Miten tärkeää apilan siemenen ymppääminen on? Pelloissa ei ole ollut apilanurmea aikoihin.

Onko jollakin hyviä kokemuksia Iki lajikkeesta? Itse pidän sitä yhden sadon tundra lajikkeena..

Mikä on paras konsti uudistaa laidun? Tarkoitus olisi laiduntaa kylvövuonna elukoita. Pikalaidun seos vai monivuotinn siemen+vilja jonka oraat elukat laiduntaa. Mitä viljaa arvon raati suosittelee? Vai onko muita ehdotuksia?

Ajattelin ensivuonna kylvää perustettava laidun Grindstad/englannin raiheinä/valkoapila seoksella, sekä ajaa samaisella seoksella vanhoihin laidunnurmiin täydennystä. Onko edes teoreettisia mahdollisuuksia onnistua? Nurmissa on oikein hyvin jalostunut paikallinen juolaheinälajike luontaisena lisänä 

Enemmänki tämä olisi peltopuolen asiaa mutta veikkaan että nuo kauranhoitajat tietävät ennemminki muunmoisesta ruohosta..

Ajattelin ensivuonna kylvää perustettava laidun Grindstad/englannin raiheinä/valkoapila seoksella, sekä ajaa samaisella seoksella vanhoihin laidunnurmiin täydennystä. Onko edes teoreettisia mahdollisuuksia onnistua? Nurmissa on oikein hyvin jalostunut paikallinen juolaheinälajike luontaisena lisänä 

Tuo on kelpo seos. Ymppää apilansiemen tai osta valmiiksi ympättynä.

Suattas löytyy fiksumpiakin ratkaisuja kuin grinstad  menee vanhaksi liian äkkiä.
iki ei tuota jäkikasvua eli yksi sato ja se on siinnä.
Ympättynä pelaa varman päälle ensimmäisenä vuonna sen jälkeen ei niin väliä.
Itse pistän ensi vuoden laitumeen timotei, puna-apila, valko-apila alsike-apila, kelta-maite, nurminata tämä soosi kaikkiin laitumiin  sekä yhteen lohkoon missä kova laiduntamisen tarve lisään westerfoldin rai heinän.
Ja siementä menee laitumelle vähintään  40kg/ha laiduntaminen halvin tapa ruokkia elukat vertaapi mihin vaan.   yksi puhdistus niitto aikaisin ja laitumen voi syöttää heinäkuun loppu puolella ja kasvaa pitkälle syksyyn. Maitoa tulee eikä tarvitse väki rehua ollenkaan.

Suattas löytyy fiksumpiakin ratkaisuja kuin grinstad  menee vanhaksi liian äkkiä.
iki ei tuota jäkikasvua eli yksi sato ja se on siinnä.
Ympättynä pelaa varman päälle ensimmäisenä vuonna sen jälkeen ei niin väliä.
Itse pistän ensi vuoden laitumeen timotei, puna-apila, valko-apila alsike-apila, kelta-maite, nurminata tämä soosi kaikkiin laitumiin  sekä yhteen lohkoon missä kova laiduntamisen tarve lisään westerfoldin rai heinän.
Ja siementä menee laitumelle vähintään  40kg/ha laiduntaminen halvin tapa ruokkia elukat vertaapi mihin vaan.   yksi puhdistus niitto aikaisin ja laitumen voi syöttää heinäkuun loppu puolella ja kasvaa pitkälle syksyyn. Maitoa tulee eikä tarvitse väki rehua ollenkaan.

Muuten komppaan mutta tuohon aikainen niitto kohtaan esitän vastalauseen. Kun sen niiton linkaa juhannuksen yli, heinä ei enää sillätavalla korsiinnu. Jos hosuu niittämisen kanssa, on tehtävä vielä toinen puhdistusniitto.

grinstad lähinnä jälkikasvu kyvyn takia. alkukesällä tuppaa kasvamaan yli vaikak mitä tekis, osa laitumista on tehtävä säilörehuksi viikko ennen juhannusta.

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.11.12 - klo:22:27

Suattas löytyy fiksumpiakin ratkaisuja kuin grinstad  menee vanhaksi liian äkkiä.
iki ei tuota jäkikasvua eli yksi sato ja se on siinnä.
Ympättynä pelaa varman päälle ensimmäisenä vuonna sen jälkeen ei niin väliä.
Itse pistän ensi vuoden laitumeen timotei, puna-apila, valko-apila alsike-apila, kelta-maite, nurminata tämä soosi kaikkiin laitumiin  sekä yhteen lohkoon missä kova laiduntamisen tarve lisään westerfoldin rai heinän.
Ja siementä menee laitumelle vähintään  40kg/ha laiduntaminen halvin tapa ruokkia elukat vertaapi mihin vaan.   yksi puhdistus niitto aikaisin ja laitumen voi syöttää heinäkuun loppu puolella ja kasvaa pitkälle syksyyn. Maitoa tulee eikä tarvitse väki rehua ollenkaan.

Muuten komppaan mutta tuohon aikainen niitto kohtaan esitän vastalauseen. Kun sen niiton linkaa juhannuksen yli, heinä ei enää sillätavalla korsiinnu. Jos hosuu niittämisen kanssa, on tehtävä vielä toinen puhdistusniitto.

grinstad lähinnä jälkikasvu kyvyn takia. alkukesällä tuppaa kasvamaan yli vaikak mitä tekis, osa laitumista on tehtävä säilörehuksi viikko ennen juhannusta.

Niin juhannuksen yli menee se puhdistus niitto, ensimmäisen säilörehun jälkeen nuita niitelty eli ei taidakkaan olla kovin aikaista.
Suattaapi tuo grinstad olla hyväkin laitumella eikös tuo ole kolmen niiton säilörehuun tarkoitettu.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 22.11.12 - klo:23:23

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 22.11.12 - klo:22:27

Suattas löytyy fiksumpiakin ratkaisuja kuin grinstad  menee vanhaksi liian äkkiä.
iki ei tuota jäkikasvua eli yksi sato ja se on siinnä.
Ympättynä pelaa varman päälle ensimmäisenä vuonna sen jälkeen ei niin väliä.
Itse pistän ensi vuoden laitumeen timotei, puna-apila, valko-apila alsike-apila, kelta-maite, nurminata tämä soosi kaikkiin laitumiin  sekä yhteen lohkoon missä kova laiduntamisen tarve lisään westerfoldin rai heinän.
Ja siementä menee laitumelle vähintään  40kg/ha laiduntaminen halvin tapa ruokkia elukat vertaapi mihin vaan.   yksi puhdistus niitto aikaisin ja laitumen voi syöttää heinäkuun loppu puolella ja kasvaa pitkälle syksyyn. Maitoa tulee eikä tarvitse väki rehua ollenkaan.

Muuten komppaan mutta tuohon aikainen niitto kohtaan esitän vastalauseen. Kun sen niiton linkaa juhannuksen yli, heinä ei enää sillätavalla korsiinnu. Jos hosuu niittämisen kanssa, on tehtävä vielä toinen puhdistusniitto.

grinstad lähinnä jälkikasvu kyvyn takia. alkukesällä tuppaa kasvamaan yli vaikak mitä tekis, osa laitumista on tehtävä säilörehuksi viikko ennen juhannusta.

Niin juhannuksen yli menee se puhdistus niitto, ensimmäisen säilörehun jälkeen nuita niitelty eli ei taidakkaan olla kovin aikaista.
Suattaapi tuo grinstad olla hyväkin laitumella eikös tuo ole kolmen niiton säilörehuun tarkoitettu.

Joskus niitin pari laidunlohkoa ennen rehunteon aloittamista, ihan kokeillakseni niittokonesta, ja pakko ne oli sitten vielä niittää toiseen kertaan että olisivat kasvukunnossa. Tuntuu heinällä olevan joku kasvuvaihe, että kun sen jälkeen niittää niin se ei enää korsiinnu loppukesästä läheskään niin voimakkaasti.

Mulla olis tarkoitus myös uudistaa laitumia ensi kesälle ja englanninraiheinää, apilaa ym. Tulee varmaankin laitettua. Perustaminen viljakasvin kanssa ja elukat saa mennä syömään sitten kun on tarpeeksi kasvustossa mittaa. Tarvittaessa voi ruiskuttaa rikkoja pois sitten syksyllä...

Mulla olis tarkoitus myös uudistaa laitumia ensi kesälle ja englanninraiheinää, apilaa ym. Tulee varmaankin laitettua. Perustaminen viljakasvin kanssa ja elukat saa mennä syömään sitten kun on tarpeeksi kasvustossa mittaa. Tarvittaessa voi ruiskuttaa rikkoja pois sitten syksyllä...

Mutta kauraa/ohraa/vehnää? Mikä kelpaa parhaiten? Kaura on ainakin vihantasäilörehuna maittavampaa kuin ohra, mutta mitenkä vehnä?  Ja kuulemma ruistakin on käytetty laidunten perustamisen yhteydessä suojakasvina joka on laidunnettu.

Ajattelin ensivuonna kylvää perustettava laidun Grindstad/englannin raiheinä/valkoapila seoksella, sekä ajaa samaisella seoksella vanhoihin laidunnurmiin täydennystä.

Lisäisin vielä nurmi- ja/tai ruokonataa plus sopivan määrän punanataa ja niittynurmikkaa. Ideana olisi siis mahdollisimman monipuolinen seos ajatuksella, että aina siellä joku menestyy.

Mullakin jäi pihanurmikon kylvöstä punanataa ja niittynurmikkaa (olderguppilta tilattu) jonkin verran jotka ajattelin sotkea myös sekaan. Kaura on ihan hyvä ja maistuva "suojakasvi" laidunnurmea perustettaessa. Vehnästä ei ole kokemusta mutta sitä vois kokeilla myös kun sitäkin sattuu olemaan varastossa

Vehnä käy aivan hyvin suoja- & vihantaviljaksi. Itse käytän vain noin 70kg/ha nurmia perustaessa. Laita syömään viimestään kun valtaosin on tähkä kunnolla tullut esiin niin syövät kyllä sen vehnän siinä missä heinänkin. Veikkaan tekevän säiliksessäkin hyvää käymisravintoa tuommonen makia vilja. Ainakin haisee sitä sisältävät paalit hyvälle.

Jos on laiska niittäjä, niin ainakaan ruokonataa ei kannata laidunnurmeen laittaa.

Jos haluaa laitumesta ns. kaiken irti, niin kannattaa myös lannoittamista jakaa useampaan kuin kahteen kertaan. Esim jos niittää kahdesti tai jopa kolmasti kesässä myös lannoitus kolmasti tai jopa neljästi.

Ruokonata puolustaa paikkaansa laitumissa kuivuudenkestävänä lajina. Jos kuivuudesta ei yleensä ole pelkoa, niin jätä se pois, koska ei ole kovin maittavaa. Keltamaitteesta ei oikein satoa tule. Turha kasvi aktiiviseen laidunnukseen, jollekin kivikkoisille maisemalaitumille paremmin sopii.

Timotei, engl.raiheinä, jokin nata ja kolmea sorttia apilaa (P-A-V) niillä pärjää.

Itelle tullu se käsitys tosta ymppäämisestä, että se lähinnä nopeuttaa typensidonnan alkamista ja apilan runsastumista..
Mulla joissain pitkään tavanomaisessa viljan viljelyssä olleille lohkoille apila on runsastunut vasta toisena nurmivuonna, eka vuosi ollu jopa melkein apilaton
Siis en oo ympänny, enkä ole kokenut tarpeelliseksi, mutta en odotakkaan "liian" kovia satoja..