Syysviljan pohjaksi, kynnettyyn, tarvis perustaa yksvuotinen viherlannotusnurmi. Virnaa, kauraa ja raiheinää. Millasia määriä mitäkin sorttia?

Missä vaiheessa se kasvusto kannattaa murskata? Sillon kun kaura on helppeellä vai koska?

Mitä se kaura viherlannoitusnurmessa tekee, ellei tarkoituksesi ole saada kauraa myös syysvehnän joukkoon?

Valmis apilanurmiseos, johon lisäät apilaa sekä vaikka sinimailasta, viherlannoitusnurmessahan pitää olla typensitojakasveja 20% tai enemmän kylvösiemenen määrästä, ja kokemuksesta voin sanoa että mitä enemmän sen parempi.  Tuota seosta 12-15 kg/ha.  Ensimmäinen niitto/murskaus kun savikat, pillikkeet, saunakukat ym. paskaruohot on n. 20-30cm korkeita.  Toinen niitto kun paskaruohot on taas 20-30 -senttisiä.  Sitte pitäiskin jo kylvetyn kasvuston päästä voitolle, jos on normaali vuosi.  Tämä siis savimaissa.

Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.

Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.

Kaura varjostaa rikkaruohot nopeasti, itää varmasti (varmistaa näin pienisiemenistenkin itävyyttä) ja on halpaa. Eli ei tarvii nuukailla kylvösiemenmäärässä, vaikka 80 kg/ha (tai enemmänkin, 100 kg ei pitäisi vielä senkään kaataa taloutta, jos on omaa siementä laittaa).

Virnaa, joo. Ruisvirna on parempi kosteusoloiltaan vähemmän optimaalisissa tilanteissa (savi, erittäin karkeat kivennäismaat), mutta vähän hitaampi alussa, toisaalta elokuun koittaessa kova kasvamaan. Eli mieluummin syysvehnälle kuin -rukiille. Rehuvirna on heikkojuurisempana ronkelimpi sen maan hikevyyden kanssa, tosin nopeampi. Siis parhaimmillaan hietamailla rukiin alle. Ruisvirnaa 25-30 kg/ha, rehuvirnaa 45-60 kg/ha. Ja raiheinää joku 10 kg/ha.

Eka niitto rikkakasvitilanteen mukaan, kuitenkin ENNEN virnan kukintaa tai aivan kukinnnan alkuvaiheessa. Pitkään sänkeen. Jälkikasvu lähtee lehtihangasta, joten sen alimmankin niittäminen hiljentää kasvin. Ja jostain syystä, varhain tehty niitto vain parantaa kasvua (Etelä-Savossa kolmeenkin kertaan paaliin kesän aikana), myöhään tehty lopettaa jälkikasvun täysin (mitä voi käyttää hyväksi, jos laittaa nurmen perustamisen yhteydessä suojakasviksi virnaa coctailiin).

Petri

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.01.13 - klo:21:30

Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.

Kaura varjostaa rikkaruohot nopeasti, itää varmasti (varmistaa näin pienisiemenistenkin itävyyttä) ja on halpaa. Eli ei tarvii nuukailla kylvösiemenmäärässä, vaikka 80 kg/ha (tai enemmänkin, 100 kg ei pitäisi vielä senkään kaataa taloutta, jos on omaa siementä laittaa).

Virnaa, joo. Ruisvirna on parempi kosteusoloiltaan vähemmän optimaalisissa tilanteissa (savi, erittäin karkeat kivennäismaat), mutta vähän hitaampi alussa, toisaalta elokuun koittaessa kova kasvamaan. Eli mieluummin syysvehnälle kuin -rukiille. Rehuvirna on heikkojuurisempana ronkelimpi sen maan hikevyyden kanssa, tosin nopeampi. Siis parhaimmillaan hietamailla rukiin alle. Ruisvirnaa 25-30 kg/ha, rehuvirnaa 45-60 kg/ha. Ja raiheinää joku 10 kg/ha.

Eka niitto rikkakasvitilanteen mukaan, kuitenkin ENNEN virnan kukintaa tai aivan kukinnnan alkuvaiheessa. Pitkään sänkeen. Jälkikasvu lähtee lehtihangasta, joten sen alimmankin niittäminen hiljentää kasvin. Ja jostain syystä, varhain tehty niitto vain parantaa kasvua (Etelä-Savossa kolmeenkin kertaan paaliin kesän aikana), myöhään tehty lopettaa jälkikasvun täysin (mitä voi käyttää hyväksi, jos laittaa nurmen perustamisen yhteydessä suojakasviksi virnaa coctailiin).

Petri

Näillä mennään.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.01.13 - klo:21:30

Tuota kauraa oikeen suositellaan yks vuotisiin.

Kaura varjostaa rikkaruohot nopeasti, itää varmasti (varmistaa näin pienisiemenistenkin itävyyttä) ja on halpaa. Eli ei tarvii nuukailla kylvösiemenmäärässä, vaikka 80 kg/ha (tai enemmänkin, 100 kg ei pitäisi vielä senkään kaataa taloutta, jos on omaa siementä laittaa).

Virnaa, joo. Ruisvirna on parempi kosteusoloiltaan vähemmän optimaalisissa tilanteissa (savi, erittäin karkeat kivennäismaat), mutta vähän hitaampi alussa, toisaalta elokuun koittaessa kova kasvamaan. Eli mieluummin syysvehnälle kuin -rukiille. Rehuvirna on heikkojuurisempana ronkelimpi sen maan hikevyyden kanssa, tosin nopeampi. Siis parhaimmillaan hietamailla rukiin alle. Ruisvirnaa 25-30 kg/ha, rehuvirnaa 45-60 kg/ha. Ja raiheinää joku 10 kg/ha.

Eka niitto rikkakasvitilanteen mukaan, kuitenkin ENNEN virnan kukintaa tai aivan kukinnnan alkuvaiheessa. Pitkään sänkeen. Jälkikasvu lähtee lehtihangasta, joten sen alimmankin niittäminen hiljentää kasvin. Ja jostain syystä, varhain tehty niitto vain parantaa kasvua (Etelä-Savossa kolmeenkin kertaan paaliin kesän aikana), myöhään tehty lopettaa jälkikasvun täysin (mitä voi käyttää hyväksi, jos laittaa nurmen perustamisen yhteydessä suojakasviksi virnaa coctailiin).

Petri

Tämä on käytännössä tukihakemusissa nimikkeellä Muut viljat (esim. virnaa tai nurmiheinää sisältävät seosviljakasvustot tai hirssi, eikö niin. Kursivoitu osuus tukihakemuksen täyttöoppaan liitteestä 3.

Tämä taitaa olla sellainen, että tähän saa täydet vrt. pelkkä viherkesanto, josta puuttuu ympäristötuki.

Mitä se kaura viherlannoitusnurmessa tekee, ellei tarkoituksesi ole saada kauraa myös syysvehnän joukkoon?

Valmis apilanurmiseos, johon lisäät apilaa sekä vaikka sinimailasta, viherlannoitusnurmessahan pitää olla typensitojakasveja 20% tai enemmän kylvösiemenen määrästä, ja kokemuksesta voin sanoa että mitä enemmän sen parempi.  Tuota seosta 12-15 kg/ha.  Ensimmäinen niitto/murskaus kun savikat, pillikkeet, saunakukat ym. paskaruohot on n. 20-30cm korkeita.  Toinen niitto kun paskaruohot on taas 20-30 -senttisiä.  Sitte pitäiskin jo kylvetyn kasvuston päästä voitolle, jos on normaali vuosi.  Tämä siis savimaissa.

No jos tänä vuonna kylvettävälle syysviljalle, niin ehkä tuo yksivuotinen kaura-virna-raiheinä kuitenkin parempi. Nurmiseos ei ehdi viherlannoituksen kannalta kehittää kunnon vihermassaa. Kauraa tuosta seoksesta nyt ei syysviljan joukkoon kyllä jää.

Omat seokset olleet 80kg kauraa, 40-50 virnaa, 15-20 kg raiheinää. Tuota kasvustoa ei kannata murskailla ennenkuin juuri ennen muokkausta, ellei rikkaruohot jostain syystä pääse karkuun. Normaalisti tuo ehtii kyllä karkuun, ja siinä juuri tuo kaura on tärkeä. Virna ja raiheinä lähtee hitaasti, ne ei yksin pärjää rikoilla alkuvaiheessa.

Murskauksen jälkeen ennen muokkausta olisi iso etu, jos saat jostain kuivalantaa siihen ihan vähänkin sekaan. Nopeuttaa kokemukseni mukaan vihermassan hajoamista muokatussa maassa.

Hukkis vähän tuottaa harmaita hiuksia ko.lohkolla. Jokunen piippa oli laihoon tullu naapurin puolelta. Ei se kaura kasva seuraavana vuonna sen sukkelammin ku hukkiskaan. Syysmuookaus idättää hukkiksen ja muun kevätviljan, talvi huolehtii kitkennästä.

Kakkaa tulee runsaalla kädellä, sen verran ettei tarvi kylvökonetta tahria yaralaiseen.

Kynnettyyn tasaus ja sihen kylvö. Saakos noi piensiemenet menemään samasta lävestä kauran kanssa järkevästi? Ei viittis kahta kertaa kylvää. Kaura taitaa jäädä päälle säiliöön ja pikkutavara varista ennen aikojaan? 

Hukkis vähän tuottaa harmaita hiuksia ko.lohkolla. Jokunen piippa oli laihoon tullu naapurin puolelta. Ei se kaura kasva seuraavana vuonna sen sukkelammin ku hukkiskaan. Syysmuookaus idättää hukkiksen ja muun kevätviljan, talvi huolehtii kitkennästä.

Kakkaa tulee runsaalla kädellä, sen verran ettei tarvi kylvökonetta tahria yaralaiseen.

Jos hukkisvaivaa, niin sitten ilmanmuuta kasvuston murskaus ennen virnan kukintaa, ettei hukkis ehdi itämiskykyiseksi. Tarpeeksi ajoissa tehdyn murkauksen jälkeen virnallakin vielä hyvä jälkikasvu

Kynnettyyn tasaus ja sihen kylvö. Saakos noi piensiemenet menemään samasta lävestä kauran kanssa järkevästi? Ei viittis kahta kertaa kylvää. Kaura taitaa jäädä päälle säiliöön ja pikkutavara varista ennen aikojaan?

Virna-kaura menee ihan normaalisti vantaiden kautta eikä lajitu juurikaan säiliössä. Raiheinänkin olen joskus lyönyt sekaan kun en ole viittinyt hakea piensiemenlaitteelle säätöä sille, mutta se toki menee turhan syvään siellä. Mutta on sitä silti siellä syksyllä ollut hyvin.

Sun tapauksessa se raiheinä on ehkä jopa vähän turhaan, jos syysviljan kylvö tarkoituksena. Raiheinä on hyvä silloin jos tarkoitus olla seuraavan vuoden kevätkylvöisten esikasvina, se sitoo tehokkaasti murskatun kasvuston ravinteet pitkälle syksyyn, jolloin kyntöä voi vedättää mahdollisimman myöhään. Sun tapauksessa vois ajatella vaikka persianapilaa alle lisäämään typensidontaa, tosin se pitää kylvää pintaan erikseen. Sähköviskaa kellään lähistöllä?

Syysviljan pohjaksi, kynnettyyn, tarvis perustaa yksvuotinen viherlannotusnurmi. Virnaa, kauraa ja raiheinää. Millasia määriä mitäkin sorttia?

Missä vaiheessa se kasvusto kannattaa murskata? Sillon kun kaura on helppeellä vai koska?

Voivoi känää.Et sä saisi edes agrirahalla jaraa irti.Eksää muista kuinka viimmeks kävi kun oli rahat loppu,ja aloit luomuileen

Vanhalla ylöllä kerran kokeilin riistapeltoon huiskia kauraa, onnistu kohtalaisesti. Näillä leveyksillä keväisin on tuulista lähes aina. Huiskimalla ei luonaa varsinkaan kun joukossa ultrakeveitä piensiemeniä. Tuuli vie ja muut vikisee.

Ja nus 25, siksipä pitää laittaa biotynaamista lannotetta ku agrin piikki on loppuun koluttu. Vanhatkin maksamatta........

Jeesuksen aikasella kolmen metrin rautapyöräsellä nostolaitejukolla menee nopeesti hömppissiementä maahan. Toi lajittuminen vaan on ongelma. Kulmajarrukäännöksetkin tuppaa siirtämään siemeniä.

Tämä on käytännössä tukihakemusissa nimikkeellä Muut viljat (esim. virnaa tai nurmiheinää sisältävät seosviljakasvustot tai hirssi, eikö niin. Kursivoitu osuus tukihakemuksen täyttöoppaan liitteestä 3.

Tämä taitaa olla sellainen, että tähän saa täydet vrt. pelkkä viherkesanto, josta puuttuu ympäristötuki.

Mää kyllä laittaisin virnaa ja viljaakin sisältävät viherlannoitustarkoitukseen käytettävät seokset tukihakemukseen nimellä "Viherlannoitusnurmi". Tuo nimike takaa sen, että sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, eikä kyllä sadonkorjuukieltoakaan, jos niikseen menee... "Muu vilja" on minun minun mielestä sellainen nimike, että sillä on sadonkorjuuvelvoite.

Ja "Viherlannoitusnurmena" tukihakemuksessa ilmoitetulle kasville tulee ihan samat tuet kuin "oikeille" satonurmillekin.

Ei ole koskaan edes tullu mieleen ilmottaa viherlannotusta muuta kun viherlannotuksena. 20% muistaa laittaa typensitojaa muihin nähden. Senkin todentaminen on hyvin kyseenalaista. Mistä tiedät montako prosenttia on kylvetty esmes apilaa raiheinään verrattuna? Laskemalla kasvustosta? Pääasia että on edes jonkinlaisena esiintymänä ilmotettuja kasveja. Kusetukseen ei ole syytä jos tarkotuksena todellakin saada typpeä tyhjästä ja parantaa maata. Mieluumin enemän typensitojia kuin 20 prosenttia.