Monessa keskustelussa tälläkin palstalla vilahtelee laitumen edullisuus. Neuvonta kehuu aina, miten laidun on lähes "ilmaista ruokaa".

Itse olen tällainen pienviljelijäpuuhastelia, enkä ole asiaa tarkemmin laskeskellut, mutta laittakaapa kehiin jokin laskelma mikä osoittaa sen kauhean edullisuuden?

Omakohtaiset negatiiviset kokemukset laitan tähän virittämään keskustelua ja voitte ne kumota varmaan helposti.

1. Laidun lähes aina pitoisuudeltaan vaihtelevaa ja hyvin voimakasta lypsylehmien ruokintaan, jolloin paskaa pitkin seiniä/lypsymonttua ja alueelta ei saada läheskään maksimaalista ry-satoa.

2. Sontaa pintalevityksenä pitkin ruokailtavaa lohkoa suuria määriä/ei tarvi levityskustannuksiin ottaa osaa, mutta levitys hyvin hallitsematonta.

3. Aitaamistarvikkeet ja aika aitaamiseen, jota itsellä kesäaikaan hyvin rajallisesti.

4. Säilörehun/niittoruokinnan toteuttamiseen olemassa olevat koneet. Pienet kiinteät kustannukset tai nostaa muun säilörehun kiinteitä kustannuksianiiden pinempi käyttö.

5. jne

Asiaa haastat..

Tässä oon pari vuotta hoitanut osan laitumista, pääasiassa 1v. raiheinälohkot ns. niittolaitumena...Lehmät niin laiskoja että heinäkin pitää valmiiksi katkaista..
Eli ensin niitetään karhoille ja sitten vasta päästetään lehmut syömään ne..

etuja:
 

• elikot eivät tallaa pitkää kasvustoa maahan, tuollainen raiheinä+sv vehnä metriä pitkää ja tiheää..
  
• sänki yhtä tasainen kun sr:n jäljeltä --> uuteen kasvuun lähtö tasaista ja nopeaa
• ei paskaannut traktori ja niittokone niin pahasti kuin jos jälestäpäin hylkylaikut niitetään
• sehän on n. fifty-sixty että lehmän paska sattuu karhoon ja jääpi syömättä

Lohkon syötän jälkeen tähteeksi jääneet kuivuneet karhonjämät rikkaäkeellä karholle ja ek:n rehupihdillä olen vienyt lehmien "oleskelumäelle" makuualustoiksi tai kompostiin...

pari kuvaa:
1. kuvassa n. puol päivää syöneet
2. kuva 30h myöhemmin..

ja linkki viime vuoden kuviin...
http://fotokellari.fujikuvat.fi/go/viewshare?at=9b32c70a0573da0d2a69


voi olla ettei ensi vuonna enää tarvii laiduntaa..

Asiaa !

Tua niittohomma pitäis prorahastuksen neuvojien
jotenki ny äkkiä keksiä 

Kasvuunlähtö tasasta ja tallaus minimaalista 

Monessa keskustelussa tälläkin palstalla vilahtelee laitumen edullisuus. Neuvonta kehuu aina, miten laidun on lähes "ilmaista ruokaa".

Itse olen tällainen pienviljelijäpuuhastelia, enkä ole asiaa tarkemmin laskeskellut, mutta laittakaapa kehiin jokin laskelma mikä osoittaa sen kauhean edullisuuden?

Omakohtaiset negatiiviset kokemukset laitan tähän virittämään keskustelua ja voitte ne kumota varmaan helposti.

1. Laidun lähes aina pitoisuudeltaan vaihtelevaa ja hyvin voimakasta lypsylehmien ruokintaan, jolloin paskaa pitkin seiniä/lypsymonttua ja alueelta ei saada läheskään maksimaalista ry-satoa.

2. Sontaa pintalevityksenä pitkin ruokailtavaa lohkoa suuria määriä/ei tarvi levityskustannuksiin ottaa osaa, mutta levitys hyvin hallitsematonta.

3. Aitaamistarvikkeet ja aika aitaamiseen, jota itsellä kesäaikaan hyvin rajallisesti.

4. Säilörehun/niittoruokinnan toteuttamiseen olemassa olevat koneet. Pienet kiinteät kustannukset tai nostaa muun säilörehun kiinteitä kustannuksianiiden pinempi käyttö.

5. jne

Niin, edullisuus on aika monisyinen asia ...

Mikäli puhutaan emolehmistä ja lasketaan myös tehtyjä työtunteja, niin onhan se laidun silloin hyvinkin edullista.
Yhdellä aitauksella teet useamman vuoden työt, eihän laitumella sen kummemmin töitä sen jälkeen tehdä.
Tuet on kumminkin samat kuin pelloillakin ...
Ei lannoitusta, ei töitä, eläimet tulee ruokittua itsestään ja tuet juoksee ...

Aitaamistarvikkeet ja aika aitaamiseen, jota itsellä kesäaikaan hyvin rajallisesti.

Tähän on olemassa järkevä vaihtoehto, jolla homma hoidetaan kertatyöllä valmiiksi reilusti yli kymmeneksi vuodeksi - high tensile.

Varmaan on noin, kuten emo-Heikki toteat kyseisessä tuotannossa. Kysymykseni koski tosin voimaperäistä maidontuotantoa.

Minäkin toivon omalla kohdalla tukien irroittamista tuotannosta(vaikka suurin osa näyttää vastustavan)ja siirtymistä hyvin laajaperäiseen laiduntamiseen, mutta se ei ollut tämän laidunnusjutun pointti.

Uskon tuen irroittamisen tuotannosta antavan hyvin tilaa laajentajille, ja lopetettaisiin laajan jäähdyttelevän joukon narraaminen tuhannenlaisilla hyvinvointi- ja paskanmultaustukiviritelmillä. Samalla voitaisiin karsia 80% viranomaisista, mutta tätä ei varmaan tämä ympärillä pörräävä virkamiesjoukko hyvällä katso .

Mikäli puhutaan emolehmistä ja lasketaan myös tehtyjä työtunteja, niin onhan se laidun silloin hyvinkin edullista.
Yhdellä aitauksella teet useamman vuoden työt, eihän laitumella sen kummemmin töitä sen jälkeen tehdä.
Tuet on kumminkin samat kuin pelloillakin ...
Ei lannoitusta, ei töitä, eläimet tulee ruokittua itsestään ja tuet juoksee ...
[/quote]

Et varmaan ollu ihan tosissasi kun tuota kirjotit. Kyllä emolaitumellakin pitää töitä tehdä siinä kun lypsylehmä laitumellakin. Ensinnäkin aitoja täytyy korjailla ainaskin joka kevät. Lumi, tuuli ja moottorikelkkailijat särkevät lankoja. Virran kulun turvaamiseksi on lankojen aluset niitettävä vähintään kerran kesässä, joillakin lohkoilla kahdestikkin. Eikä ne laitumet pyhällähengellä kasva, lannoitus väintään kahdesti, mieluummin kolmesti kesässä. Puhdistus niitto vähintään kerran, mieluummin kahdesti kesässä. Lisäksi vielä juomavesi, kivennäiset ja vasikoille lisäväkirehu huolehdittava säännöllisesti. Ja lauman/laumojen kierrätys lohkolta toiselle huolehdittava.
Että ei se emojen laiduntaminen aina niin yksinkertaista ole. Senhän sinä tiedät varmaan itsekkin. Niin, nythän on puhe peltolaitumista jossa laiduntaa karja, josta meinataan saada tuottojakin. Puskajussit on asia erikseen.
Vielä lisätyötä aiheuttaa laitumien suurempi uudistustarve. Tämmöisenä märkänä kesänä laitumet porkkaantuvat nopeasti huonoon kuntoon. Ja lähes poikkeuksetta laitumet on kynnettävä.

Laitumen edullisuus perustuu ainoastaan kiinteiden kustannuksen vähyyteen. Väite, että niittoruokintaan ja säilörehuntekoon on koneet jo valmiina, ei kanna pitkälle. Koneet kuluvat. Tässä olisi hyvä verrata laidunnusta urakoinnilla toteutettuun sr.korjuuseen. Rehuvarastojen huomioon ottaminen laidunnusasiassa onkin jo monipuolisempi ongelma. Yleensä jokin siilo ammottaa tyhjillään odottamassa viimeistä sr.korjuuta, jolloin sille ei voi laskea kiinteitä kuluja täysimäräisenä, vaikka käytettäisiinkin kesäruokinnassa.

Jos eläinten jaloitteluun käytetään jaloittelutarhaa, pitää sen kulut myös ottaa huomioon tässä asiassa.

Yks vaikuttava asia on lannoitteiden tarve => laitumella apilan käyttömäärät pieniä vrt. säilörehunurmen mahdollisuuksiin. Jos laidunnurmelle tulee vaikka >150 kg typpeä kesässä, niin saman sadon saa apilasr-nurmesta < 50 kg typellä tai ei lainkaan typpeä. Tämä toki vain minun hiesuinen näppituntumani. Siinä liki 150-200 eur ero jo ha:lle.

Emot luomuun ja osittaislaidunnukseen vaan. Pihattoon ruoka ja paskasta ainakin osan ne vie laitumelle mennessään.     
 

Mikäli puhutaan emolehmistä ja lasketaan myös tehtyjä työtunteja, niin onhan se laidun silloin hyvinkin edullista.
Yhdellä aitauksella teet useamman vuoden työt, eihän laitumella sen kummemmin töitä sen jälkeen tehdä.
Tuet on kumminkin samat kuin pelloillakin ...
Ei lannoitusta, ei töitä, eläimet tulee ruokittua itsestään ja tuet juoksee ...

Et varmaan ollu ihan tosissasi kun tuota kirjotit. Kyllä emolaitumellakin pitää töitä tehdä siinä kun lypsylehmä laitumellakin. Ensinnäkin aitoja täytyy korjailla ainaskin joka kevät. Lumi, tuuli ja moottorikelkkailijat särkevät lankoja. Virran kulun turvaamiseksi on lankojen aluset niitettävä vähintään kerran kesässä, joillakin lohkoilla kahdestikkin. Eikä ne laitumet pyhällähengellä kasva, lannoitus väintään kahdesti, mieluummin kolmesti kesässä. Puhdistus niitto vähintään kerran, mieluummin kahdesti kesässä. Lisäksi vielä juomavesi, kivennäiset ja vasikoille lisäväkirehu huolehdittava säännöllisesti. Ja lauman/laumojen kierrätys lohkolta toiselle huolehdittava.
Että ei se emojen laiduntaminen aina niin yksinkertaista ole. Senhän sinä tiedät varmaan itsekkin. Niin, nythän on puhe peltolaitumista jossa laiduntaa karja, josta meinataan saada tuottojakin. Puskajussit on asia erikseen.
Vielä lisätyötä aiheuttaa laitumien suurempi uudistustarve. Tämmöisenä märkänä kesänä laitumet porkkaantuvat nopeasti huonoon kuntoon. Ja lähes poikkeuksetta laitumet on kynnettävä.
[/quote]

Tässä nyt puhutaan vähän eri asiasta ...

Eli tarkoitin, että jos tarkastelukohteeksi otetaan tehdyt työtunnit ja saatu tuotto laitumilta, niin tälläiset luonnonlaitumet, vaikka onkin vähätuottoisia, niin on kumminkin työtunteihin verrattuna ihan hyvä "palkkaisia" laituimia.
Koska tuet korjaa saatua tulosta ylöspäin, nehän on aina samat.