Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: VH - 29.12.12 - klo:10:22
-
Mikähän monivuotinen nurmilajike menestyisi parhaiten happamilla mailla? kun tulee ensi kesänä raivioita lisää viljelyyn niin oli tarkoitus muutamalle lohkolle kylvää suoraan nurmi viljan sijasta.
-
Varmaan helpi on se parhaiten kasvava nurmikasvi todella happamilla mailla. Tosi hidas kasvuunlähtö... Ainakin oman kokemuksen mukaan. Ruokonataa vaikka sekaan niin siitä saa sitten hyvää umpi/hiehojen evästä kahdella sadolla. Pääasia että on laajat ja syvät juuret niin kestää ajella traktorillakin paremmin.
-
Varmaan helpi on se parhaiten kasvava nurmikasvi todella happamilla mailla. Tosi hidas kasvuunlähtö... Ainakin oman kokemuksen mukaan. Ruokonataa vaikka sekaan niin siitä saa sitten hyvää umpi/hiehojen evästä kahdella sadolla. Pääasia että on laajat ja syvät juuret niin kestää ajella traktorillakin paremmin.
Jossakin muistan puhuttaneen että helpi ois erittäin pirullinen hävittää sitten vuosien päästä juuri niiden syvälle menevien juurien vuoksi? onko tuo sun helpi nata seos vaatinut kuinka voimakasta lannoitusta?
-
Itse laitan suo maille ensi kesänä niittynurmikka-ruokohelpi-nurmipuntarpää-alsikeapila seoksen. Saappa nähä mitä kasvaa.
-
Itse laitan suo maille ensi kesänä niittynurmikka-ruokohelpi-nurmipuntarpää-alsikeapila seoksen. Saappa nähä mitä kasvaa.
Mistä tuota nurmipuntarpäätä ja miksi? Mielestäni sellanen luonnonheinä ja tosi aikainen, vai tuleeko laitumeksi?
-
Itse laitan suo maille ensi kesänä niittynurmikka-ruokohelpi-nurmipuntarpää-alsikeapila seoksen. Saappa nähä mitä kasvaa.
Mistä tuota nurmipuntarpäätä ja miksi? Mielestäni sellanen luonnonheinä ja tosi aikainen, vai tuleeko laitumeksi?
Jep, laitumeksi. Lienee ainoita kasveja ruokohelpin kanssa, mitä voi noilla mutamailla kohtuu kustannuksilla kasvattaa.
-
Varmaan helpi on se parhaiten kasvava nurmikasvi todella happamilla mailla. Tosi hidas kasvuunlähtö... Ainakin oman kokemuksen mukaan. Ruokonataa vaikka sekaan niin siitä saa sitten hyvää umpi/hiehojen evästä kahdella sadolla. Pääasia että on laajat ja syvät juuret niin kestää ajella traktorillakin paremmin.
Jossakin muistan puhuttaneen että helpi ois erittäin pirullinen hävittää sitten vuosien päästä juuri niiden syvälle menevien juurien vuoksi? onko tuo sun helpi nata seos vaatinut kuinka voimakasta lannoitusta?
Kaikki syväjuuriset heinäkasvit on varmaankin hankalia hävitettäviä... Mulla on ollut tähän asti tuo helpi (rehulajike) puna-apilan kanssa ja on kasvanut hyvin varsin pienellä lannoituksella. Täydennyskylvin viime keväänä tuohon timotei-nurminataseosta kun sitä oli sattuneesta paljon varastossa. Puhtaalla ruohohelvellä ongelmana todella hidas kasvuunlähto keväällä ja niiton jälkeen. Lisäksi kun kylvettävä siemenmäärä on alhainen niin maa on pitkään "paljaana" jolloin rikkakasvit pääseee lisääntymään. Tulevana kesänä näkeekin jo vähän paremmin miten täydennyskylvö onnistui. Ainakin viime kesänä kaikki täydennyskylvetyt iti hyvin ;) Mulla on tuo helpi sellaisella lohkolla ettei sitä ole tarkoitus muokata ihan heti.
-
Itse laitan suo maille ensi kesänä niittynurmikka-ruokohelpi-nurmipuntarpää-alsikeapila seoksen. Saappa nähä mitä kasvaa.
Mistä tuota nurmipuntarpäätä ja miksi? Mielestäni sellanen luonnonheinä ja tosi aikainen, vai tuleeko laitumeksi?
Jep, laitumeksi. Lienee ainoita kasveja ruokohelpin kanssa, mitä voi noilla mutamailla kohtuu kustannuksilla kasvattaa.
Mites tuo ruokohelpi maittaa elukoille laitumella? Hevosille vein yhdeltä lohkolta paaleja missä oli ruokohelpiä niin meinasivat etteivät koske turvallakaan siihen.. ::)
-
Elä helevetissä mene mitää ruokohelpeä sinne ainakaan laittamaan.
-
Elä helevetissä mene mitää ruokohelpeä sinne ainakaan laittamaan.
http://www.extension.umn.edu/distribution/livestocksystems/DI5533.html
-
Elä helevetissä mene mitää ruokohelpeä sinne ainakaan laittamaan.
JD6630 on ainakin selvä mielipide. Mulla ei tarvi olla niin pitkäikäinen tuo lajike kun lähinnä on vain tarkoitus nyt valmistuvia raivioita jättää pariksi vuodeksi kesantoon ja kuivumaan ja sitten parin vuoden päästä kun saa aikaisemmat lohkot oikeaan kasvukuntoon viimeistellä nämä ja ottaa oikeaan viljelyyn.
-
Siinä vaan saattaa käydä sitten sillälailla että sulla on sitä helpeä joka pellolla. Kannattaa ainakin pestä joka paikka kunnolla kun poistuu sieltä raiviolta kylvämästä.
Vapon helpimiehet kiroavat helpin hävityksen vaikeutta. Tarvii kuulemma mahdottomasti glyfosaattia ja mielellään monta kertaa.
-
Siinä vaan saattaa käydä sitten sillälailla että sulla on sitä helpeä joka pellolla. Kannattaa ainakin pestä joka paikka kunnolla kun poistuu sieltä raiviolta kylvämästä.
Vapon helpimiehet kiroavat helpin hävityksen vaikeutta. Tarvii kuulemma mahdottomasti glyfosaattia ja mielellään monta kertaa.
Energiahelpi ja rehuhelpi on siinä mielessä erilaisia, että rehu korjataan 3 kertaa vuodessa ja energiahelpi kerran keväällä. Rehupeltoon ei ehdi muodostua siemenpankkia maaperään. Helpikin on kovilla jos tosissaan korjataan rehua.
-
Siinä vaan saattaa käydä sitten sillälailla että sulla on sitä helpeä joka pellolla. Kannattaa ainakin pestä joka paikka kunnolla kun poistuu sieltä raiviolta kylvämästä.
Vapon helpimiehet kiroavat helpin hävityksen vaikeutta. Tarvii kuulemma mahdottomasti glyfosaattia ja mielellään monta kertaa.
Huolellinen kevätkyntö ja raiheinä, parina keväänä. Tulvakosteikoilla helpi pysyy kiltisti penkalla jos ees joka toinen vuosi pääsee niittelemään.
-
Siinä vaan saattaa käydä sitten sillälailla että sulla on sitä helpeä joka pellolla. Kannattaa ainakin pestä joka paikka kunnolla kun poistuu sieltä raiviolta kylvämästä.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Pittääkö pers...kki ja munat pestä vai riittääkö jos naaman huuhtasee nevaojassa?? ;) ;) ;D ;D
Eikä sen hävittämisessä oo mitään tuskaa, jos alue on laidunnettavissa. Itu lähtee niinkun kuppa töölöstä parikesäisellä laiduntamisella..
-
Energiahelpi ja rehuhelpi on siinä mielessä erilaisia, että rehu korjataan 3 kertaa vuodessa ja energiahelpi kerran keväällä. Rehupeltoon ei ehdi muodostua siemenpankkia maaperään. Helpikin on kovilla jos tosissaan korjataan rehua.
Tätä en kyllä ottanut huomioon :-[
Mutta aika turhaa rehuahan se helpi sinänsä on. Eikö ois sama kasvattaa vaikka kauraa jonka sitten paalaa elokuussa pois? Maistuu lehmillekkin ihan hyvin.
-
Itse asiassa helpi maistuu oikein hyvin naudoille... Ainakin paalit on kelvanneet tosi hyvin biologisella säilöttynä. Tässä pari näytettä... Rehukäyttöön on eri lajikkeet kuin energiatuotantoon ;) Näissä on sitten puna-apilaa seassa mikä varmasti parantaa tuloksia jonkin verran. Ph tällä turvelohkolla on noin 6 eli hyvässä luokassa.
Näytteenottopvm: 29.12.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: Ruokohelpi 2.sato Näytenumero: 8341200049
Sato: Kesä
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,18 alle 4,97 (ka 462 g/kg)
Ammoniakkityppi > 9 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 42 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 222 g/kg N alle 500
Sokeri > 34 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 462 g/kg
Raakavalkuainen > 160 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 506 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 636 g/kg ka 660 - 680
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,2 MJ/kg ka
OIV > 85 g/kg ka 71 - 88
PVT > 36 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 112 90 - 120
ME-indeksi > 102 85 - 130
Näytteenottopvm: 21.07.2011 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Muu Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: Ruokohelpi 1.sato Näytenumero: 8341112578
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,22 alle 4,42 (ka 325 g/kg)
Ammoniakkityppi > 54 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 65 g/kg ka yli 35
Haihtuvat rasvahapot > 8 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 561 g/kg N alle 500
Sokeri > 29 g/kg ka yli 50
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 325 g/kg
Raakavalkuainen > 153 g/kg ka yli 120
Kuitu (NDF) > 525 g/kg ka yli 450
D-arvo > 658 g/kg ka yli 660
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,5 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka yli 71
PVT > 27 g/kg ka yli 14
Syönti-indeksi > 115 yli 90
ME-indeksi > 109 yli 85
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 8
-
Energiahelpi ja rehuhelpi on siinä mielessä erilaisia, että rehu korjataan 3 kertaa vuodessa ja energiahelpi kerran keväällä. Rehupeltoon ei ehdi muodostua siemenpankkia maaperään. Helpikin on kovilla jos tosissaan korjataan rehua.
Tätä en kyllä ottanut huomioon :-[
Mutta aika turhaa rehuahan se helpi sinänsä on. Eikö ois sama kasvattaa vaikka kauraa jonka sitten paalaa elokuussa pois? Maistuu lehmillekkin ihan hyvin.
Tulee enemmän, laadukkaampaa ja erittäin paljon halvempaa rehua ruokohelpistä + vähällä työllä.
-
Tulee enemmän, laadukkaampaa ja erittäin paljon halvempaa rehua ruokohelpistä + vähällä työllä.
Miten se erittäin paljon halvempaa on ??? Paljonko toi rehuhelpi sitten maksaa siemenenä /ha?
Kauraa vaan sinne amatsooniin huiskaan 80kg/ha, ei kovin suuri kustannus ole hehtaarille kun sen siitä äkeellä vielä piilottaa.
Vai tuleeko ero sitten kasvinsuojeluaineissa?
-
Perustin ruokohelven kauran alle ja puin pois. Vaatii tosi harvan suojakasvin kun kilpailukyky on aluksi heikko, mutta kun vauhtiin pääsee niin sitten kyllä pukkaa kasvustoa rajusti. Siemen maksaa muutaman euron kilo ja kylvömäärä reilu 10kg/ha puhdaskasvustona. Siemen saman tapainen kuin rypsillä. Pieni, pyöreä ja liukas. Voi olla hankala saada normaalilla heinänsiemenlaitteella menemään tarpeeksi vähän.
-
Perustin ruokohelven kauran alle ja puin pois. Vaatii tosi harvan suojakasvin kun kilpailukyky on aluksi heikko, mutta kun vauhtiin pääsee niin sitten kyllä pukkaa kasvustoa rajusti. Siemen maksaa muutaman euron kilo ja kylvömäärä reilu 10kg/ha puhdaskasvustona. Siemen saman tapainen kuin rypsillä. Pieni, pyöreä ja liukas. Voi olla hankala saada normaalilla heinänsiemenlaitteella menemään tarpeeksi vähän.
paljonko on tuo harva kaura kiloissa???
mitä lajikkeita olette käyttäneet ja kenenkä kautta hommanneet??
-
Mulle tuli oldergruppilta pari vuotta sitten... Olisko ollu palaton lajikkeen nimi. Kasvattaa enemmän lehteä kuin energiatuotantoon tarkoitetut lajikkeet. Kauraa oli noin 150 kg/ha ja kasvustoa vaivasi paikoin vesi. Näissä märemmissä paikoissa kaura jäi harvaksi ja samoissa kohdissa helpi kasvoi huomattavasti paremmin. Samoin kyllä tekee muutkin nurmikasvit suojaviljan kanssa... Kyseisellä lohkolla vaivasi leinikki ja nyt syksyllä kokeilin ajaa siihen mcpa+express seoksen. Näkee sitten keväällä tehosiko käsittely kun oli aika viileää... Sen verran voimakkaasti helpi kasvaa kuitenkin että voikukan lehdet alkaa nahistua kun jäävät alle... Leinikki vaan tuntuu olevan niin sitkeä ettei kilpailusta heti hätkähdä.
Se tuli huomattua kahtena märkänä vuotena että varsinkin näillä eloperäisillä mailla on hyvä olla todella laaja- ja syväjuurisia nurmikasveja viljelyssä. Sitoo pintamaan tosi hyvin eikä tullut niin pahoja ollenkaan että haittaisi viljelyä jatkossa. Rehuntekokalusto toki on kevyimmästä päästä :)
Edit: Lajike oli marathon eikä palaton... Aamulypsyllä muistin oikein :)
-
Ainakin lampaille (luonnon rikka-)ruokohelpi maistuu hyvin niin laitumella kuin paalistakin. Ajoissa tehtynä paremmin, täytyy olla ajoissa liikkeellä, jos sitä on "haitaksi" asti nurmessa.
Petri
-
Millainen olisi hyvä siemenseos, kun tarkoitus perustaa viherlannoitusnurmea. Alsikeapilaa ainakin laittaisin ja mitä siihen kaveriksi? Suosituksia, kokemuksia ?
-
Riippuu ihan siitä onko yksivuotinen vai useamman vuoden viherlannoitusnurmi... Apilat nyt on ainakin varmoja valintoja viherlannoituksiin. Persianapilaa yksivuotisiin ja puna-apilaa monivuotisiin. Virnat myös tosi hyviä yksivuotisina...
-
Riippuu ihan siitä onko yksivuotinen vai useamman vuoden viherlannoitusnurmi... Apilat nyt on ainakin varmoja valintoja viherlannoituksiin. Persianapilaa yksivuotisiin ja puna-apilaa monivuotisiin. Virnat myös tosi hyviä yksivuotisina...
Monivuotista ajattelin, eli pari kesää viherlannoitusta ja sitte mahdollisesti kolmantena kesänä korjaisin satoa.. Puna-apilaa minäkin mietin, mutta luin, että alsikeapila kestäisi talvea paremmin, tiedä sitten?? Voi kai sinne sekaan laittaa ihan perus timppaakin..
-
Ei mun mielestä puna-apilan talvenkestävyydessä ole ollut ongelmia näillä meidän korkeuksilla. Kasvaa ihan hyvin myös eloperäiselläkin maalla jos ph vihreällä. Alsiketta sitten jos maa hapanta. Ihan perus nurmiseosta (timppa+nadat) vaikka sitten kehiin niin toimii hyvin. Englanninraiheinää myös mukaan niin lähtee nopeasti kasvuun.
-
Juuri sen takia sitä alsikeapilaa ajattelin, koska se maa on hapanta turvemaata.
-
virnat ei vaa kasva missään "köyhillä" raivioilla ;)