Mä en kritisoi pitkärantaa suunnittelijana, vaan sen tyyliä hinnoitteluun. Pikainen soittokierros parille pitkärantalaisen omistajalle tuotti sen tiedon että suunnittelun hinnasta ei tietoa ennen laskua, eli en siis pari vuotta sitten itse saanut häneltä mitään hintaa ja siksi homma jäi silleensä.
Se on ikävää kun uskonto sekoitetaan jo navetan suunnitteluunkin, minusta täytyy olla avoin joka suuntaan.

Niin x:lle, ilmeisesti kärry oli paska eikä myyjä tullut hinnassa mitenkään vastaan virheen osalta

Ja turhaa sää skännä mun saneerauksista huolehdit.

Mä en kritisoi pitkärantaa suunnittelijana, vaan sen tyyliä hinnoitteluun. Pikainen soittokierros parille pitkärantalaisen omistajalle tuotti sen tiedon että suunnittelun hinnasta ei tietoa ennen laskua, eli en siis pari vuotta sitten itse saanut häneltä mitään hintaa ja siksi homma jäi silleensä.
Se on ikävää kun uskonto sekoitetaan jo navetan suunnitteluunkin, minusta täytyy olla avoin joka suuntaan.

Niin x:lle, ilmeisesti kärry oli paska eikä myyjä tullut hinnassa mitenkään vastaan virheen osalta

Ja turhaa sää skännä mun saneerauksista huolehdit.

Sää oot alle 30 ja kyl sua vituttaa jos nyt jo suttaat luottotietos.

Meillä makso kaikki kuvat ymppi ja rak lupiin, rakennusaikainen valvonta ja rakennekuvat tuohon 150lehmän navettaan 6500€. Sen oon kuullu kans cowhomesista että raha kelpaa

Mun oma on Pitkärannan suunnittelema,ja on kohtia ettei suunnittelialla ole ollut ajatus mukana.Toki en tiedä kuinka suunnittelu ja toteutus poikkeaa toisistaan

Ei ne suunnitelmat ja toteutus ole koskaan täydellisiä, ei missään.
Siis suunnitteleeko tuo pitkäranta sähköt, putket ja ilmastoinnitkin vai pelkästään lattia+seinä+katto?

Navetan suunnittelussa kannattaa suhtautua kriittisesti ajatusmaailmaan että mikä on jonkin minimi. Lehmä kun tarttee aika vähän tuottaakseen mutta hyvät makuupaikat, ruoka ja juomapaikat sekä kunnon käytävät näiden välien liikkumiseen se vaatii. Itte kun olen mitoitukasia katsonut niin ainoat mitat mitkä on ehkä kysenalaisia on poikima ja sairasosasto pinta-alat.

Ja kyllähän metsään mennään siinäkin, jos tilataan suunnittelijalta suunnitelma tyyliin: "Tarttis tehdä navetta, johon tulee X-määrä lehmiä" ja sitten odotetaan että saadaan suunnitelma ja aloitetaan rakentaminen. Itse ainakin tykkäsin siiä, kun suunnittelijan kanssa yhteistyössä kehiteltiin suunnitelmaa eteenpäin. Eri kohtia mietittiin monelta kantilta, ja loppujen lopuksi suunnitelma saatiin valmiiksi.

Nyt, 10 vuotta myöhemmin, voi todeta että ihan onnistuneita valintoja tuli tehtyä. Jos jotain tehtäisiin toisin, niin luultavasti päätyseinät olisivat vähän etäämmällä toisistaan. Tässäkin toki paino sanalla vähän. Ja saahan sitä päätyseinää vieläkin siirrettyä jos oikein innostuu. Sekin on kyllä suunnitelmissa silloin otettu huomioon.

Semmonen tuntuma on että tavarantoimittajat innokkaasti ovat muokkaamassa navetan pohjaa omille tuotteillensa ja jos hankinnat hajautetaan useille toimijoille ja isäntä ei osaa pitää hommaa hanskassa vaan antaa jokaisen toimijan tehdä omia muokkauksia niin rakennusvaiheessa voi olla helvetti irti.

   
    Kyllä navetta pitää itte suunnitella ja ulkopuolisella esim pro agrialla piirrättää, jolloin tulee oikeat mitat.

Kun "saneeraa" eli laajentaa vanhaa, saako silloin tehdä laajennuksen samoilla virheillä vanhan kanssa vai pitääkö käyttää uusimpia mitoituksia, jos hakee tukirahoitusta?

Rakennesuunnittelijaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. On sellaisiakin toimistoita, joilta saa sellaiset rakennekuvat, että olkiluotokin kalpenee raudan ja betonin määrässä. Ja koko komeus pitäisi laittaa vielä paalujen nokkaan....

Sitä en tiedä, mutta poikkikuilu oli liian päässä, lantakonetta oli vaikea asentaa. Keskellä taas poikkikuilu oli semmosella paikalla, että tuli pilarin eteen. Eli selkeitä suunnittelu virheitä.   
Onhan niitä onneksi muitakin suunnittelijoita kun prorahastus tai pikkupoika.

Lalmekin raappaa ainakin on vaikea asentaa jos poikkikuilu ei ole ihan päässä, tai ainakin menee tilaa haaskuun.
Tolppien osalta voi arkkitehdiltäkin toki tulla virhe varsinkin jos kantavaa rakennetta vaihdetaan kesken suunnittelun. Mutta tottakai rakennesuunnittelussa täytyy rakenteiden ja toiminnallisen suunnittelun yhteensopivuus tarkistaa.

Kun "saneeraa" eli laajentaa vanhaa, saako silloin tehdä laajennuksen samoilla virheillä vanhan kanssa vai pitääkö käyttää uusimpia mitoituksia, jos hakee tukirahoitusta?

Rakennesuunnittelijaan kannattaa myös kiinnittää huomiota. On sellaisiakin toimistoita, joilta saa sellaiset rakennekuvat, että olkiluotokin kalpenee raudan ja betonin määrässä. Ja koko komeus pitäisi laittaa vielä paalujen nokkaan....

Kuten jo sanoin alle 500m2 laajennukset ja vanhojen saneeraukset saa tehdä vanhoilla mitoilla kunhan ne täyttää eläinsuojelulain normit, ja silti saa tuen saman tuen kun uuden tekemiseen tiukemmilla vaatimuksilla.
Meillä ei olisi mitään mahdollisuutta saada tukia jos kaikki menisi uusien ehtojen mukaan, mutta onneksi vanhojen korjauksissa on vielä järki mukana ja mahdollisuus tukeen. Tiedostan että tuon tuotantoa tuskin saadaan hiottua ihan huippuun, kuten uusimmissa miljoonahalleissa. Mutta tarvitseeko edes? Ei minusta jos navetta maksaa puolet uudesta samanlaisesta, niin olen ihan tyytyväinen 450 000-500 000 litraan, kunhan lehmät on terveitä. Yksi parsien välinen käytävä jää vähän kapeaksi, vain 2,4m mutta muuten tilaa on ihan riittävästi.

Vähän riippuu kantturoistakin toi navetan mitotus. Jersyköitä ja skta kun pistää pömpelin täyteen, niin jopa 2,4 metriset käytävät riittää. Holsteinit tarvii metrin lisää. Eläinsuojelun miniminormit on vähintään ongelmalliset jos on kookas holsteinkarja.   
Mutta niin se on että tekipä piirrustukset kuka tahansa niin isäntäväellä pitää olla tieto siitä mitä halutaan. Ja aika pitkälle pitäis olla käsitystä just noista kuilujen paikoista yms nippelistäkin. Jos ei ole, niin sitä pitää hakea. Kyl sitä saa, kun vähän vaivaantuu.

Mun mielestä kannattaa miettiä mitoitusta vähän sen mukaan että kuinka monta kantturaa on neliötä ja ruokintapöytämetriä kohden. Näissä ei kaannata oikaista minimiin vaan ennemminkiin pitää vähän pienempää karjaa joka mahtuu navettaan. Ilmiönä liian pienessä navetassa tulee esiin tapauksia että joku eläin ei uskalla käydä lypsyssä eikä syömässä jolloin sen tautivaara solujeen ym osalta kasvaa. Nämä heikoimmat elukat löytyy sekä hiehoista mutta voi myös tulla esiin poikineissa jne.

Parren kokko on niin selkeästi sanottu että siinä on vaikea mennä metsään mutta juuri väli ja muiden käytävien koossa ja pöytätilassa pystyy saamaan tällaisen jaotellun navetan missä eläimet ei uskalla liiikkua.

Ilmiönä liian pienessä navetassa tulee esiin tapauksia että joku eläin ei uskalla käydä lypsyssä eikä syömässä jolloin sen tautivaara solujeen ym osalta kasvaa. Nämä heikoimmat elukat löytyy sekä hiehoista mutta voi myös tulla esiin poikineissa jne.

Ei tarvi olla edes mitään selviä heikkoja yksilöitä jotka eivät kävisi lypsyllä, riittää että kaikilla on tasaisen hankalaa.
Siksi meilläkään ei ole joka parrelle lehmää, sama määrä maitoa tulee kun on muutama vähemmän.

Eikö realisti joskus taannoin kehunut että uus robonavetta kannattaa tehdä tuetta kun pääsee niin halvalla?