, on paskaa rehua. Jos tarkoitus on korjata raakana, niin miksei sitten jotain ruista tai englanninraiheinää. Noiden rehuarvo on hyvä korjuuajasta riippumatta. Tai sitten korjata pois ennen tähkien tai palkojen muodostumista.

Hernekokovilja on tärkkelysrehua ja sen vertaaminen nurmeen ei oikein toimi. Mun ruokinnassa sen funktio on korvata väkirehua, ei nurmea. Hernettä taas käytetään nostamaan valkuaispitoisuutta, pelkän ohran tai vehnän valkuaispitoisuus jää 10% kieppeille tai alle ja semmonen rajoittaa käyttöä. Herneellä tai pavuilla se nousee 13-15% tienoille ja tekee ruokintasuunnittelijan elämästä vähän helpompaa.

 En analysoinut. Korjattiin pois kun vehnä oli taikina-asteella. Teit sitten säilöväkirehua - tuumasi eräs ooppelilla ajava RuSun tekijä.

Miten tuo tärkkelyskaava menee? Vakavasti ottaen rypsivalkuaista on todella hankala korvata millään poppaskonsteilla. Mäkin näen tämän karkerehun tärkkelyksen arvokkaaksi jutuksi. Meneekö viljan tärkkelys ns. ohitus-tärkkelyksenä kokoviljasäiliksessä, kuten herneen ja maissin?

Mulla tarkoitus kokeilla tänä vuonna Florida 50 kg/ha + Anniina 60 kg/ha ja ehkä ripaus kauraa tukikasviksi vielä. Aluskasviksi monivuotinen apilavoittoinen seos. Lannoitteeksi pelkkää kuivalantaa reippaasti. Sijaintina eteläinen Pohjois-Savo. Onko kukaan Butisania käyttänyt kasvinsuojelukseen? Ainekustannus on melkoinen, kokeillaan myöhäistä kylvöä ja riittävän aikaista rikkojen idätystä ensin..

SSHH (g/kg ka) = 1000 – raakavalkuainen – kuitu – rasva – tuhka.

Tuplaa vehnän määrä 120 kilon tasolle. Virolainen suositus perustuu voimakkaampaan pensomiseen, siellä kylvömääränä voi olla pienempi. Jos vehnän tiheystavoite puhtaana on 700/m3 *tjp 38/ itävys 90 = 295kg/ha on siitä 50% 147,5kg. Vastaavasti herneen määrä lasketaan samoin. Harva kylvö jättää tilaa rikoille ja menee helpommin lakoon. Kylväessä kannattaisi jättää vielä joka kolmas tai joka neljäs vannas kiinni (muista tehdä kiertokoe myös vantaat suljettuna), koska muutama testi on osoittanut sen edesauttavan pystyssäpysymistä.

Kun tavoitteena vain ns. emorehu, niin riittäiskö Floridalle (60kg) tukikasviksi 15kg Westerwoldinraiheinää? Täytyykö ostaa tuhottoman kallista vehnän siementä? Viime kesänä kaura oli vain sattumina seoksessa.

Lainaus käyttäjältä: jcb - 26.03.13 - klo:18:58

Mites ollut maittavuus.

 Pojat veti appeen seassa naamaan ihan höpönä. Hyvä oli toki tuoksukin.

Minkäslaisia määriä reiska on pojille syöttänyt. Tarkoitus tulevan kesänä laittaa hernevehnää (Florida ja Anniina) ja syöttää pihvisonneille ja -hiehoille.

SSHH (g/kg ka) = 1000 – raakavalkuainen – kuitu – rasva – tuhka.

Tuplaa vehnän määrä 120 kilon tasolle. Virolainen suositus perustuu voimakkaampaan pensomiseen, siellä kylvömääränä voi olla pienempi. Jos vehnän tiheystavoite puhtaana on 700/m3 *tjp 38/ itävys 90 = 295kg/ha on siitä 50% 147,5kg. Vastaavasti herneen määrä lasketaan samoin. Harva kylvö jättää tilaa rikoille ja menee helpommin lakoon. Kylväessä kannattaisi jättää vielä joka kolmas tai joka neljäs vannas kiinni (muista tehdä kiertokoe myös vantaat suljettuna), koska muutama testi on osoittanut sen edesauttavan pystyssäpysymistä.

Kiitos hyvistä vinkeistä! Hiukka vähänlaiseen tuli näemmä Anniinan siementä sitten ostettua täksi vuodeksi  . Täytyy tarvittaessa torpata kauralla tai Streif-ohralla vaikka vähän huonomman rehun kustannuksella. Anniinan tjp. on muuten ~30 g. Puitavaksi kylvänyt jopa 850 itävää/m2 siipivantailla 

Kiitos hyvistä vinkeistä! Hiukka vähänlaiseen tuli näemmä Anniinan siementä sitten ostettua täksi vuodeksi  . Täytyy tarvittaessa torpata kauralla tai Streif-ohralla vaikka vähän huonomman rehun kustannuksella. Anniinan tjp. on muuten ~30 g. Puitavaksi kylvänyt jopa 850 itävää/m2 siipivantailla 

Hyvyydestä en tiiä, kun tää on opetteluvaiheessa

Mun anniina on samanveikkasta ja itävyys 80%  Ainoastaan hinta oli korkea....ja streifillä mäkin taidan paikata.