Yrttibroileriseosta elikkä hukkakaura, savikka, pillikäs, juolavehnä, matara sekoitettuna
esim. vehnään, ohraan tai kauraan.

Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla 

Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla 

Milläs muullakaan voi kylvää kun ei saa ostaa rehukauraa siemeneksi ja eka pelto joten vanhaa siementä ei ole.   

Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla 

Ja varsinkin jos käyt Matilta siemenes hakemassa

Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 02.02.13 - klo:17:43

Onkos se muuten SKN:n painajainen jos kylvää raivionsa sertikauralla 

Ja varsinkin jos käyt Matilta siemenes hakemassa

 

tällä kertaa kuitenkin Karilta... 

Nyt on oikaistava pieni väärinkäsitys. Matti on hyvä mies ja ei mulle Matin marginaalikauppaa mitään vastaan ole. Ei Masa itse hintaansa kovin pitkälle pysty määräämään, vaan ketju märittelee perushinnan.

Mua vituttaa lähinnä EDELLEEN se, että oman siemenen käytöstä maksetaan vielä sakkoa joka määräytyy hämärästi. Tämäkään ei ole Matin vika. Ja sertin myyntihinta on vähintäänkin pähkähullulla tasolla. Ja kaiken kukkuraksi kauppiaat saavat myydä sellaista tavaraa jota on myyty viimeksi 60-luvulla kun hätä oli TODELLINEN, varsinkin vehnän osalta. Ja silloin 60-luvulla kun 70% prosenttia itävää siementä myytiin, sen hinta oli oikeassa suhteessa sen siemenen laatuun. Nyt markkinatalouden aikana pokerinaamalla plotataan pussin kylkeen vakuustodistus jossa mainitaan itävyys 70% ja hintalapussa lukee 700euroa tonni. Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.

There is no business like sertibusiness....

Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.

Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 03.02.13 - klo:08:30

Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.

Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. 

Ei peittaus vaikuta don arvoon.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 03.02.13 - klo:09:34

Lainaus käyttäjältä: SKN - 03.02.13 - klo:08:30

Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.

Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. 

Ei peittaus vaikuta don arvoon.

No joo, ei varmaankaan suoraan.
Mutta se tehoaa siinä siemenessä oleviin taudinaiheuttajiin kuten juurikin tuota deoksinivalenolia aiheuttaviin Fusarium sieniin ja pienentää niiden riskiä saastuttaa uusi kasvu.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 03.02.13 - klo:08:30

Myöskään mainintaa siemenerän DON-arvosta ei suostuta vakuuslappuun laittamaan. Ja huomatkaa, se se pöpö on siemenlevintäinen.

Ja sä muistaakseni ihmettelit jossain aiemmassa ketjussa minkä ihmeen takia siemen pitäisi peitata.. 

Haluatko maksaa yli 700euroa tonni tautisesta vehnänsiemenestä? Itse käytän peittaamatonta siementä, senkin uhalla että siinä saattaa olla pöpöjä. Mutta, pyrin korjaamaan siemenlohkoni ajoissa ja kylvän ne ensimmäisenä. Lajitellun siemenen säilytän säkeissä. Tähän asti ei ole ollut ongelmia lentonoen tms. kanssa. Ja jos viime syksyn kaltaisia korjuuolosuhteita tulee, pitää olla jemmassa 1-2 vuotta vanhaa siementä jos sattuu joku pöpökanta iskemään.

Tälle vuodelle piti uusia vehnän siemen, mutta hintalapussa on aivan liikaa hintaa tonnille. 



Lainaus VYRin sivuilta:

"Lajittelulla ja hyvälaatuisella siemenellä vähennetään toksiiniriskiä

Viljasadon laadun turvaamiseksi huolellinen kuivaus on tärkeää. Toksiiniriskiä voidaan alentaa kuivaamalla vilja nopeasti ja huolellisesti alle 14 %:iin. Lisäksi hyvät varastointiolosuhteet varmistavat viljan laadun säilymisen.

Viljasadon laatua voidaan parantaa myös lajittelulla. Tämä koskee sekä teollisuuteen myytävää että omaan rehukäyttöön menevää viljaa. Pienet, surkastuneet jyvät ovat usein punahomeen tartuttamia ja sisältävät korkeita hometoksiinipitoisuuksia. Lajittelu kannattaa tehdä jo ennen ennakkonäytteen lähettämistä.

Viljan lajittelujätteitä ei tule käyttää eläinten ruokintaan. Erityisesti siat ja hevoset sekä yleisesti nuoret eläimet ovat herkkiä hometoksiineille. Nautaeläimistä lypsylehmät ovat lihanautoja herkempiä toksiineille.

Kun satoa käytetään omaksi siemeneksi, suosituksena on siemenerien huolellinen kunnostaminen ja peittaus home- ja taudinaiheuttajasieniin tehoavilla valmisteilla, tai kylvöihin hankitaan uusi sertifioitu siemen. Ensi kasvukautta ajatellen viljelykierto on entistä tärkeämpää, jotta tartunnan riskiä uusissa kasvustoissa voidaan vähentää. Tartuketta on nyt runsaasti jäljellä pelloissa, joten taudinaiheuttajat pystyvät siirtymään helposti kehittyviin oraisiin."

Lainaus YRMAn sivuilta:

"Mitä ovat punahomeet
Punahomeet (Fusarium-sienet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla
tyvitautia ja punahometta tähkiin. Taudinaiheuttaja
leviää myös kylvösiemenen mukana."

Suosittelen koivua, kuusta tai mäntyä. Maalajista ja edellisestä puulajista riippuen.

Mun täytyisi tämä asia kyllä ensin vielä arkena varmistaa viisaammilta ja miten se vaikuttaa siemenlevintään.
Mutta joo, sillä riskillä että tulee kirjoitettua ihan potaskaa.. 

Sopivissa sääoloissa vähäisestäkin fusarium-homekasvustosta voi innostua kehittymään suuriakin määriä toksiineja.
Samoin suuri homeiden määrä ei automaattisesti tarkoita sitä että toksiineja olisi runsaasti..

Eli äkkiä ajateltuna vaikka sulla olisi sadossa suuri don-arvo ei se välttämättä käsittääkseni tarkoittaisi sitä että siinä on runsaasti seuraavaan satoon vaikuttavia taudinaiheuttajia, kuten ei alhainenkaan don-arvo tarkoittaisi sitä että niitä on vähän..

Suosittelen koivua, kuusta tai mäntyä. Maalajista ja edellisestä puulajista riippuen.

Miten saat sitten ymppiluvassa lannanlevitysalaksi  tuon kuusikon... Entä kuinka hyvin eläimet kasvaa laiduntamalla taimikossa.

Matkaa on kuitenkin navetan kulmalta 200 metriä joten vaikka pysyy tuettomanakin niin kuljetuskulut jo antaa aika paljon takaisin.