Maaseudussa valiteltiin jurtin viljelyn kannattavuudesta.
On täysin käsittämätöntä tämä eu-tukipolitiikka, kun tukea maksetaan
jo lopettaneille jurtin viljeliöille ja samaan aikaan jurttia viljelevät kärsivät
kannattavuusongelmista.

Eikö olisi järkevää kohdentaa tappotuet tällä hetkellä jurttia viljeleville ja
näin yrittää säilyttää kotimainen tuotanto ja huoltovarmuus.

Vaikuttaa taas kerran hölmöläisten touhulta.

PS. en ole entinen, enkä nykyinen jurtin viljelijä !

Sama juttu elukkapuolella. Tuet juoksee vaikka korkeelaitanen kaasuliiteri roudannu sontakoneet pois.

Ja pellosta, vaikkei tarvittaisi... toiset puskee nevalle uutta, ei tukea luvassa... ja ne ensimmäiset vinkuu, että heidän ikimuistoisiin oikeuksiinsa puututaan...

Eli kun tarkemmin ajatellaan niin maatalouspolitiikassa ei ole järjen hiventäkjään!

Ja pellosta, vaikkei tarvittaisi... toiset puskee nevalle uutta, ei tukea luvassa... ja ne ensimmäiset vinkuu, että heidän ikimuistoisiin oikeuksiinsa puututaan...

Osuma! 

Lainaus käyttäjältä: Petri - 14.12.12 - klo:12:15

Ja pellosta, vaikkei tarvittaisi... toiset puskee nevalle uutta, ei tukea luvassa... ja ne ensimmäiset vinkuu, että heidän ikimuistoisiin oikeuksiinsa puututaan...

Osuma! 

komps!

Hiukan nousua jurtin hintaan...
http://www.sucros.fi/news.asp?nid=456

Sokerijuurikkaan hintaan korotus vuodelle 2013 

Tammikuussa 2012 toimialasopimusneuvotteluiden tuloksena sokerijuurikkaan hintaa korotettiin noin neljänneksellä vuoden 2011 tasoon verrattuna. Tämän lisäksi Sucros Oy on päättänyt korottaa sokerijuurikkaan hintaa viljelyvuodelle 2013. Korotus on suuruudeltaan 100 €/ha ja se maksetaan viljelijöille heti kesällä kun lopulliset kylvöpinta-alat ovat Sucroksen tiedossa.

Vakiolaatuisesta sokerijuurikkaasta (sokeripitoisuus 16 %) maksettava hinta on viljelyvuonna 2013 n. 37,50 €/tonni. Tämän lisäksi Sucros maksaa kuljetuskorvausta, joka kattaa keskimäärin n. 80% puhtaan juurikkaan rahdista. Sucroksen maksama kuljetuskorvaus nousee toimialasopimuksen mukaisesti edellisvuodesta noin kolmanneksella. Samalla valtion maksama määräaikainen de minimis- kuljetustuki päättyy.   
 
Sokerijuurikkaalle maksetaan lisäksi kansallista tukea 350 €/hehtaari. Tuki maksetaan sokerijuurikkaan kylvöpinta-alan perusteella.   
 

Tukea koneinvestointeihin 

 Sucros tukee investointeja sokerijuurikkaan kylvö- ja nostokoneisiin sekä puhdistuskuormaajiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Sucros voi antaa takauksen 25% osuudelle em. koneen hankintahinnasta. Sucros on varautunut antamaan yhteensä enintään 0,5 milj. euron takaukset. 
 
 
Hyvää Uutta Vuotta 2013

Sucros Oy

Maatalousosasto   

Paimion-Poika saa erektion ja exoduksen kun lukee tuon. Kolmas kerta toden sanoo.... KAIKKI jurtille?

Paimion-Poika saa erektion ja exoduksen kun lukee tuon. Kolmas kerta toden sanoo.... KAIKKI jurtille?

Taida tulla muuta kuin konkurssi, pakkohuutokauppa, stressi, murhetta, remonttia ja katastrofi jurtista ensi vuonna(kaan). Onpa ainakin odotukset sitten realistiset kun näillä perusteilla lähtee liikkeelle. Saa sitten (taas) laskea että montako kuormaa (ihanan kallista) elintarvikekauraa jäi (jälleen) tuottamatta jurtilla olleella alalla.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 29.12.12 - klo:20:16

Paimion-Poika saa erektion ja exoduksen kun lukee tuon. Kolmas kerta toden sanoo.... KAIKKI jurtille?

Taida tulla muuta kuin konkurssi, pakkohuutokauppa, stressi, murhetta, remonttia ja katastrofi jurtista ensi vuonna(kaan). Onpa ainakin odotukset sitten realistiset kun näillä perusteilla lähtee liikkeelle. Saa sitten (taas) laskea että montako kuormaa (ihanan kallista) elintarvikekauraa jäi (jälleen) tuottamatta jurtilla olleella alalla.

Koko jurtteilua tuntematta sen enempää, luulen että taitaa olla maalajikysymys tuo jurtin onnistuminen? Ei se ainakaan paremmaks mene se maanlaatu jos vähänkään savista, ja jokusena syksynä rypee kuten sun kuvissa oli joskus asiavoorumilla. Ihan tappomeininkiä oli. Valtterin kolho pohjaa myöten kaivo uraa edellä ja perässä laahas nostokone.  Oikeen syrämmestä pisti kastematojen ja huokosten puolesta.

Onko ne maat toipunu niistä ekan vuoden rypemisistä?

Yksi lohko jossa Jukolla ryvettiin toipui hyvin, toinen ei vielä tälle vuodelle. Sama Holmerilla nostetuissa, toiselta lohkolta heti jurtin perään komeat kaurasadot, toiselta siinä 2800 kiloa hehtaarilta. Se saamarin sama Murtolan kuvissa kurassa rypevä vanha Valmetti on hajottanut viimeisen kahden syksyn aikana kaksi Jukoa ihan päreiksi ja kultivaattorin 2 kertaa ja lumilingon nivelakselin nivelristikon kertaalleen niin että kappaleet paukkuivat takalasiin. Ei ois pitänyt hommata uutta kytkintä, sillä Vapon aikaisella luistavalla kytkimellä kun ei olisi semmoista päässyt käymään. Piru kun noissa pelloissa jurtti kyllä kasvaa kun Ph:t ovat lopultakin kunnossa mutta kun ei meinaa saada pois niitä sieltä tällaisina monsuunisadekesinä.

Yksi lohko jossa Jukolla ryvettiin toipui hyvin, toinen ei vielä tälle vuodelle. Sama Holmerilla nostetuissa, toiselta lohkolta heti jurtin perään komeat kaurasadot, toiselta siinä 2800 kiloa hehtaarilta. Se saamarin sama Murtolan kuvissa kurassa rypevä vanha Valmetti on hajottanut viimeisen kahden syksyn aikana kaksi Jukoa ihan päreiksi ja kultivaattorin 2 kertaa ja lumilingon nivelakselin nivelristikon kertaalleen niin että kappaleet paukkuivat takalasiin. Ei ois pitänyt hommata uutta kytkintä, sillä Vapon aikaisella luistavalla kytkimellä kun ei olisi semmoista päässyt käymään. Piru kun noissa pelloissa jurtti kyllä kasvaa kun Ph:t ovat lopultakin kunnossa mutta kun ei meinaa saada pois niitä sieltä tällaisina monsuunisadekesinä.

Laita vaan kauraa. Katteet kohillaan.

Semmoinen 10 vuotta menee ennen kuin pahimmat saviryveiköt sokerijuurikkaan jäljiltä kasvavat mitään. Jankkuri saattaisi auttaa, mutta ollaan syysviljalla ja rukiilla koitettu avittaa pehmenemistä.

Sellaisena melko runsassateisena vuotena ei ongelma juurikaan näy, kun joka viikko tulee oraille vettä, mutta rutikuivana kesänä näkyy maan vesivarantojen pienuus ja vedennousun pysähtyminen kovaan pohjamaahan.

On opettavaista verrata pH >7, fosforit 100 ja kaikki hivenet tummanvihreällä - hikisen kolmen tonnin vehnäsatoa pH 4.7 ja naapurissa pitkään nurmella olleen heikkofosforisen ja kupariköyhän kuuden tonnin satotykkilohkon välillä. Ainoa ero näillä  on vuosikymmenien ruokamullan kuljetus Sokeritehtaalle ja jokasyksyinen rypeminen, naapurilohkolla lähinnä käveli kolmenkymmenen vuoden ajan lehmiä.

-SS-

Semmoinen 10 vuotta menee ennen kuin pahimmat saviryveiköt sokerijuurikkaan jäljiltä kasvavat mitään. Jankkuri saattaisi auttaa, mutta ollaan syysviljalla ja rukiilla koitettu avittaa pehmenemistä.

Sellaisena melko runsassateisena vuotena ei ongelma juurikaan näy, kun joka viikko tulee oraille vettä, mutta rutikuivana kesänä näkyy maan vesivarantojen pienuus ja vedennousun pysähtyminen kovaan pohjamaahan.

On opettavaista verrata pH >7, fosforit 100 ja kaikki hivenet tummanvihreällä - hikisen kolmen tonnin vehnäsatoa pH 4.7 ja naapurissa pitkään nurmella olleen heikkofosforisen ja kupariköyhän kuuden tonnin satotykkilohkon välillä. Ainoa ero näillä  on vuosikymmenien ruokamullan kuljetus Sokeritehtaalle ja jokasyksyinen rypeminen, naapurilohkolla lähinnä käveli kolmenkymmenen vuoden ajan lehmiä.

-SS-

Toisaalta moni jurtinviljelijä on ottanut kaikkein kovimmat vehnäsadot juuti juurikkaan jälkeen. Ehkä tilanne oli toinen kun elettiin juko aikoja. Nykyiset moniriviset voi oikeasti pilata maat. Silloin kunnon kynnöllä pelastettiin paljon.

Näissä viljan tuottajahintaolosuhteissa sokerijuurikkaan viljely on pelkästään isänmaallinen teko. Mikä on kunnon kyntö? Kunhan lumet lähtee, voimme saada pitkästä aikaa rämpimisen korjaavaa ruotaa peltoon.