Nyt kyllä Talojussi kaapaisit kätes samaan paskaan kuin Käteinenkin: Yli kolmevuotiaiden lasten äideistä 80 % on töissä, ja 95 % päätoimi muu kuin lastenhoito. Tämä selviää sivulta 2 oheisesta tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.
LÄHDE: http://www.stat.fi/til/tyti/2011/14/tyti_2011_14_2012-09-11_fi.pdf
Minun nähdäkseni todelliset ongelmat ovat 6 % rakennetyöttömyydessä, sekä pöhöttyneessä julkisessa sektorissa jonka leivissä on 400.000 suomalaista! Kuntasektorilta liikakasvua pyritään leikkaamaan kuntia lahtaamalla, vaikka tilastollisesti kallein palvelutuotanto on nimenomaisesti suurissa kunnissa. Valtiontalouden kuntatalouteen kohdistama matokuuri hoitaneekin kuntatalouden pöhön, mutta valtionhallinto on paljon vaikeampi perattava.
Rakennetyöttömyyden purkamisessa ensimmäinen askel olisi purkaa tolkuttoman vahvaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Vastaavasti työnvastaanottamis velvollisuus tulisi palauttaa todelliseksi keinoksi. Ruotsissa näillä molemmilla keinoilla on saatu purettua työttömyysongelmaa. Käytännössä kysymyksessä on tarjontavetoinen työvoimapolitiikka.
Torppajööti vaan ei keksiny muuta millä kepua lyödä. Sillä on nääs se tauti 
Tuossahan se on. Palvelujen hinta on lopulta toissijainen asia, jos on millä maksaa. Siksi Espoon päivähoito on paljon kalliimpaa kuin maassa keskimäärin. Pikkukuntien ongelma on tulojen puute. Ei ole yrityksiä eikä veroja maksavia työntekijöitä...
Ansiosidonnainen työturva ei ole tolkuttoman vahva, mutta se on liian pitkä ja korvauksen pitäisi olla hiljalleen aleneva, esimmäinen kolme kuukautta voisi olla vaikka satarosenttinen ansio, kunhan se senjälkeen alkaisi selkeästi laskea ja loppuisi viimeistään vuoden sisällä 
no kun ihmiseltä loppuu rahat niin ne loppuu, jostain sille pitää ruokaa ja katto saada pään päälle 
tietty se on helppo huudella kun oma elämä on turvattu
Joo mutta et ota huomioon todellisuutta, yli 90 %:tia ansioturvan alla olevista työttömyysjaksoista kestää alle kolme kuukautta, vain se pieni osaa venyy pitemmäksi, miksi tuon suuren enemmistön pitää olla häviäjä ja maksaja ansioturvassa jotta toi työhön haluton joukko voi viettää sapattivuotta, joka kestää yli kaksi vuotta, kun se lepäile ansioturvan varassa yli 500 päivää
Tilastot osoittaa myös selkeästi, että jos työttömyysjakso kestää yli kuusi kuukautta, niin mahdollisuudet uudelleen työllistyä sille alalle, mistä jäi työttömäksi romahtavat totaalisesti, käytännössä henkilö vaihtaa melkein aina alaa.
Eikö se ole sama vaihtaa sitä alaa jo kuuden kuukauden tai vuoden jälkeen, miksi siellä kortissa pitää tissutella ansioturvan varassa kaksi vuotta
