Vähäkö aamulla lämmitti isän syräntä kun tenavat kohta 9 jälkeen jonossa tulivat isää herättelemään.
Nuorin (Hanna 4v) toi kerhossa tehdyn pahvisen "kravatin" johon oli kirjoittanut oman ja isän nimen kun kerta ne jo osaa kirjoittaa. Vähäkö olin ylpeä.
Pojat (Timo 9v ja Hannu 11v) olivat myös nähneet koulussa vaivaa. Toinen oli tehnyt virkkaamalla ja huovuttamalla kaulaliinan ja toinen isomman mosaiikkipaloista olevan taulun. Eivät varsin ihan muutamien tuntien aikana tehtyjä.
Siis paneuduttu on.
