Energiahelpi ja rehuhelpi on siinä mielessä erilaisia, että rehu korjataan 3 kertaa vuodessa ja energiahelpi kerran keväällä. Rehupeltoon ei ehdi muodostua siemenpankkia maaperään. Helpikin on kovilla jos tosissaan korjataan rehua.

Tätä en kyllä ottanut huomioon
Mutta aika turhaa rehuahan se helpi sinänsä on. Eikö ois sama kasvattaa vaikka kauraa jonka sitten paalaa elokuussa pois? Maistuu lehmillekkin ihan hyvin.

Itse asiassa helpi maistuu oikein hyvin naudoille... Ainakin paalit on kelvanneet tosi hyvin biologisella säilöttynä. Tässä pari näytettä... Rehukäyttöön on eri lajikkeet kuin energiatuotantoon Näissä on sitten puna-apilaa seassa mikä varmasti parantaa tuloksia jonkin verran. Ph tällä turvelohkolla on noin 6 eli hyvässä luokassa.

Näytteenottopvm: 29.12.2011   Rehu: Apilavaltainen sr  Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu   Säilötyyppi: Pyöröpaali  Tulkinta >
Näytetunniste: Ruokohelpi 2.sato   Näytenumero: 8341200049   
Sato: Kesä 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,18   alle 4,97 (ka 462 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 9  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 42  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 8  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 222  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 34  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 462  g/kg   
Raakavalkuainen > 160  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 506  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 636  g/kg ka  660 - 680 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,2  MJ/kg ka   
OIV > 85  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 36  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 112   90 - 120 
ME-indeksi > 102   85 - 130 
 
Näytteenottopvm: 21.07.2011   Rehu: Apilavaltainen sr  Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu   Säilötyyppi: Pyöröpaali  Tulkinta >
Näytetunniste: Ruokohelpi 1.sato   Näytenumero: 8341112578   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 4,22   alle 4,42 (ka 325 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 54  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 65  g/kg ka  yli 35 
Haihtuvat rasvahapot > 8  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 561  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 29  g/kg ka  yli 50 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 325  g/kg   
Raakavalkuainen > 153  g/kg ka  yli 120 
Kuitu (NDF) > 525  g/kg ka  yli 450 
D-arvo > 658  g/kg ka  yli 660 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,5  MJ/kg ka   
OIV > 86  g/kg ka  yli 71 
PVT > 27  g/kg ka  yli 14 
Syönti-indeksi > 115   yli 90 
ME-indeksi > 109   yli 85 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ > 
Arvosana > 8   
 
 

Lainaus käyttäjältä: Regent - 30.12.12 - klo:13:17

Energiahelpi ja rehuhelpi on siinä mielessä erilaisia, että rehu korjataan 3 kertaa vuodessa ja energiahelpi kerran keväällä. Rehupeltoon ei ehdi muodostua siemenpankkia maaperään. Helpikin on kovilla jos tosissaan korjataan rehua.

Tätä en kyllä ottanut huomioon
Mutta aika turhaa rehuahan se helpi sinänsä on. Eikö ois sama kasvattaa vaikka kauraa jonka sitten paalaa elokuussa pois? Maistuu lehmillekkin ihan hyvin.

Tulee enemmän, laadukkaampaa ja erittäin paljon halvempaa rehua ruokohelpistä + vähällä työllä.

Tulee enemmän, laadukkaampaa ja erittäin paljon halvempaa rehua ruokohelpistä + vähällä työllä.

Miten se erittäin paljon halvempaa on Paljonko toi rehuhelpi sitten maksaa siemenenä /ha?
Kauraa vaan sinne amatsooniin huiskaan 80kg/ha, ei kovin suuri kustannus ole hehtaarille kun sen siitä äkeellä vielä piilottaa.
Vai tuleeko ero sitten kasvinsuojeluaineissa?

Perustin ruokohelven kauran alle ja puin pois. Vaatii tosi harvan suojakasvin kun kilpailukyky on aluksi heikko, mutta kun vauhtiin pääsee niin sitten kyllä pukkaa kasvustoa rajusti. Siemen maksaa muutaman euron kilo ja kylvömäärä reilu 10kg/ha puhdaskasvustona. Siemen saman tapainen kuin rypsillä. Pieni, pyöreä ja liukas. Voi olla hankala saada normaalilla heinänsiemenlaitteella menemään tarpeeksi vähän.

Perustin ruokohelven kauran alle ja puin pois. Vaatii tosi harvan suojakasvin kun kilpailukyky on aluksi heikko, mutta kun vauhtiin pääsee niin sitten kyllä pukkaa kasvustoa rajusti. Siemen maksaa muutaman euron kilo ja kylvömäärä reilu 10kg/ha puhdaskasvustona. Siemen saman tapainen kuin rypsillä. Pieni, pyöreä ja liukas. Voi olla hankala saada normaalilla heinänsiemenlaitteella menemään tarpeeksi vähän.

paljonko on tuo harva kaura kiloissa???

mitä lajikkeita olette käyttäneet ja kenenkä kautta hommanneet??

Mulle tuli oldergruppilta pari vuotta sitten... Olisko ollu palaton lajikkeen nimi. Kasvattaa enemmän lehteä kuin energiatuotantoon tarkoitetut lajikkeet. Kauraa oli noin 150 kg/ha ja kasvustoa vaivasi paikoin vesi. Näissä märemmissä paikoissa kaura jäi harvaksi ja samoissa kohdissa helpi kasvoi huomattavasti paremmin. Samoin kyllä tekee muutkin nurmikasvit suojaviljan kanssa... Kyseisellä lohkolla vaivasi leinikki ja nyt syksyllä kokeilin ajaa siihen mcpa+express seoksen. Näkee sitten keväällä tehosiko käsittely kun oli aika viileää... Sen verran voimakkaasti helpi kasvaa kuitenkin että voikukan lehdet alkaa nahistua kun jäävät alle... Leinikki vaan tuntuu olevan niin sitkeä ettei kilpailusta heti hätkähdä.

Se tuli huomattua kahtena märkänä vuotena että varsinkin näillä eloperäisillä mailla on hyvä olla todella laaja- ja syväjuurisia nurmikasveja viljelyssä. Sitoo pintamaan tosi hyvin eikä tullut niin pahoja ollenkaan että haittaisi viljelyä jatkossa. Rehuntekokalusto toki on kevyimmästä päästä

Edit: Lajike oli marathon eikä palaton... Aamulypsyllä muistin oikein

Ainakin lampaille (luonnon rikka-)ruokohelpi maistuu hyvin niin laitumella kuin paalistakin. Ajoissa tehtynä paremmin, täytyy olla ajoissa liikkeellä, jos sitä on "haitaksi" asti nurmessa.

Petri

Millainen olisi hyvä siemenseos, kun tarkoitus perustaa viherlannoitusnurmea. Alsikeapilaa ainakin laittaisin ja mitä siihen kaveriksi? Suosituksia, kokemuksia ?

Riippuu ihan siitä onko yksivuotinen vai useamman vuoden viherlannoitusnurmi... Apilat nyt on ainakin varmoja valintoja viherlannoituksiin. Persianapilaa yksivuotisiin ja puna-apilaa monivuotisiin. Virnat myös tosi hyviä yksivuotisina...

Riippuu ihan siitä onko yksivuotinen vai useamman vuoden viherlannoitusnurmi... Apilat nyt on ainakin varmoja valintoja viherlannoituksiin. Persianapilaa yksivuotisiin ja puna-apilaa monivuotisiin. Virnat myös tosi hyviä yksivuotisina...

Monivuotista ajattelin, eli pari kesää viherlannoitusta ja sitte mahdollisesti kolmantena kesänä korjaisin satoa.. Puna-apilaa minäkin mietin, mutta luin, että alsikeapila kestäisi talvea paremmin, tiedä sitten?? Voi kai sinne sekaan laittaa ihan perus timppaakin..

Ei mun mielestä puna-apilan talvenkestävyydessä ole ollut ongelmia näillä meidän korkeuksilla. Kasvaa ihan hyvin myös eloperäiselläkin maalla jos ph vihreällä. Alsiketta sitten jos maa hapanta. Ihan perus nurmiseosta (timppa+nadat) vaikka sitten kehiin niin toimii hyvin. Englanninraiheinää myös mukaan niin lähtee nopeasti kasvuun.

Juuri sen takia sitä alsikeapilaa ajattelin, koska se maa on hapanta turvemaata.

virnat ei vaa kasva missään "köyhillä" raivioilla