Mites tää sikojen ulkokasvatus, onko täällä siitä mielipiteitä 
Asiahan ei oikeastaan mulle kuulu, mutta 6/2012 luomulehdessä oli siitä juttu, Tuusulalainen kasvattaja oli käräjillä asiasta ja on nyt sitten voittanut rosessiin 23 kuukauden jälkeen, eli käsittääkseni se sitten on niinkuin laillista Suomessa 

Mites tää sikojen ulkokasvatus, onko täällä siitä mielipiteitä 
Asiahan ei oikeastaan mulle kuulu, mutta 6/2012 luomulehdessä oli siitä juttu, Tuusulalainen kasvattaja oli käräjillä asiasta ja on nyt sitten voittanut rosessiin 23 kuukauden jälkeen, eli käsittääkseni se sitten on niinkuin laillista Suomessa 

Saattaapi olla laillista, mutta onko viisasta. Ennen muinoin sikojen kerrotaan olleen ulkona talvellakin ja nukkuneen lantatunkioissa. Nyt noita lantatunkioita ei ole. Eli ongelmaksi muodostuu miten possut tarkenevat, mutta ehkäpä eläinaktivistit ovat ratkaisseet tämänkin ongelman. Mitä siitä jos eläin palelee, kunhan saa juosta vapaana.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.12.12 - klo:21:28

Mites tää sikojen ulkokasvatus, onko täällä siitä mielipiteitä 
Asiahan ei oikeastaan mulle kuulu, mutta 6/2012 luomulehdessä oli siitä juttu, Tuusulalainen kasvattaja oli käräjillä asiasta ja on nyt sitten voittanut rosessiin 23 kuukauden jälkeen, eli käsittääkseni se sitten on niinkuin laillista Suomessa 

Saattaapi olla laillista, mutta onko viisasta. Ennen muinoin sikojen kerrotaan olleen ulkona talvellakin ja nukkuneen lantatunkioissa.

Suomalainen maatiassika on vielä 1900 luvun alussa ollut käsittäkseni suhteellisen karvainen ja hyvin sopeutunut kylmään ilmastoon, jotkin kannat on muistuttanut läheisesti jopa villisikaa.

Siis olihan niillä sioilla suojat, eli semmoset kopit ja olkipaaleja varsin tanakasti, ei ne paljaan taivaan alla nukkuneet 
Toisaalta eikö sian kasvatusaika ole aika lyhyt, eikös tota teurastusta voi säätää niin, että se aika milloin lumi on maassa ei ole sikoja ollenkaan 

Olen kuullut kerrottavan, että Kanadassa siat porsivat 45 asteen pakkasessa ja kaikki menee hyvin. Vieroitusosaston lämpötilan kerrotaan olevan alimmillaan - 19 astetta, tämäkin siis amerikan mantereella. Olisiko Eurooppalaisilla jotain oppimista, vai eikö uskota näkemättä kaikkea mitä kerrotaan.

Kuivikepohja-keskustelussa on linkkejä saksalaisiin ratkaisuihin talvikuvineen. Googleen esim.: erfolgreiche schweinemast peter thoma
Saksalaiset ovat luonnollisesti mitanneet rehunkulutus/kasvunopeuserot (kuten arvata saattaa).

Olen kuullut kerrottavan, että Kanadassa siat porsivat 45 asteen pakkasessa ja kaikki menee hyvin. Vieroitusosaston lämpötilan kerrotaan olevan alimmillaan - 19 astetta, tämäkin siis amerikan mantereella. Olisiko Eurooppalaisilla jotain oppimista, vai eikö uskota näkemättä kaikkea mitä kerrotaan.

Kaverini oli siellä Atlantin takana harjoittelemassa ja ulkona yöpyivät, emakot. Pahnakasoista nousevasta höyrystä näki, missä oli elämää. Sanoi vain, että vaati armottoman hyvää karjasilmää, että saatiin sisälle pari päivää ennen porsimista. Kaverini ei 8 kk aikana siihen oppinut, vakityöntekijä vähän vilkuili siinä rehunjaon ohessa ja ei pakkaseen porsaita tullut.

Suurempi ongelma noissa on mielestäni ravinteiden kierto ja valumat: on aika vaikea järjestää katoksetonta eläintepitoa niin, ettei siitä tule ravinteiden hautausmaa ja merkittävä vesistöongelma. Vrt. vaikka selvitykset heppatarhojen valumavesistä.

Petri

Suurempi ongelma noissa on mielestäni ravinteiden kierto ja valumat: on aika vaikea järjestää katoksetonta eläintepitoa niin, ettei siitä tule ravinteiden hautausmaa ja merkittävä vesistöongelma. Vrt. vaikka selvitykset heppatarhojen valumavesistä.
Petri

Olen kasvattanut kolme vuotta emolehmiä taivasalla.

Näitä kolmea asiaa ei voida yhdistää:

Riittävä liikevaihto, jotta voisi kutsua elinkeinoksi.
Kohtuullisen kokoinen alue kierrettäväksi päivittäisissä valvonnoissa.
Ravinteiden pysyminen asiallisessa kierrossa.

Tuote pitää olla poikkeuksellisen korkeassa hintaluokassa, jotta lauma voisi olla riittävän pieni. Muutoin homma on harrastelua. Harraselunkaan nimissä ei saa aiheuttaa ympäristöongelmia, joita em. hevostarhat ovat parin talven jälkeen.

Suomen märkä meri-ilmasto ei sovellu ulkokasvatukseen sillä tavalla kuin pohjois-amerikan sisäosien mannerilmasto. SUomessa kannattaa satsata kattoon ja tinkiä seinistä.

Kommenttini on sitten eri juttu kuin laidunnus, sioillakin, jota lämpimästi kannatan. Mutta näitä kauhupaikkoja on tässä lähelläkin, hevosella muutaman aarin ulkotarha - viihtyy varmaan hyvin, mutta ei kummoista ravinnetaselaskentaa tarvitse, kun oivaltaa, mistä on kyse. Tai pari aarin laiduntarha parillekymmenelle haikulle... Parinkymmenen ha:n villisikatarha muuttuu ymmärrettäväksi, kun kuuli sen kilohinnan.

cc:n kommentit ymmärrän ja jaan.

Petri

Kommenttini on sitten eri juttu kuin laidunnus, sioillakin, jota lämpimästi kannatan.
Petri

Käsitys nurmiviljelyyn perustuvan karjatalouden erinomaisen hyvästä soveltuvuudesta Suomeen on vähän turha myytti. Nurmi kyllä hyödyntää hienosti pitkät kesäpäivät ja kosteuden, mutta laidunkauden lyhyys, korsiintuminen kesäkuussa ja kurasyksyt tekevät vaikeaksi sadon hyödyntämisen laiduntamalla. Säilöntäkustannukset ja karjasuojien rakentaminen ovat sellaisia kustannuksia, joita ei hyvälläkään nurmisadolla kateta. Ei sillä että Petrin pitäisi alkaa vallata maailman vehnämarkkinoita, mutta muuten vaan.

Tuossa alajuoksullakin on ex-koulun pihalla hummia ja hurttia piha täynnä ja tontti viettää suoraan jokeen. Saa olla tasaisia hyvärakenteisia peltoja pienten ojien perillä satoja hehtaareja, jotta valumat olisivat samaa luokkaa.

Siis olihan niillä sioilla suojat, eli semmoset kopit ja olkipaaleja varsin tanakasti, ei ne paljaan taivaan alla nukkuneet 
Toisaalta eikö sian kasvatusaika ole aika lyhyt, eikös tota teurastusta voi säätää niin, että se aika milloin lumi on maassa ei ole sikoja ollenkaan 

Kyllä melkeinpä eläin kuin eläin pärjää pakkasessa, jos se on kesästä lähtien ollut ulkona ja tarjolla on kuiva tuulensuoja, jossa on runsaasti olkia tms. ja joku pitää huolta siitä, että rehua ja sulaa juomavettä riittää.

Kesäpossuissa voisi olla ideaa, jos ne saa teuraaksi niin aikaisin, että laitumen ehtii syksyllä esim. kyntämään. Laidunpossuista voisi olla myös hupia ja kuntoliikuntaa koko kylälle, jos joukkoon saattuu vapaudesta pitäviä yksilöitä, jotka vielä mieltyvät naapurin puutarhan ja kasvimaan antimiin itse tongittuna... 

Lainaus käyttäjältä: Petri - 16.12.12 - klo:12:27

Kommenttini on sitten eri juttu kuin laidunnus, sioillakin, jota lämpimästi kannatan.
Petri

Käsitys nurmiviljelyyn perustuvan karjatalouden erinomaisen hyvästä soveltuvuudesta Suomeen on vähän turha myytti. Nurmi kyllä hyödyntää hienosti pitkät kesäpäivät ja kosteuden, mutta laidunkauden lyhyys, korsiintuminen kesäkuussa ja kurasyksyt tekevät vaikeaksi sadon hyödyntämisen laiduntamalla. Säilöntäkustannukset ja karjasuojien rakentaminen ovat sellaisia kustannuksia, joita ei hyvälläkään nurmisadolla kateta. Ei sillä että Petrin pitäisi alkaa vallata maailman vehnämarkkinoita, mutta muuten vaan.

Tuossa alajuoksullakin on ex-koulun pihalla hummia ja hurttia piha täynnä ja tontti viettää suoraan jokeen. Saa olla tasaisia hyvärakenteisia peltoja pienten ojien perillä satoja hehtaareja, jotta valumat olisivat samaa luokkaa.

Pinta-alaa pitää olla todella paljon ja sen pitää olla edullista, ennenkuin tommonen laiduntalous nousee pystyyn, siltiki jää ongelmaksi se, että laidunkausi on aika lyhyt.

Laiduntaa aina jonkun hakkuuaukean muutaman vuoden ennen istutusta..öljytynnyrin puolikkaita yksilökatoksiksi.