Katselin tuossa yhtä juttua, missä oli tehty kalluppia Saksalaisten mielipiteistä, ehdoton enemmistö Saksalaisista oli valmis hyväksymään elintarvikkeiden hinnannousun, jos hinnannousu menee tuottajille, eikä jää väliportaaseen, kuten kauppaan ja teollisuuteen.

Mietin tässä tätä täkäläistä keskusteluilmapiiriä ja julkista mediaa, sekä muita mielipiteitä mitä jatkuvasti kuulee ...
Onkohan tämä yleinen maatalousvastaisuus ihan Suomalainen ilmiö ja mistä se oikein johtuu, valtaosa Suomalaisista on kumminkin lähtenyt maalta noin sukupolvi siiten, joten siteiden ei pitäisi olla täysin poikki.

Onkohan tämä yleinen maatalousvastaisuus ihan Suomalainen ilmiö ja mistä se oikein johtuu, valtaosa Suomalaisista on kumminkin lähtenyt maalta noin sukupolvi siiten, joten siteiden ei pitäisi olla täysin poikki.

Ensimmäisen polven kaupunkilainen se kaikkein pahin just onkin, moukkia maalta, sukupolvien ajan kaupungissa asustelleet on paljon fiksumpia ja sivistyneempiä.

Suomi oli 60-luvulle asti maatalousmaa eurooppalaisessa katsannossa. Tästä sitten sikiää tunteenomainen suhtautuminen elinkeinoon. Viha/rakkaus- suhde: sukutila, perheviljelmä jne.

Yksi asia on kateus kun puhutaan suurista henkilökohtaisista tukisummista.

Yksi asia on kateus kun puhutaan suurista henkilökohtaisista tukisummista.

Varmaan tälläkin on osansa, se velipojista, joka oli se tyhmin ja hitain, saa osakseen nyt muiden kateuden, kun vielä nostaa niitä jumalattomia tukiakin, vaan sen takia, kuin ei aikoinaan älynny lähtiä muihin hommiin, vaan jäi pitämään sitä puoli-ilmaiseksi saatua kotitilaa ...
Onhan se väärin ...

Suomi oli 60-luvulle asti maatalousmaa eurooppalaisessa katsannossa. Tästä sitten sikiää tunteenomainen suhtautuminen elinkeinoon. Viha/rakkaus- suhde: sukutila, perheviljelmä jne.

Kun homma on ajettu tarpeeksi alas, niin ainoa tunteenomainen juttu (mutta tosi paha sellainen!) liittyy maanomistukseen. Meillä alkaa kirkkomaa kutsua jo näitä ensimmäisen sukupolven luopiota, jälkikasvu on huojentunut ja aidosti iloinen, kun joku ilmestyy huoltamaan heidän maisemaansa.

Petri

Lainaus käyttäjältä: UCD - 11.08.08 - klo:13:27

Suomi oli 60-luvulle asti maatalousmaa eurooppalaisessa katsannossa. Tästä sitten sikiää tunteenomainen suhtautuminen elinkeinoon. Viha/rakkaus- suhde: sukutila, perheviljelmä jne.

Kun homma on ajettu tarpeeksi alas, niin ainoa tunteenomainen juttu (mutta tosi paha sellainen!) liittyy maanomistukseen. Meillä alkaa kirkkomaa kutsua jo näitä ensimmäisen sukupolven luopiota, jälkikasvu on huojentunut ja aidosti iloinen, kun joku ilmestyy huoltamaan heidän maisemaansa.

Petri

Suomihan on tässä mielessä vähän poikkeuksellinen länsimaa, EU maa, tai yleensäkin maa, jossa maaomistus on hyvin monelle ihmiselle jakaantunut, yleensähän muualla maailmassa niin maat kuin tilatkin, on aika pienen porukan omistuksessa.
Taidamme olla ihan piikkipaikalla tässä kilpailussa ...

Suomihan on tässä mielessä vähän poikkeuksellinen länsimaa, EU maa, tai yleensäkin maa, jossa maaomistus on hyvin monelle ihmiselle jakaantunut, yleensähän muualla maailmassa niin maat kuin tilatkin, on aika pienen porukan omistuksessa.

Juttelin tuosta Väylän länsipuolelta olevan kolleegan kanssa joskus näistä meidän tilkuistamme ja hänen kertomansa mukaan Ruotsissa on jo vuosikymmeniä verotuksellisesti (tiedä sitten millä keinoin) pyritty estämään maatilojen pirstomista. Siellä onkin tavallista, että tilat ovat isoja, mutta niitä viljellään erilaisina yhtyminä. Tuotannollisesti on aika helppo kuvitella tästä seuraavan jonkinlaisia etuja (isompi yksikkökoko) ja luulisi tuollaisen järjestelyn olevan myös joustavampi erilaisissa rakennekehitysskenarioissa - on tarve sitten kasvattaa tai kutistaa pinta-alaa per maataloustyöntekijä.

Petri

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.08.08 - klo:10:25

Suomihan on tässä mielessä vähän poikkeuksellinen länsimaa, EU maa, tai yleensäkin maa, jossa maaomistus on hyvin monelle ihmiselle jakaantunut, yleensähän muualla maailmassa niin maat kuin tilatkin, on aika pienen porukan omistuksessa.

Juttelin tuosta Väylän länsipuolelta olevan kolleegan kanssa joskus näistä meidän tilkuistamme ja hänen kertomansa mukaan Ruotsissa on jo vuosikymmeniä verotuksellisesti (tiedä sitten millä keinoin) pyritty estämään maatilojen pirstomista. Siellä onkin tavallista, että tilat ovat isoja, mutta niitä viljellään erilaisina yhtyminä. Tuotannollisesti on aika helppo kuvitella tästä seuraavan jonkinlaisia etuja (isompi yksikkökoko) ja luulisi tuollaisen järjestelyn olevan myös joustavampi erilaisissa rakennekehitysskenarioissa - on tarve sitten kasvattaa tai kutistaa pinta-alaa per maataloustyöntekijä.

Petri

Jooo, Ruotsi, vaikka onkin hyvinvointivaltio ja vauras kansa, niin maanomistus ja asuntojen omistus, on paljon harvinaisempaa kuin Suomessa.

Olisko noin että pari iltapäivä lehteä, hesari ja yle saavat vain mielikuvan maatalousvastaisuudellaan että Suomi olisi maanviljeliä vastainen kansa mutta tuolla "kirkolla" keikkaa tehdessä jos puhuu maatalous vastaisesti niin sympatioita ei tule vaan jutun aiheet kuivuvat hilaisuudeksi mutta jos kerrot että viljelee myös maata niin kiinostusta riittää liiankin paljon.
 Näitäkin sivuja lukiessa voisi luulla mikä on viljeliöiten oma mielipide mutta jos neljä viisi kirjoittajaa tekee yli 80% kirjoituksista niin se on yhtä totta kuin iltapäivälehtien kirjoitukset.

panimpa merkille että asioista puhutaan kun ne koskettavat ns tavallista ihmistä eli vasta eilenkö se oli että juustomeijerit joutuvat lomauttamaan väkeä raaka-aineen puutteen vuoksi eli siis uutinen syntyi vasta seurauksista eikä siitä että maitotiloja lopetetaan ja sieltä osa eläköityy jatkajan puutteessa mutta iso osa lopettaa ja menee "vapaille" työmarkkinoille.

sukutila, perheviljelmä

Tämä tuntuu toistuvan kirjoituksissasi. Tiedätkö kuinka moni tila on peritty/ostettu vanhemmilta, tai appivanhemmilta? Kuinka suuri osa Suomen maatiloista on myyty täysin ulkopuoliselle, joka sillä ostolla on aloittanut alusta (siis ei vain laajentanut omaa "suku"tilaa ostamalla naapurilta lisää)?

Miten oma tilasi on tullut käyttöösi?

Katselin tuossa yhtä juttua, missä oli tehty kalluppia Saksalaisten mielipiteistä, ehdoton enemmistö Saksalaisista oli valmis hyväksymään elintarvikkeiden hinnannousun, jos hinnannousu menee tuottajille, eikä jää väliportaaseen, kuten kauppaan ja teollisuuteen.

Mietin tässä tätä täkäläistä keskusteluilmapiiriä ja julkista mediaa, sekä muita mielipiteitä mitä jatkuvasti kuulee ...
Onkohan tämä yleinen maatalousvastaisuus ihan Suomalainen ilmiö ja mistä se oikein johtuu, valtaosa Suomalaisista on kumminkin lähtenyt maalta noin sukupolvi siiten, joten siteiden ei pitäisi olla täysin poikki.

Vai maatalousvastaisuutta??

Onko se sitä, kun haukutaan tukiaiselätiksi?

Eihän me muuten pärjätä, pitää saada erilaisia tukia piisalle. Eikä se kaupunkilaisveronmaksajalle kuulu yhtään, mihin ne verorahat menee kerta ne tuet kuuluu meille kun ei muuten pärjätä.

Aivan mahdotonta ei mun silmiin ole maatalousvastaisuus ollut. Kaikkia asioita pitää voida kyseenalaistaa. Muiden mielipiteisiin voi vaikuttaa omalla toiminnalla. Vaikkapa mieltämällä veronmaksajat asiakkaiksi, jotka kustantavat maatalouden tulonsiirrot mielellään, kunhan kokevat saavansa rahoille vastinetta....

Olisko noin että pari iltapäivä lehteä, hesari ja yle saavat vain mielikuvan maatalousvastaisuudellaan että Suomi olisi maanviljeliä vastainen kansa mutta tuolla "kirkolla" keikkaa tehdessä jos puhuu maatalous vastaisesti niin sympatioita ei tule vaan jutun aiheet kuivuvat hilaisuudeksi mutta jos kerrot että viljelee myös maata niin kiinostusta riittää liiankin paljon.
 Näitäkin sivuja lukiessa voisi luulla mikä on viljeliöiten oma mielipide mutta jos neljä viisi kirjoittajaa tekee yli 80% kirjoituksista niin se on yhtä totta kuin iltapäivälehtien kirjoitukset.

Pitääkö meidän tulla siihen johtopäätökseen, että media on maaalousvastaista, mutta ei mediaa lukeva yleisö ei ole.
Mistähän se sitten johtuu, että median palvelukseen on hakeutunut, niin paljon maatalousvastaisia ihmsiä ...

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 20.08.08 - klo:07:13

Olisko noin että pari iltapäivä lehteä, hesari ja yle saavat vain mielikuvan maatalousvastaisuudellaan että Suomi olisi maanviljeliä vastainen kansa mutta tuolla "kirkolla" keikkaa tehdessä jos puhuu maatalous vastaisesti niin sympatioita ei tule vaan jutun aiheet kuivuvat hilaisuudeksi mutta jos kerrot että viljelee myös maata niin kiinostusta riittää liiankin paljon.
 Näitäkin sivuja lukiessa voisi luulla mikä on viljeliöiten oma mielipide mutta jos neljä viisi kirjoittajaa tekee yli 80% kirjoituksista niin se on yhtä totta kuin iltapäivälehtien kirjoitukset.

Pitääkö meidän tulla siihen johtopäätökseen, että media on maaalousvastaista, mutta ei mediaa lukeva yleisö ei ole.
Mistähän se sitten johtuu, että median palvelukseen on hakeutunut, niin paljon maatalousvastaisia ihmsiä ...

Ei tarvita kuin pari kolme maatalousvastaista toimittajaa SanomaWSOY.n ja yleen niin joka päivä kuulemme maatalousvastaisia juttuja ja kun jutut ovat meistä niin me kiinitämme paljon tarkemmin huomiota niihin. Lue kyseisistä "uutisista" toimittajan nimi niin useinmiten samat hemmot tekevät ne maatalousvastaiset, niitä ei ole paljon mutta yle ja sanomaWSOY suosiin näitten toimittajien juttuja.