Meitä ihmispoloja on jo yli 7 miljardia...

Kaikki olemme tuottajia: mitä me todellisuudessa tuotamme?

• Yksi ihminen ulostaa vuodessa noin 220 kg peräsuolen ja virtsarakon sisältöä. Vauvat vain 100 g/pv, 
   mutta aikuiset 600 g/pv (Guyton, 1982). Tasatahtiin, päivästä toiseen.
• Yhden ihmisen vuotuinen ulostemäärä sisältää noin 7,5 kg NPK ja sillä voitaisiin tuottaa noin 250 kg
   viljaa (Wolgast, 1993). Kasvukaudesta toiseen.
• Ihmisen ulosteen kiinteä aines sisältää 30 % kuolleita bakteereja, 15 % rasvaa, 15 % anorgaanista
   ainetta, 3 % proteiinia ja 30 % sulamattomia kuituja sekä soluja.
• Ulosteista noin 3/4 osaa on vettä.
• "Makkilannan" ravinteiden kuuluisivat mennä takaisin ravinto- ja ravinnekiertoon, mikäli haluamme
   toden teolla luoda kestävää kehitystä. Edes kaukaisessa tulevaisuudessa..
• Kiina, Japani, Korea ja Intia ovat aina jossain määrin pystyneet käyttämään oman väestönsä
   makkilannan hyväksi (Sirkka Malkki: "Human faeces as a resource in agriculture"). Sivistyneen
   ja "siistin" lännen ravinnekierto on surkealla tasolla.
• Pekingin lähellä on peltoja, jotka ovat olleet jatkuvassa viljelyssä lähes 3000 vuotta, hyvällä
   vuoroviljelyllä ja kompostoimalla makkilantaa.
• Mikrobiologian prof. Mirja Salkinoja-Salonen todisti jo ajat sitten, että jokainen suomalainen
   pystyisi periaatteessa ja turvallisesti kompostoimaan oman jätöksensä, jonka jälkeen
   tämä "tuotantopanos" voitaisiin käyttää vaikapa oman kaupunkiviljelmän tai siirtolapuutarhan 
   voimalähteenä, ellei sitten palauttaa maatalouteen.
• Ongelman ydin on siinä, että vesiklosetin kautta "hyvä raaka-aine" menee pilalle kun siihen sekoittuu
   viemärin teollisuus- ym.kemikaaleja. Samalla pilataan puhdas vesi, joka kerta kun vedetään
   vessapöntön vivusta. Tarvitaan kalliita puhdistuslaitoksia, jotta viemärivedestä tulisi taas puhdasta.
   Hölmöläisten touhua..
• WC eli vesiklosetti on ihmiskunnan ylivoimaisesti typerin keksintö. Keksijä oli Sir (sic!) John Harington 
   (Somerseth, 1592), mutta vasta Thomas Crapper:in sarjatuotanto 1800-luvulla sai
   aikaan sellaisen ketjureaktion, josta joudumme kärsimään vielä pitkään.
• Kaupungistuminen, kangistuneet ajatusmallit ja perinteiset rakenneratkaisut ovat edelleen pahin este
   ulosteittemme järkevään käyttöön ja todelliseen kierrätykseen.
• Suurten kaupunkien (Meksiko ym) eräs kestoratkaisu voisi olla biokaasulaitokset, jonka jälkeen
   dehydratoitu jäte palautettaisiin viljelyyn.
• Vaikka lajimme tieteellinen nimi onkin Homo sapiens (tiedostava ihminen), niin on pakko todeta,
   että varsinaisesta sottupekasta on kyse...

(P.S. Kevyt laskutoimitus taskulaskimella: 7 000 000 000 x 220 kg, vuodesta toiseen...tai laskepa vastaavasti: 7 000 000 000 x 7,5 kg NPK ja pohdi sen jälkeen riittävätkö maapallon fosfori- ja kalivarat. Typestä nyt puhumattakaan, jonka lannoitekilon valmistus vaatii 8 kWh/kilo eli vajaan litra öljyä..).

Asiaa!

Kuivalantakerrostalo ?  Ei kai tuo olisi mahdoton suunnitella. Toinen asia on se, saisiko kerrostaloasukkaan tekemään yhtään mitään, jos tuo vaatisi vesiklosettia enemmän omatoimisuutta. Haastetta gryndaukselle.

Se maailman nälkä-osuus jäi vähän auki.

Voisihan se kerrostalo lietemuodossakin toimia. Ei vaan sekoiteta turhaa vettä mukaan. Vaan se määrä, jolla saadaan kuilut pysymään auki.

http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2008/07/olavinlinnan-huussit.html Tähän tyyliin kerrostalon seinään..   

Taajamissa ne tuotokset kyllä kannattaisi kompostoida sellaisessa pöntössä, josta saisi metaanin energiana talteen. Jos uutta omakotitalo suunittelee tai vesivessan jatke on vielä kaivamatta maahan, voisi ehkä kannattaa miettiä kuivakäymälää. Jäteveden käsittely saattaa helpottua tai ainakin järkevöityä aika paljon...

Mistä tuo on peräisin vai omia fundeerauksia?

Ympäristöasiantuntijat puhuvat kehittyneen kuivakäymälän puolesta: hieno ekokäymälä sopii sisätiloihinkin. Professori Mirja Salkinoja-Salonen esitteli kotitalonsa sisällä sijaitsevaa kuivakäymälää Suomen Kunnat -lehdessä jo 1980-luvun alussa.

Miksi kuivakäymälä ei ole yleistynyt?
"Vanhat asenteet ja mielikuvat vaikuttavat. Kuivakäymälän suosion lisääminen edellyttäisi 20 vuoden tehokasta aivopesua", Vihdin johtava rakennustarkastaja Jorma Merisalo arvioi (Lähde: KuntaTekniikka-lehti 7/2010).

Se maailman nälkä-osuus jäi vähän auki.

Se selviää kuin itsestään siinä vaiheessa kun teet aloituksen loppuosassa mainitun laskutoimituksen (7 000 000 000 x 7,5 kg NPK) ja pohdit maapallon fosfori-, kali- ja energiavaroja. Yhden lannoitetyppikilon valmistus vaatii 8 kWh energiaa..

Tässä on se pienien purojen politiikka. Nyky-Suomessa toki maatalouden omien ravinnevirtojen tehokas suunnittelu on avainasemassa (lantaa kiertää maatalouden sisällä moninkertainen määrä verrattuna maatiloilta tuotteissa poistuvaan ravinnevirtaan), mutta nykymeininki, jossa asutuskeskukset ovat ravinteiden "hautausmaa", on sairasta.

Kuivakäymälä on allekirjoittaneella ollut parikymmentä vuotta. Tottakai on helpompi soittaa loka-auto paikalle kerran-pari vuodessa (perinteinen vesiklosetti), mutta silti en vaihtaisi pois. Kaupasta saa monenlaisia (myös toimimattomia) laitteita, ei tarvii riukua avopytyn päälle virittää... Itse asiassa oikein toteutettu kuivakäymälä on hajuttomampi kuin vesipytty, sillä siinä tuuletus menee sieltä pytystä taivaalle, kun normivessassa pierut imetään siitä klyyvarin ohi katonrajaan.

Petri

Tässä on se pienien purojen politiikka. Nyky-Suomessa toki maatalouden omien ravinnevirtojen tehokas suunnittelu on avainasemassa (lantaa kiertää maatalouden sisällä moninkertainen määrä verrattuna maatiloilta tuotteissa poistuvaan ravinnevirtaan), mutta nykymeininki, jossa asutuskeskukset ovat ravinteiden "hautausmaa", on sairasta.

Kuivakäymälä on allekirjoittaneella ollut parikymmentä vuotta. Tottakai on helpompi soittaa loka-auto paikalle kerran-pari vuodessa (perinteinen vesiklosetti), mutta silti en vaihtaisi pois. Kaupasta saa monenlaisia (myös toimimattomia) laitteita, ei tarvii riukua avopytyn päälle virittää... Itse asiassa oikein toteutettu kuivakäymälä on hajuttomampi kuin vesipytty, sillä siinä tuuletus menee sieltä pytystä taivaalle, kun normivessassa pierut imetään siitä klyyvarin ohi katonrajaan.

Petri

Minkä merkkinen kylmälä sulla on?

Suomalaisissa säädöksissä vielä kukkasena luomuideologian(!) vastaisesti kielletään jätevesilietteestä peräisin olevan, vaikka mädätetyn tavaran käyttö luomupellolle.

Itse olen harkinnut alipaine-WC:tä kun meillä ei ole kellarikerrosta. Jööti umpisäiliöön ja puhdistamolle, ellei sitä saa itse kompostoida. Huuhteluun vähintään ilmanvaihdon ja kylmiön kondenssivesiä, ellei peräti pesuhuoneen poistovettä. Harmaat vedet runsaiden sakokaivojen kautta pajupuhdistamoon, johon ei lainkaan poistoputkea, vaan pajut, heinät ja sammaleet saavat haihdutella ja voi siitä pellollekin ajaa välillä.

Onko kokemusta pörinäpöntöistä ja tietoa kuka tekisi suunnitelman pajupuhdistamosta?

Omatekoisen istuimen sisällä Dass-Isak -erotteleva osa, virtsa menee umpisäiliöön (ja siitä pellolle keväällä), kiinteät tipahtavat melassisangosta modattuun ämpäriin, josta kerran viikossa-kahdessa kipataan kompostoriin. Ylimääräistä tilaa lattian alla vain 30 cm, joten joutuu vähän pelaamaan.

http://www.separett.fi/dass-isak-fi

Virtsan erottelu on avain. Kiinteää tavaraa tulee vähän ja se on helppo (ja vähähajuinen) käsiteltävä, virtsan kanssa mällätty on ongelma. CC:lle voisi ehdottaa vaikka

http://www.pikkuvihrea.fi/fi/kaymalaistuimet/12-erotteleva-posliini-istuin.html

mutta vaihtoehtoja on. Tuo Pikkuvihreä taitaa olla Sinullekin järkevällä hollilla, sen kautta saa kaiken tarvittavan, jos ei oma rakentelu nappaa.

Petri

Kiitos vaan Petri, mutta rouva vastustaa erottelua. Pitää eri sorttien päästä tasa-arvoisesti harjoittamaan rinnakkaiseloa. Ajattelin kyllä piruuttani laittaa herroille sellaisen pysty-urinaarion, mutta siihen loppuu valtuudet ja uskallukseni uhitteluun.

Karjapuolelta muistan että ulosteessa on entsyymiä joka saa virtsan typen haihtumaan ammoniakkina, eli sopuisa ja huomaamaton ei niiden yhteiselo ole.

Meillä ei korkeuseroa vaativat ratkaisut ole helppoja kun maja on niin matala että vaihdan lamput kantapäät lattiassa ja lattian alla on noin puoli metriä kallioon.

Omatekoisen istuimen sisällä Dass-Isak -erotteleva osa, virtsa menee umpisäiliöön (ja siitä pellolle keväällä), kiinteät tipahtavat melassisangosta modattuun ämpäriin, josta kerran viikossa-kahdessa kipataan kompostoriin. Ylimääräistä tilaa lattian alla vain 30 cm, joten joutuu vähän pelaamaan.

http://www.separett.fi/dass-isak-fi

Virtsan erottelu on avain. Kiinteää tavaraa tulee vähän ja se on helppo (ja vähähajuinen) käsiteltävä, virtsan kanssa mällätty on ongelma. CC:lle voisi ehdottaa vaikka

http://www.pikkuvihrea.fi/fi/kaymalaistuimet/12-erotteleva-posliini-istuin.html

mutta vaihtoehtoja on. Tuo Pikkuvihreä taitaa olla Sinullekin järkevällä hollilla, sen kautta saa kaiken tarvittavan, jos ei oma rakentelu nappaa.

Petri

Miten hoidat vessapaperit ja pesun? Erillinen bide ja astia papereille?

Miten hoidat vessapaperit ja pesun? Erillinen bide ja astia papereille?

Et ilmeisesti tiedä, poikani, kuinka vähällä viisaudella maailmaa hallitaan....

Vastauksena kysymykseesi: Vessapaperit menevät kuivakäymälän kompostin sekaan ja pesun "harmaat vedet" eivät tässä ole ollenkaan ongelmaa. Kuntasi ympäristösihteeri kertonee lisää.