Pahin ongelmakohta tuossa on latan sijoitus. Kun on kaksi riviä piikkejä ennen lataa niin aina löytyy jotain joka tukkiin Ladan, ja jos meneekin mälli joka ladalta lähtee eteenpäin, niin viimeistään pyörien kohdalla on tukos.
Multamailla ja sitä raskaammilla pelaa tuo latahomma tosi hyvin, mutta voi ristus sitä tappelua turpeella. Eli pitäisi vaihtaa lata etummaiseksi mikä tuossa äkeessä ei olekaan läpihuutojuttu.
Tuossa tuo mun äes: http://www.nettikone.com/tume/nordic-5606/1136411#yritys=anttikangas

Kukaan "oikeista" valmistajista ei ole halukas oikeaa nevamaan äestä tekemään, ihme homma kun uskoisin että niille olisi muitakin ottajia.

Se on siinä, kun ei ole sopivaa kopiointikohdetta markkinoilla
Kyllä se nevaäkeen tekeminen on aika selkeästi Vieskan Metallin hommia, että ei muuta kuin karvalakkilähetystö painostamaan tehtaalle...

Master 600 tuli. Hintaero Classic vastaavalla varustelulla vain 2300€ sis.alv halvempi.

Master 600 tuli. Hintaero Classic vastaavalla varustelulla vain 2300€ sis.alv halvempi.

Hyvä valinta. Ostit kerralla kunnon värkin.

Tietysti tuo on vajaamittainen....  8 meetrinen olis täysmittainen. 

Olisit vaan ostanut samal kertaa täysleviän. 

Lainaus käyttäjältä: realisti - 27.12.12 - klo:15:09

Master 600 tuli. Hintaero Classic vastaavalla varustelulla vain 2300€ sis.alv halvempi.

Hyvä valinta. Ostit kerralla kunnon värkin.

Tietysti tuo on vajaamittainen....  8 meetrinen olis täysmittainen. 

Olisit vaan ostanut samal kertaa täysleviän. 

tässä on sama homma kuin niiden paripyörien tarpeen kanssa, neva-asukkailla on hiukka eri lähtökohdat. Meillä 8m karhiin tarttis min.250hv veturin että voisi edes haaveilla tekevänsä jotain. Tuo 6m äes menee just ja just 6830 deerellä (170hv). Tutulla samanlainen masteri ja lastutettu (180hv) 6620 deere, ja sanoi että just jaksaa viedä mutta on siinä kintaallaan.
Edit: olisi muuten ollu multivan optima t 600 500€ kalliimpi, kun potila oli viime kesänä paikalliselle kaupalle vanhaan hintaan toimitettu.

tässä on sama homma kuin niiden paripyörien tarpeen kanssa, neva-asukkailla on hiukka eri lähtökohdat. Meillä 8m karhiin tarttis min.250hv veturin että voisi edes haaveilla tekevänsä jotain. Tuo 6m äes menee just ja just 6830 deerellä (170hv).

Tuo nevailu ja tehontarve on mielenkiintoinen juttu. Savimaita olen aina luullut konetehoa kysyväksi. Meillä tällaisia multamaita (siis mustaa multaa 20 cm vaihtelevien kivennäislajitteiden päällä) ja 420 cm menee 85 hevosen vetämänä iloisesti konetta rääkkäämättä. Paripyörät on kyllä lähestulkoon välttämätön varuste kesäisiä kuivien kesantomaiden äestyksiä lukuunottamatta. Tosin onhan meillä yksi parin aari nurkka, jossa pohjamaa katoaa jonnekin valtaojan pohjan alapuolelle ja sinne tahtoo aina jäädä kiinni...

Petri

Aura otattaa savella, ja äes turpeella. Siinä on muokkauksen totuudet.

Aura otattaa savella, ja äes turpeella. Siinä on muokkauksen totuudet.

Niimpä, mutta oesko silti kyse siitä, että leviärenkaisetki pyörä-äkkeet tahtoo mennä suola syvvään, syvempään ku on tarkotus ja latojeneesä kuletettaan turvetta tarpeettoman palio. Sit ku vejättää, ni rattori mennee entistä enempi ylämäkkeen tasasellai.

Rattori painuu, äes painuu ja tuntuu että on jatkuva ylämäki. Ei tumella kärsinyt vahingossakaan vetää turpeella syvään, silti vedätti mitä 6830
Jaksoi vetää.

En oikein ymmärrä mihin turvemaalla tarvitsee hirmu äestä. Meillä maat enimmäkseen savea ja jokunen pieni turvepala. Noilla turpeilla ei ole koskaan tarvinnut tehdä muuta kuin hiukan piikeillä raapia pintaa että tasoittuu.

En oikein ymmärrä mihin turvemaalla tarvitsee hirmu äestä. Meillä maat enimmäkseen savea ja jokunen pieni turvepala. Noilla turpeilla ei ole koskaan tarvinnut tehdä muuta kuin hiukan piikeillä raapia pintaa että tasoittuu.

Pyörivä tai höylä toimii turpeella. Ei nouse niin paljon paskaa pintaan. Meidän turvelohkoilla jos laitaa joustopiikin ja vähänkään syvenmpää veteelee niin mettäkoneella saa ajaa kannot ja tukit pois.

Tollasiin puhtaasti eloperäisiin mistä vielä nousee hakoja, sopii kokemuksen perusteella lautasmuokkari (nyt joku kiroo...) kohtuuhyvin. Ei nouse hakoja eikä kiviä, ei tule lopetusvakoja kun ei kynnä, juola pysyy kurissa glyfolla. Kiekkovannaskoneella voi kylvää suoraan lautasmuokkarin perään. Kokonaiskustannus on pienempi kuin kyntö+normaali muokkaus.

Tollasiin puhtaasti eloperäisiin mistä vielä nousee hakoja, sopii kokemuksen perusteella lautasmuokkari (nyt joku kiroo...) kohtuuhyvin. Ei nouse hakoja eikä kiviä, ei tule lopetusvakoja kun ei kynnä, juola pysyy kurissa glyfolla. Kiekkovannaskoneella voi kylvää suoraan lautasmuokkarin perään. Kokonaiskustannus on pienempi kuin kyntö+normaali muokkaus.

Lautasmuokkari kevväälä ja pitkäpiikkinen lapiorullaäes syksylä. Jos kuiva syksy, ni sillon lautasmuokkari ok. Tai sitte kelajyrsin, ja ei syysmuokkausta ollenkaa.

Aura otattaa savella, ja äes turpeella. Siinä on muokkauksen totuudet.

Niinkö meinaat

Normi telipyörillä varustettu karhi menee kun sukkasillaan nevassa, riippumatta ladoista tai leveydestä. Samoten tekee aura.

Kun tullaan tuottavan, jo aikojen alussa raivatun pellon pariin jota savimaaksi kutsutaan, ottaa äes sekä aura omansa. Paripyörien tarve riippuu kuskista.... kai?!?

Mikset vietäriä muuten ostanu?

Lainaus käyttäjältä: realisti - 27.12.12 - klo:21:44

Aura otattaa savella, ja äes turpeella. Siinä on muokkauksen totuudet.

Niinkö meinaat

Normi telipyörillä varustettu karhi menee kun sukkasillaan nevassa, riippumatta ladoista tai leveydestä. Samoten tekee aura.

6410 jontikalla vanha isäntä kiskoo tuota 6m multivaa, turvemaillakin Siellä muokataan hyvin kevyesti, joten riittää ne tehot 120hv, sielläkin. Ei tartte ajaa urku auki ja liikkuu noin 10km/h, latoja käyttämällä vauhti kyllä hiipuu mutta vetoteho riittää reilulla rengastuksella. Maalajina Ct, rahkaturvetta mulla yks pellon nurkka eikä sinne oo asiaa kuin tyhjällä traktorilla, äestä uskalla todellakaan tarjota. Kuuluu sarjaan riistapeltoa...

Toki äes liikkuu parilla sadalla hepalla kevyesti kovempaa, pintakaasullakin, mutta hehtaarikohtainen kulutus kasvaa työtehon kasvaessa 17km/h sänkeä auki ko. turvemaalla, kun ei syksyllä voinut kyntää eli keväällä sänkipelto kantoi ok.