Hesarin pääkirjoitus tietää:  EU on viljelijöille paras isäntä!

Kirjoituksen loppupuolella on aika hyvä analyysi siitä, mikä olisi neuvotteluasema jos maatalouspolitiikkaa tehtäisiin puhtaasti kansallisella tasolla. Vaan vielä kun  kotikutoiset byrokratian kukkaset saataisiin systeemistä pois!

EU on viljelijöille paras isäntä
3.2.2013
Helsingin Sanomat

Euroopan unionin jäsenmaat käyvät parhaillaan neuvotteluja unionin budjetista vuosiksi 2014–2020. Ratkaiseva huippukokous EU:n rahoituskehyksestä on ensi viikolla. Budjettineuvottelujen varjossa on väännetty jo pari vuotta unionin maatalouspolitiikasta. Budjetti- ja maatalousneuvottelut etenevät limittäin ja päällekkäin, mutta maatalouskysymysten lopputulos riippuu aina budjettisovusta. Budjettisopimus määrää, kuinka paljon viljelijät saavat yhteisestä kassasta.

Selvää on, että EU:n budjetti ei kasva. Nettomaksajamaat Suomi mukaan luettuna ovat vaatineet menojen karsimista. Jos jäsenmaat saavuttavat budjetista sovun ensi viikolla, maatalousministerit pääsevät jakamaan omaa pottiaan maaliskuussa. Maatalousneuvottelujen loppusuora EU-parlamentin kanssa voitaisiin hoitaa huhtikuussa, ja uusi sopimus olisi mahdollista hyväksyä kesällä. Varmaa aikataulun toteutuminen ei ole – sen verran riitaisia EU-maat ovat budjettirahoituksesta.

Suomen neuvotteluasema EU:ssa on skitsofreeninen. Budjettineuvotteluissa Suomi ajaa tiukkaa säästölinjaa. Samaan aikaan maatalousneuvotteluissa Suomen tavoite on, että omia maataloustukia leikataan mahdollisimman vähän. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tasapainottelua. Neuvottelukumppanien ei saa antaa huomata liian helposti, kuinka budjettileikkauksia vaativa Suomi vetää maatalouspuolella kotiinpäin.

Suomi voisi olla budjettineuvotteluissa MTK:n mielestä jopa nykyistä löperömpi. Liitossa järkeillään, että olennaista ei ole EU-budjetin koko vaan se, mikä jää rahan nettovirraksi Suomen ja EU:n välillä. Tämä tarkoittaa, että palautukset maaseudun kehitystukina ja aluetukina pitää yrittää saada mahdollisimman suuriksi.

Suomen hallituksella ei ole kuitenkaan varaa – eikä haluakaan – lähteä esittämään EU-budjetin paisuttamista. Finanssi-, talous- ja eurokriisit vaativat säästöjä niin jäsenmaissa kuin EU:n toiminnassakin. Budjettineuvotteluissa Suomi toimii Saksan ja muiden samanmielisten joukoissa. Maatalousneuvotteluissa Suomen kumppani on sen sijaan ollut perinteisesti Ranska.

MTK, Maaseudun sivistysliitto ja Ajatuspaja e2 julkistivat perjantaina raportin suomalaisten ruoka- ja maatalousnäkemyksistä. Tulokset ovat pääasiassa ennalta arvattavia: lähi- ja luomuruokaa halutaan lisää, mutta harva on valmis maksamaan niistä enemmän. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että vain 15 prosenttia vastaajista uskoo EU-jäsenyyden olleen hyväksi suomalaiselle maataloudelle. Vastaavasti vain 26 prosenttia vastaajista uskoo, että ruoka on halpaa juuri EU-tukien ansiosta. Suurella osalla suomalaisista ei ole EU:n vaikutuksesta maatalouteen ja ruoan hintaan selvää käsitystä.

Mutta mitä ajattelee MTK? Viljelijöiden edun ajajille EU on paras kaveri. MTK:lle olisi kauhistus, jos Suomen maataloutta ei saneltaisikaan Brysselistä käsin.

EU:n maataloustuet koostuvat useasta palasesta: on unionin suoraan maksamaa CAP-tukea sekä osarahoitteista LFA-luonnonhaittakorvausta ja ympäristökorvausta. Osarahoitteisiin tukiin iso osa potista tulee suomalaisilta veronmaksajilta.

MTK:n kannalta on edullista, että Suomi käy maatalousneuvottelunsa EU:n eli muiden jäsenmaiden, EU-komission ja EU-parlamentin kanssa. Tilanne olisi paljon vaikeampi, jos Suomi päättäisi omasta maatalouspolitiikastaan ja päätökset tehtäisiin eduskunnassa. Silloin viljelijöiden pitäisi tosissaan tapella etujensa puolesta. Nyt EU toimii paitsi lypsylehmänä myös syntipukkina. Viljelijät, poliittiset päättäjät ja suomalaiset veronmaksajat muodostavat ainakin näennäisesti yhteisen rintaman Brysselin päättäjiä vastaan. Yksinkertaistettu jakolinja "Suomi vastaan EU" pelaa etenkin viljelijöiden pussiin.

EU:n maatalouspolitiikka on niin monimutkainen järjestelmä, että kuluttajan on mahdotonta tietää, mitä ruoka oikeasti maksaa ja miksi. Markkinatalous on tästä rakennelmasta kaukana. Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että kotimainen ruoantuotanto pitää turvata. Jos viljelijöitä kuuntelee, paras turva löytyy EU:sta.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/EU+on+viljelij%C3%B6ille+paras+is%C3%A4nt%C3%A4/a1359788503487

  Niinpä, kyllä se näin olis ollutkin, jollei MTK, Kepu, MMM kolmiyhteys olisi pahimman järkytyksen jälkeen muokannut systeemiä. Siis lopetti A-B alueen tuet   Olisi kuluttajan etu, että maitoa tuotettaisiin 5 sentin kotimaisella tuella mahdollisimman paljon. 

"EU:n maatalouspolitiikka on niin monimutkainen järjestelmä, että kuluttajan on mahdotonta tietää, mitä ruoka oikeasti maksaa ja miksi."


Tossa taas, ohitetaan täysin kaupan-ala ja sen osuus

Mitä mainioin esimerkki mis- ja disinformaatiosta, kiinnitetään huomio epäoleelliseen

Ruoan loppuhinnasta viljelijän osuus murto-osa, loput hesarin sponsoreita

S- ja K-ryhmä ovat viljelijän nykyinen isäntä byrokraatin suopeasti sivusta katsellessa

Kyllä Tsadin... korjaan: Demarien Sanomat tietää...        

  Niinpä, kyllä se näin olis ollutkin, jollei MTK, Kepu, MMM kolmiyhteys olisi pahimman järkytyksen jälkeen muokannut systeemiä. Siis lopetti A-B alueen tuet   Olisi kuluttajan etu, että maitoa tuotettaisiin 5 sentin kotimaisella tuella mahdollisimman paljon. 

juu   ja  vielä   selkeämmän  kuvan  maatalouspolitiikasta  saa   kun   muistaa

että  kepu  istuu   eu     parlamentissa   ryhmässä   joka  ajaa   kaikkien  tukien poistoa 

  Niinpä, kyllä se näin olis ollutkin, jollei MTK, Kepu, MMM kolmiyhteys olisi pahimman järkytyksen jälkeen muokannut systeemiä. Siis lopetti A-B alueen tuet   Olisi kuluttajan etu, että maitoa tuotettaisiin 5 sentin kotimaisella tuella mahdollisimman paljon. 

Sittenhän tillanne olisi vallan karsea! Joutuisivat etelä-suomessa kilpailemaan eu:n tukeemaa tuotantoa vastaan sillä 5 sentin litratuella! Suomi maksaisi kaiken lisäksi helvetin paljon eu:hun jäsenmaksuja saamatta sieltä mitään takaisin.

No pientä inhorealismia tässä on havaittavissa, ehkä aiheestakin, Suomi nyt tuskin pystyy EU maksuosuuttaan pienentämään, joten kai se sitten on maatalous se sektori, jossa jotain on mahdollista myös saada takaisin