Ensi on raivattu etelässä ja sitten muutettu pohjoiseen raivaamaan lisää.
Täällä alisessa Tornionjokivarressa lisääntyi väestö 1800-luvun lopulla siihen malliin, etteivät jokitörmien "kivimaan" pellot enää riittäneet, vaan lähdettiin jänkämaita raivaamaan. Tosin täällä alavilla alueilla (20-25 m merenpinnasta) maa on yleensäkin niin nuorta, että se turvemultakerros on tosi ohut, mitään pohjatonta nevaa ei tästä jokivarresta löydy. Tosi paljon raivattiin 1920-50 -luvuilla, siitä peltoala on melkein puoliintunut meidän kylällä. Nyt kun otan niitä takaisin viljelyyn, niin maataloushallinto pitää raivaajana...
Eli SKN:lle: täällä edettiin keräily- ja kalastustaloudessa, kunnes väestöpaine pakotti kynsimään maata...
Petri