Siirtyyköhän tuollaisella junalla vedossa painoa nupin taka-akselille?

Tekisivät vetäviäkärryjä niin kuin ennen vanhaan: http://gallery.kuukuna.net/gallery3/index.php/Raskaskalustoa-merkeitt_in/album32/Kunnon_puukuorma

Voisihan sitä laittaa 2 vetäjää rinnakkain, kuten tässä kuvassa

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 19.11.12 - klo:08:19

Ja sitten jos oikeen haluaa revitellä, niin eiku kärry vielä perään. Kaikki on valmiina ja käytössä, ei tarvitse keksiä mitään.

Mutta ei taitais tämmönen
http://www.youtube.com/watch?v=kQ6Rb4Wa790&feature=related
temppu enää onnistua?

Hinnoitellaan puu sillä tavalla että isännät tekee semmoiset tiet että pääsee yhdistelmällä läpi.

http://www.youtube.com/watch?v=ETYelgOHHf0&feature=related

ei näköjään aina tarrtte olla pölliauto että hytissä on rattimiehiä.

olis jollain voinut mennä aika vekslailuksi eikä kuitenkaan olisi saanut yhdistelmää ympäri.

Toi tuubivideo missä Lettumatti kääntää sen Scanian pinon vieressä, menee aivan käteen. Tuommoisessa tilassa se pitäis onnistua sillai, että ensimmäisen peruutuksen jälkeen lähdetään vekslaamatta poispäin. En osaa lähes aina itsekään. Joskus tuurilla onnistuu. Se toisen videon kaveri onkin apulantakuski. Muuten ne on ihan ku pöllikuskit, mutta kun ne ei osaa käyttää nosturia ku seisaaltaan...

Tiet ei kestä 76 tonnin vehkeitä. Ei päätiet, ei sivutiet eikä metsätiet. Ei kestä nykyisillä painoillakaan.

Länsi-Suomessa näkyy olevan vähän pienemmillä koneilla tuota kalustoa; täällä kaakonkulmalla on tietty muutama 13-litranen 500+ kone, mutta kyllä suuri osa on15-16 litran koneita. 620 Scaniaa on aika paljon (määrätynlaista masokismia...) ja Volvoja 600-700 heppaa. Joku kohmo yrittää Mersullakin mutta vaikeeta on... Maastot on paikkapaikoin sellasia, että noilla nallipyssyillä ei saa kuin pahan mielen ja mahahaavan. Mulla on työkalu tollane 700 Volvo, ilmajouset ja rastilistalta muutakin kivaa. Ja niistä kärreistä joku mainitteli, niin kyllä täälläpäin noita jatkokärrejä on varmaan 40%. Jäykkä kärri on ahtaassa paikassa (ei kääntölenkkiä, joku pisto tms.) veemäinen käännettävä tuohon haitariin verrattuna. Jatkokärrin huonoin puoli on ajettavuus puolella kuormalla, pitää olla kesälläkin varovainen, sen saa pelkällä takanipulla tosi helposti nurin.

Tiestön ohella tuommoinen kahdella kärrillä tai muulla junaratkaisulla pelaaminen vaatisi aika monen paikkaan välivaraston/terminaalin, mihin tuota puuta kerättäisiin ja missä noiden kärrien kanssa voisi leikkiä. Mistä nämä alueet tulisi? Kenen maalle? Kuka maksaisi rakentamisen (sorat, ojat, muu maansiirto)? Niinkuin totesin, lyhyillä (alle 150 km) matkoilla aikaa palais ihan liikaa saavutettuun hyötyyn nähden. B-linkki eikä mikään muukaan puoliperäratkaisu ole riittävän maastokelpoinen. Sopii terminaalien väliseen liikenteeseen päätieverkolla, mutta ei suomalaiselle 4,5 metriä leveälle soratielle, missä on 90 asteen mutkia 15 metrin kaarresäteillä, 700 metriä pitkiä 11-14% nousuja (loppuu nykyvehkeistäkin jerkku ja pito, ainakin talvella) jne.

Ajankäyttö on muuttunut melkoisesti jo sen 25 vuoden aikana, mitä itse olen pihkarallia ajanut. Ennen lähdettiin aamusella metsään, vietiin aamupäivällä kuorma ja jos meni hyvin niin iltapäivällä toinen. Nykyään pitää saada vuorokaudessa (huom ei päivässä) menemään 4-5 kuormaa tehtaalle 80-100 km matkalta. Kaikkine keräämisineen lemppaamisineen ketjuttamisineen yms. Käytännössä taksat on sitä luokkaa, että jos kuorma jää 2 tonnia vajaaksi, niin niitä puita ei kannata lähteä kauempaa kuin 2 km reitin varrelta hakemaan. Aikaa menee liikaa saatuun hyötyyn nähden.

Jos noita painoja pitää väenvängällä nostaa, niin ainoa jotenkuten järjellinen ratkaisu on häntäohjaava 4-akselinen vetäjä ja nykyisenlainen 4-akselinen kärry, ja maksimi yhdistelmämassan nosto 68 tonniin. Se puumäärä mahtuisi nykyisten tolppien sisään. Tosin jos metsäteollisuus haluaa pudottaa taksoja vielä nykyisestä luokkaa 15%, niin ei kellään ole varaa investoida noihin kaluihin.

Jauhetaan myöhemmin lisää jos jotakuta kiinnostaa, nyt pitää mennä saunaan!

Tiet ei kestä 76 tonnin vehkeitä. Ei päätiet, ei sivutiet eikä metsätiet. Ei kestä nytkään.

 Nytkin näkee kun tielle uusitaan asfaltti, niin paripyörien painaumat ilmestyvät alle kuukaudessa. Mitenkähän suurilla ylikuormilla ajetaan?

Lainaus käyttäjältä: ht - 19.11.12 - klo:19:00

Tiet ei kestä 76 tonnin vehkeitä. Ei päätiet, ei sivutiet eikä metsätiet. Ei kestä nytkään.

  Mitenkähän suurilla ylikuormilla ajetaan?

Isoilla mettäyhtiöillä on puutavarakuormiin kaikilla ns. taksaleikkuri, eli määrätyn tonnirajan yli menevästä kuorman osasta ei makseta. Ensolla on 63 tonnia, olisko ML ja UPM 65? Sammal- ja sahajauhokuormista en sano mitään.

Kolminiveliset yhdistelmät kiellettiin maassamme muistaakseni vuonna 2006. 

Tässä ja ei ollut mitään järkeä. Homma tehtiin Liikenneministeriössä kuvia ja piirustuksia katselemalla fiilispohjalta. Puoliperävaunun perässä 3-akselinen lyhyt täysperävaunu on paljon stabiilimpi kuin 2-akselinen vasikka. Mutta kai tällä taas joku leveeravattisetä tai jakkupukutäti rikastui...

Muo ei olla saatu tässä parissa päivässä vakuuttuneeksi että mikään muu ratkaisu toimisi metsän ja ensimmäisen käsittelylaitoksen välillä kuin tämä itseni esittämä kolmiakselinen nosturillinen auto joko 4 tai 6 vetoisena ja sen taakse kaksi neliakselista kärryä. Näistä toinen jätettäisi aina jollekkin välivarastopaikalle ja sitten käytäis vuoronperään hakemassa kärryt täyteen. Iso kysymys on että mihin hukataan veturin ekan kierroksen kuorma siellä varastoalueella. No kuitenkin niin kun kaikki kärryt on saatu täyteen niin kytketään kärryt peräjälkeen ja vedetään jonona koko komeus käyttöpaikalle.
Tämän hyödyt tulisivat esiin vasta kun kantatiepätkää olisi yli 50 kilsaa ja se olisi hyvälaatuista eli tasaista eikä sisältäisi jyrkkiä mutkia.

Tässä pystyttäisi kiertämään seuraavat asiat. Yhdistelmän metsäkulku säilyis sekä korkeuden että auton käsiteltävyyden sekä pituuden suhteen. Akselimassat ei nousisi kovin suuriksi jolloin tiet säilyisi hyvinä kun paino jakautuisi huomattavasti pidemmälle matkalle. Yhdistelmä ei vaatisi rinnalle toimivaa logistiikka mikä myös poistaa haavoittuvuuden. Yksi lisäkärry olisi halvin ratkaisu saatuun kasvaneeseen kuljetuskapasiteettiin.

Suurimmat haasteet tulee neljälle talvikuukaudelle jolloin keli voi tehdä tien liukkaksi

Tämä kärryjen vaihto ja yhteen kytkeminen veisi kokonaisuudessa ehkä puoli tuntia ja matkaan voisi tuhrautua hieman pitempi eli vaikka vartti mutta tässä ajassa normaali auto ei saisi etumatkaa viittäkymmentäkään kilometriä. Jos sille ekan kuorman nupin tavaralle ei keksi paikkaa niin se täytyy aina heittää kasalle joka vaatii tietenkin paikan mutta ennemmin tai myöhemmin sen kasan saisi kuitenkin hyödyksi kun joskus tulee vajaitakin kuormia niin ei tartte hakea kahdesta paikkaa.

Tämä kärryn puljauspaikka voisi olla joku huolto-asema jos siihen saisi luvan tai sitten ihan tarkoitukseen soveltuva alue isontien varressa. Kooltansa se ei tarvitsisi olla kovin iso kunhan paikat olisi niin suunniteltu että tällainen yhdistelmä mahtusi kulkemaan.

Ja viellä niin tämä leikki alkais vasta jos keruualue olisi järjestäen yli 70 kilsaa käyttöpaikasta.



Tuosta kuvasta saa hyvän mallin kun kuvittelee ton puolikkaan edestä pois ja kuormaa kantava auto kiskomaan noita takimmaisia kärryjä.

ps. On mielenkiintoisesti lastattu kun pitkiä runkoja on laitettu tolleen vastakkain että kuorma nousee tasaisesti. Mahtaisikohan suomen poliisi keksiä valittamista.

Muo ei olla saatu tässä parissa päivässä vakuuttuneeksi että mikään muu ratkaisu toimisi metsän ja ensimmäisen käsittelylaitoksen välillä kuin tämä itseni esittämä kolmiakselinen nosturillinen auto joko 4 tai 6 vetoisena ja sen taakse kaksi neliakselista kärryä. Näistä toinen jätettäisi aina jollekkin välivarastopaikalle ja sitten käytäis vuoronperään hakemassa kärryt täyteen. Iso kysymys on että mihin hukataan veturin ekan kierroksen kuorma siellä varastoalueella. No kuitenkin niin kun kaikki kärryt on saatu täyteen niin kytketään kärryt peräjälkeen ja vedetään jonona koko komeus käyttöpaikalle.
Tämän hyödyt tulisivat esiin vasta kun kantatiepätkää olisi yli 50 kilsaa ja se olisi hyvälaatuista eli tasaista eikä sisältäisi jyrkkiä mutkia.

Tässä pystyttäisi kiertämään seuraavat asiat. Yhdistelmän metsäkulku säilyis sekä korkeuden että auton käsiteltävyyden sekä pituuden suhteen. Akselimassat ei nousisi kovin suuriksi jolloin tiet säilyisi hyvinä kun paino jakautuisi huomattavasti pidemmälle matkalle. Yhdistelmä ei vaatisi rinnalle toimivaa logistiikka mikä myös poistaa haavoittuvuuden. Yksi lisäkärry olisi halvin ratkaisu saatuun kasvaneeseen kuljetuskapasiteettiin.

Suurimmat haasteet tulee neljälle talvikuukaudelle jolloin keli voi tehdä tien liukkaksi

Tämä kärryjen vaihto ja yhteen kytkeminen veisi kokonaisuudessa ehkä puoli tuntia ja matkaan voisi tuhrautua hieman pitempi eli vaikka vartti mutta tässä ajassa normaali auto ei saisi etumatkaa viittäkymmentäkään kilometriä. Jos sille ekan kuorman nupin tavaralle ei keksi paikkaa niin se täytyy aina heittää kasalle joka vaatii tietenkin paikan mutta ennemmin tai myöhemmin sen kasan saisi kuitenkin hyödyksi kun joskus tulee vajaitakin kuormia niin ei tartte hakea kahdesta paikkaa.

Tämä kärryn puljauspaikka voisi olla joku huolto-asema jos siihen saisi luvan tai sitten ihan tarkoitukseen soveltuva alue isontien varressa. Kooltansa se ei tarvitsisi olla kovin iso kunhan paikat olisi niin suunniteltu että tällainen yhdistelmä mahtusi kulkemaan.

Ja viellä niin tämä leikki alkais vasta jos keruualue olisi järjestäen yli 70 kilsaa käyttöpaikasta.



Tuosta kuvasta saa hyvän mallin kun kuvittelee ton puolikkaan edestä pois ja kuormaa kantava auto kiskomaan noita takimmaisia kärryjä.

ps. On mielenkiintoisesti lastattu kun pitkiä runkoja on laitettu tolleen vastakkain että kuorma nousee tasaisesti. Mahtaisikohan suomen poliisi keksiä valittamista.

Mä väitän että se nykyinen yhdistelmä on 100km päässä siinä vaiheessa kun sinun 2 kärryn "juna" on vasta lähdössä sieltä terminaalista!

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.11.12 - klo:21:44

Muo ei olla saatu tässä parissa päivässä vakuuttuneeksi että mikään muu ratkaisu toimisi metsän ja ensimmäisen käsittelylaitoksen välillä kuin tämä itseni esittämä kolmiakselinen nosturillinen auto joko 4 tai 6 vetoisena ja sen taakse kaksi neliakselista kärryä. Näistä toinen jätettäisi aina jollekkin välivarastopaikalle ja sitten käytäis vuoronperään hakemassa kärryt täyteen. Iso kysymys on että mihin hukataan veturin ekan kierroksen kuorma siellä varastoalueella. No kuitenkin niin kun kaikki kärryt on saatu täyteen niin kytketään kärryt peräjälkeen ja vedetään jonona koko komeus käyttöpaikalle.
Tämän hyödyt tulisivat esiin vasta kun kantatiepätkää olisi yli 50 kilsaa ja se olisi hyvälaatuista eli tasaista eikä sisältäisi jyrkkiä mutkia.

Tässä pystyttäisi kiertämään seuraavat asiat. Yhdistelmän metsäkulku säilyis sekä korkeuden että auton käsiteltävyyden sekä pituuden suhteen. Akselimassat ei nousisi kovin suuriksi jolloin tiet säilyisi hyvinä kun paino jakautuisi huomattavasti pidemmälle matkalle. Yhdistelmä ei vaatisi rinnalle toimivaa logistiikka mikä myös poistaa haavoittuvuuden. Yksi lisäkärry olisi halvin ratkaisu saatuun kasvaneeseen kuljetuskapasiteettiin.

Suurimmat haasteet tulee neljälle talvikuukaudelle jolloin keli voi tehdä tien liukkaksi

Tämä kärryjen vaihto ja yhteen kytkeminen veisi kokonaisuudessa ehkä puoli tuntia ja matkaan voisi tuhrautua hieman pitempi eli vaikka vartti mutta tässä ajassa normaali auto ei saisi etumatkaa viittäkymmentäkään kilometriä. Jos sille ekan kuorman nupin tavaralle ei keksi paikkaa niin se täytyy aina heittää kasalle joka vaatii tietenkin paikan mutta ennemmin tai myöhemmin sen kasan saisi kuitenkin hyödyksi kun joskus tulee vajaitakin kuormia niin ei tartte hakea kahdesta paikkaa.

Tämä kärryn puljauspaikka voisi olla joku huolto-asema jos siihen saisi luvan tai sitten ihan tarkoitukseen soveltuva alue isontien varressa. Kooltansa se ei tarvitsisi olla kovin iso kunhan paikat olisi niin suunniteltu että tällainen yhdistelmä mahtusi kulkemaan.

Ja viellä niin tämä leikki alkais vasta jos keruualue olisi järjestäen yli 70 kilsaa käyttöpaikasta.



Tuosta kuvasta saa hyvän mallin kun kuvittelee ton puolikkaan edestä pois ja kuormaa kantava auto kiskomaan noita takimmaisia kärryjä.

ps. On mielenkiintoisesti lastattu kun pitkiä runkoja on laitettu tolleen vastakkain että kuorma nousee tasaisesti. Mahtaisikohan suomen poliisi keksiä valittamista.

Mä väitän että se nykyinen yhdistelmä on 100km päässä siinä vaiheessa kun sinun 2 kärryn "juna" on vasta lähdössä sieltä terminaalista!

Mietis tällaista ajatusleikkiä. Oletetaan että päätien molemmille sivuille on tehty vaikka 200 metrin tienpätkät molempiin suuntiin. Sitten rekkapena tulee  tällaisella junalla tyhjänä ja sekkarikellu lähtee käyntiin kun rupe hiljentää. No hän kurvaa tulosuunnassa oikealle lisäkaistalle ja toppaa. Hyppää ulos hytistä ja käy aukasemassa vetokidan ja irroittaa letkun. No sitten takasin hyttiin ja matka jatkuu ja sammutat kellon.

No kun tämä rahtari rane on saanut kuormansa täyteen ja hän on menossa kohti käyttöpaikkaa niin taas hän pysähty kulku suunnassa oikealle ja jättää tämän täyden kärrynsä siihen. Samalta seisomalta hän heittä auton tyhjäksi ja sen tehtyä tekee nupilla u käännöksen ja kytkee sen toisen kärryn perään. No jos mittasit samalla perjaattella niin tässä aikaa on kulunut ehkä 10 minuttia plus se kuorman tyhjentämisen vartti. No taas jatkaa sinne metsäänpäin ja hakee kuormansa. Sitten kun hän tulee toisella kärryllä niin ajaa tän ekan kärryn ohi ja peruttaa sen kiinni siihen. Lumisella kelillä joutuu ehkä käymään putsaamassa vetokidan mutta muuten niin 10 minuutissa on kärryt varmasti yhdessä. Nyt on mahdollista ottaa lisäkuormaa jos ei ole yhdistelmä ihan täynnä. Tästä kun junalla lähetään kohti käyttöpaikkaa niin kello näyttää ehkä 30 minuttia plus se vartti kuorman purkua jonka voi saada myöhemmin hyödyksijos ei toiselta hakupaikalta saanut yhdistelmää täyteen. Sitten kun tiedetään että kuorma-auton keskinopeus ei useinkaan nouse edes 70 niin puolessatunnissa hävitty matka on luokkaa 30-40 kilometriä ja sitten ollaan saatu se vajaan kuorman etu viellä tulevaisuuteen.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.11.12 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.11.12 - klo:21:44

Muo ei olla saatu tässä parissa päivässä vakuuttuneeksi että mikään muu ratkaisu toimisi metsän ja ensimmäisen käsittelylaitoksen välillä kuin tämä itseni esittämä kolmiakselinen nosturillinen auto joko 4 tai 6 vetoisena ja sen taakse kaksi neliakselista kärryä. Näistä toinen jätettäisi aina jollekkin välivarastopaikalle ja sitten käytäis vuoronperään hakemassa kärryt täyteen. Iso kysymys on että mihin hukataan veturin ekan kierroksen kuorma siellä varastoalueella. No kuitenkin niin kun kaikki kärryt on saatu täyteen niin kytketään kärryt peräjälkeen ja vedetään jonona koko komeus käyttöpaikalle.
Tämän hyödyt tulisivat esiin vasta kun kantatiepätkää olisi yli 50 kilsaa ja se olisi hyvälaatuista eli tasaista eikä sisältäisi jyrkkiä mutkia.

Tässä pystyttäisi kiertämään seuraavat asiat. Yhdistelmän metsäkulku säilyis sekä korkeuden että auton käsiteltävyyden sekä pituuden suhteen. Akselimassat ei nousisi kovin suuriksi jolloin tiet säilyisi hyvinä kun paino jakautuisi huomattavasti pidemmälle matkalle. Yhdistelmä ei vaatisi rinnalle toimivaa logistiikka mikä myös poistaa haavoittuvuuden. Yksi lisäkärry olisi halvin ratkaisu saatuun kasvaneeseen kuljetuskapasiteettiin.

Suurimmat haasteet tulee neljälle talvikuukaudelle jolloin keli voi tehdä tien liukkaksi

Tämä kärryjen vaihto ja yhteen kytkeminen veisi kokonaisuudessa ehkä puoli tuntia ja matkaan voisi tuhrautua hieman pitempi eli vaikka vartti mutta tässä ajassa normaali auto ei saisi etumatkaa viittäkymmentäkään kilometriä. Jos sille ekan kuorman nupin tavaralle ei keksi paikkaa niin se täytyy aina heittää kasalle joka vaatii tietenkin paikan mutta ennemmin tai myöhemmin sen kasan saisi kuitenkin hyödyksi kun joskus tulee vajaitakin kuormia niin ei tartte hakea kahdesta paikkaa.

Tämä kärryn puljauspaikka voisi olla joku huolto-asema jos siihen saisi luvan tai sitten ihan tarkoitukseen soveltuva alue isontien varressa. Kooltansa se ei tarvitsisi olla kovin iso kunhan paikat olisi niin suunniteltu että tällainen yhdistelmä mahtusi kulkemaan.

Ja viellä niin tämä leikki alkais vasta jos keruualue olisi järjestäen yli 70 kilsaa käyttöpaikasta.



Tuosta kuvasta saa hyvän mallin kun kuvittelee ton puolikkaan edestä pois ja kuormaa kantava auto kiskomaan noita takimmaisia kärryjä.

ps. On mielenkiintoisesti lastattu kun pitkiä runkoja on laitettu tolleen vastakkain että kuorma nousee tasaisesti. Mahtaisikohan suomen poliisi keksiä valittamista.

Mä väitän että se nykyinen yhdistelmä on 100km päässä siinä vaiheessa kun sinun 2 kärryn "juna" on vasta lähdössä sieltä terminaalista!

Mietis tällaista ajatusleikkiä. Oletetaan että päätien molemmille sivuille on tehty vaikka 200 metrin tienpätkät molempiin suuntiin. Sitten rekkapena tulee  tällaisella junalla tyhjänä ja sekkarikellu lähtee käyntiin kun rupe hiljentää. No hän kurvaa tulosuunnassa oikealle lisäkaistalle ja toppaa. Hyppää ulos hytistä ja käy aukasemassa vetokidan ja irroittaa letkun. No sitten takasin hyttiin ja matka jatkuu ja sammutat kellon.

No kun tämä rahtari rane on saanut kuormansa täyteen ja hän on menossa kohti käyttöpaikkaa niin taas hän pysähty kulku suunnassa oikealle ja jättää tämän täyden kärrynsä siihen. Samalta seisomalta hän heittä auton tyhjäksi ja sen tehtyä tekee nupilla u käännöksen ja kytkee sen toisen kärryn perään. No jos mittasit samalla perjaattella niin tässä aikaa on kulunut ehkä 10 minuttia plus se kuorman tyhjentämisen vartti. No taas jatkaa sinne metsäänpäin ja hakee kuormansa. Sitten kun hän tulee toisella kärryllä niin ajaa tän ekan kärryn ohi ja peruttaa sen kiinni siihen. Lumisella kelillä joutuu ehkä käymään putsaamassa vetokidan mutta muuten niin 10 minuutissa on kärryt varmasti yhdessä. Nyt on mahdollista ottaa lisäkuormaa jos ei ole yhdistelmä ihan täynnä. Tästä kun junalla lähetään kohti käyttöpaikkaa niin kello näyttää ehkä 30 minuttia plus se vartti kuorman purkua jonka voi saada myöhemmin hyödyksijos ei toiselta hakupaikalta saanut yhdistelmää täyteen. Sitten kun tiedetään että kuorma-auton keskinopeus ei useinkaan nouse edes 70 niin puolessatunnissa hävitty matka on luokkaa 30-40 kilometriä ja sitten ollaan saatu se vajaan kuorman etu viellä tulevaisuuteen.

entä ajomatkat levikkeeltä lanssille, mahdollinen ketjujen laitto,  sitten jos lastauspaikka sellainen että kärryn kans ei pääse ympäri, tai tohdit ottaa vain toisen nipun kärryyn etupäähän koska perä oikoo ojan kautta.... entä jos isäntien hankintapuita, nuppi toisesta kasasta, kärry toisesta, nosturin poisjättö...
mää väitän näin maalaisjärjellä että tuo kakskärry järjestelmä sopii vain terminaaliajoon tai sitte pitää olla jo pirun suuri hakkuu.
ja mitä tulee noihin kärryihin, paineilmavehkeet uusiks, hydrauliikka kenties uusiks, antaako valmistaja edes kytkeä vanhaan kärryyn toista perään, jos vain toinen uusi joka pitää olla sitten aina ekana auton peräs....

Ja sitten jos oikeen haluaa revitellä, niin eiku kärry vielä perään. Kaikki on valmiina ja käytössä, ei tarvitse keksiä mitään.

jotenkin on sellainen käsitys että noilla vanhoilla isoilla mack:eillä ei ole yleisille teille asiaa, vaan ajavat vain puolisuljettuja tukkiteitä pitkin. Laitteissa on leveyttä noin kolme metriä, ja korkeutta ja pituutta sitten sen verran kuin uskaltaa laittaa. Tukkitiet on kelirikkojan suljettuna.

Kevyttä kamaa vielä indoneisian hiilirekkoihin verrattuna, painot jopa 160-180 tonnia.
http://peter.romberg.se/hemsidan/Films/pr_truck_videos.htm

Käyttännössä jarruttomia vanhoja jenkkirekkoja 160 tonnin B-junan edessä laskemassa mäkiä vaihde vapaalla..

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.11.12 - klo:22:22

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.11.12 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.11.12 - klo:21:44

Muo ei olla saatu tässä parissa päivässä vakuuttuneeksi että mikään muu ratkaisu toimisi metsän ja ensimmäisen käsittelylaitoksen välillä kuin tämä itseni esittämä kolmiakselinen nosturillinen auto joko 4 tai 6 vetoisena ja sen taakse kaksi neliakselista kärryä. Näistä toinen jätettäisi aina jollekkin välivarastopaikalle ja sitten käytäis vuoronperään hakemassa kärryt täyteen. Iso kysymys on että mihin hukataan veturin ekan kierroksen kuorma siellä varastoalueella. No kuitenkin niin kun kaikki kärryt on saatu täyteen niin kytketään kärryt peräjälkeen ja vedetään jonona koko komeus käyttöpaikalle.
Tämän hyödyt tulisivat esiin vasta kun kantatiepätkää olisi yli 50 kilsaa ja se olisi hyvälaatuista eli tasaista eikä sisältäisi jyrkkiä mutkia.

Tässä pystyttäisi kiertämään seuraavat asiat. Yhdistelmän metsäkulku säilyis sekä korkeuden että auton käsiteltävyyden sekä pituuden suhteen. Akselimassat ei nousisi kovin suuriksi jolloin tiet säilyisi hyvinä kun paino jakautuisi huomattavasti pidemmälle matkalle. Yhdistelmä ei vaatisi rinnalle toimivaa logistiikka mikä myös poistaa haavoittuvuuden. Yksi lisäkärry olisi halvin ratkaisu saatuun kasvaneeseen kuljetuskapasiteettiin.

Suurimmat haasteet tulee neljälle talvikuukaudelle jolloin keli voi tehdä tien liukkaksi

Tämä kärryjen vaihto ja yhteen kytkeminen veisi kokonaisuudessa ehkä puoli tuntia ja matkaan voisi tuhrautua hieman pitempi eli vaikka vartti mutta tässä ajassa normaali auto ei saisi etumatkaa viittäkymmentäkään kilometriä. Jos sille ekan kuorman nupin tavaralle ei keksi paikkaa niin se täytyy aina heittää kasalle joka vaatii tietenkin paikan mutta ennemmin tai myöhemmin sen kasan saisi kuitenkin hyödyksi kun joskus tulee vajaitakin kuormia niin ei tartte hakea kahdesta paikkaa.

Tämä kärryn puljauspaikka voisi olla joku huolto-asema jos siihen saisi luvan tai sitten ihan tarkoitukseen soveltuva alue isontien varressa. Kooltansa se ei tarvitsisi olla kovin iso kunhan paikat olisi niin suunniteltu että tällainen yhdistelmä mahtusi kulkemaan.

Ja viellä niin tämä leikki alkais vasta jos keruualue olisi järjestäen yli 70 kilsaa käyttöpaikasta.



Tuosta kuvasta saa hyvän mallin kun kuvittelee ton puolikkaan edestä pois ja kuormaa kantava auto kiskomaan noita takimmaisia kärryjä.

ps. On mielenkiintoisesti lastattu kun pitkiä runkoja on laitettu tolleen vastakkain että kuorma nousee tasaisesti. Mahtaisikohan suomen poliisi keksiä valittamista.

Mä väitän että se nykyinen yhdistelmä on 100km päässä siinä vaiheessa kun sinun 2 kärryn "juna" on vasta lähdössä sieltä terminaalista!

Mietis tällaista ajatusleikkiä. Oletetaan että päätien molemmille sivuille on tehty vaikka 200 metrin tienpätkät molempiin suuntiin. Sitten rekkapena tulee  tällaisella junalla tyhjänä ja sekkarikellu lähtee käyntiin kun rupe hiljentää. No hän kurvaa tulosuunnassa oikealle lisäkaistalle ja toppaa. Hyppää ulos hytistä ja käy aukasemassa vetokidan ja irroittaa letkun. No sitten takasin hyttiin ja matka jatkuu ja sammutat kellon.

No kun tämä rahtari rane on saanut kuormansa täyteen ja hän on menossa kohti käyttöpaikkaa niin taas hän pysähty kulku suunnassa oikealle ja jättää tämän täyden kärrynsä siihen. Samalta seisomalta hän heittä auton tyhjäksi ja sen tehtyä tekee nupilla u käännöksen ja kytkee sen toisen kärryn perään. No jos mittasit samalla perjaattella niin tässä aikaa on kulunut ehkä 10 minuttia plus se kuorman tyhjentämisen vartti. No taas jatkaa sinne metsäänpäin ja hakee kuormansa. Sitten kun hän tulee toisella kärryllä niin ajaa tän ekan kärryn ohi ja peruttaa sen kiinni siihen. Lumisella kelillä joutuu ehkä käymään putsaamassa vetokidan mutta muuten niin 10 minuutissa on kärryt varmasti yhdessä. Nyt on mahdollista ottaa lisäkuormaa jos ei ole yhdistelmä ihan täynnä. Tästä kun junalla lähetään kohti käyttöpaikkaa niin kello näyttää ehkä 30 minuttia plus se vartti kuorman purkua jonka voi saada myöhemmin hyödyksijos ei toiselta hakupaikalta saanut yhdistelmää täyteen. Sitten kun tiedetään että kuorma-auton keskinopeus ei useinkaan nouse edes 70 niin puolessatunnissa hävitty matka on luokkaa 30-40 kilometriä ja sitten ollaan saatu se vajaan kuorman etu viellä tulevaisuuteen.

entä ajomatkat levikkeeltä lanssille, mahdollinen ketjujen laitto,  sitten jos lastauspaikka sellainen että kärryn kans ei pääse ympäri, tai tohdit ottaa vain toisen nipun kärryyn etupäähän koska perä oikoo ojan kautta.... entä jos isäntien hankintapuita, nuppi toisesta kasasta, kärry toisesta, nosturin poisjättö...
mää väitän näin maalaisjärjellä että tuo kakskärry järjestelmä sopii vain terminaaliajoon tai sitte pitää olla jo pirun suuri hakkuu.
ja mitä tulee noihin kärryihin, paineilmavehkeet uusiks, hydrauliikka kenties uusiks, antaako valmistaja edes kytkeä vanhaan kärryyn toista perään, jos vain toinen uusi joka pitää olla sitten aina ekana auton peräs....

Mitä tulee näihin levikkeen ja lanssin väliin niin se on nyt ihan normaalia autoilijan arkea eikä vaikuta tähän junatoimintaan millään lailla. Ainut hyöty on että tietää että siellä levikepaikalla on se kasa niistä edellisistä nupin kuormista että sen yhdistelmän saatäyteen ennen junaksi kytkemistä eikä tartte lähteä hakemaan yhtä karikanväliä jostain eri paikasta vaikka ei saa tuotuakaan lanssilta kuin kaksi nippua.

Mitä noihin kärryihin ja kalustoihin niin tietenkin menee kalusto kärryineen uusiksi mutta niin menee kaikissa muissakin tapauksissa jos halutaan suurentaa pitkien matkojen kuorman määrää. Ja eihän tällanen tosiaan kaikille pölliautoille sovi mutta joillekin joilla on paljon pitkiä hakumatkoja samalta suunnalta voisi käydäkin. Autojen vaihtoiät kuitenkin on monesti alle 10 vuotta niin joillekin tällainen toiminta voisi sopia.

Jos tekisi tien raudasta, siinä voisi vetää pitkiä letkoja 

Onko kukaan keksinyt tällaista