Piti keksiä jotain viljeltävää eikä vain lisää peltoa...Nytkin kun katselee erilaisia LHP/EVVK/HV -virityksiä niin väkisinkin miettii ettei niistä suurempaa lisäarvoa tule viljelijälle eikä yhteiskunnalle.
Mitenkä jokin apilakasvustopohjainen biokaasuntuotanto? Joka hehtaari tuottavaksi, biojätteet sekaan ja kaasuntuotannon jälkeen mädättämöjäte pelloille lannoitteeksi.
Täällä Hämeessä oli yksi hanke suunnitteilla, mutta se meni jäihin, en tiedä oliko liian vähän sitoutumishalukkuutta vai pelkkä kannattavuuskysymys.

Mulla on kolme todella hyvää ideaa pienen Etelä-Suomalaisen kasvinviljelytilan kannattavuuden loistavaan parannukseen 

Mutta niin hullu en sentään ole että kertoisin niistä tällä palstalla 

>suurempaa lisäarvoa tule viljelijälle eikä yhteiskunnalle.

Yhteiskunta kun pöllii pääasiassa viljelijälle kuuluvan lisäarvon EVVK nousee enevässä määrin eturivinkin viljelijöidenkin piirissä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

Mitenkä jokin apilakasvustopohjainen biokaasuntuotanto? Joka hehtaari tuottavaksi, biojätteet sekaan ja kaasuntuotannon jälkeen mädättämöjäte pelloille lannoitteeksi.
Täällä Hämeessä oli yksi hanke suunnitteilla, mutta se meni jäihin, en tiedä oliko liian vähän sitoutumishalukkuutta vai pelkkä kannattavuuskysymys.

Laitoksen hinta pitää pystyä kuristamaan todella alhaiseksi. Kun ei ole Saksan tasoisia tukia, ei voi olla sen tasoisia investointejakaan. Syöttötariffi on täälläkin hyvä perusta, mutta lämpö pitää saada myös myytyä. Jotain myötäjäisiä tuottavaa syötettä pitää saada mukaan, mielellään ei jätevesilietettä.

Apilan typpi on hyväksi viljelyn taloudelle, mutta mahdollisesti haitaksi laitoksessa ja taas mädätteessä hyvä juttu.

Kouvolassa ei näytä lupaavalta. Sinne suunniteltiin peltotavaraa käsittelevää isoa laitosta, mutta nykyinen jv-perustainen käsittämättömän monimutkainen ja kallis laitos on pulassa heti alkuunsa. Ruotsissakin ovat peruutelleet ruohon käytössä.

Mulla on kolme todella hyvää ideaa pienen Etelä-Suomalaisen kasvinviljelytilan kannattavuuden loistavaan parannukseen 

Mutta niin hullu en sentään ole että kertoisin niistä tällä palstalla 

Samoin. Kunhan nyt tästä pääsisi ensin kasvinviljelytilaksi. [sytyttää åttalampun ja lähtee kiertämään navettaa]

>suurempaa lisäarvoa tule viljelijälle eikä yhteiskunnalle.

Yhteiskunta kun pöllii pääasiassa viljelijälle kuuluvan lisäarvon EVVK nousee enevässä määrin eturivinkin viljelijöidenkin piirissä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

Sillä edellytyksellä että tuet pysyvät ja mielellään pelto olisi velatonta ja omaa.
Ja sitä olisi paljon.
Ensimmäisestä en ole kovin varma ja loput eivät omalla kohdalla toteudu, joten kiinnostaa kyllä jos on parempia vaihtoehtoja.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.10.12 - klo:17:34

Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan??? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........

Kun edes sen verran olisi rehellisyyttä ja selkärankaa että rehellisesti myönnettäisiin että peltoa raivataan vain ja ainoastaan nykyisen tukisysteemin aiheuttaman kannattavuuseron takia. Jos tukiero ei tekisi tuotannosta niin paljon kannattavampaa kuin etelämmässä niin ei tuolla pohjoisemmassa nyt(kään...) raivattaisi yhtään mitään...

Ja mitähän tukea viljatila saa C2 alueella enemmän kuin AB alueella?

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 31.10.12 - klo:20:21

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 31.10.12 - klo:16:49

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.10.12 - klo:17:34

Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan??? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........

Kun edes sen verran olisi rehellisyyttä ja selkärankaa että rehellisesti myönnettäisiin että peltoa raivataan vain ja ainoastaan nykyisen tukisysteemin aiheuttaman kannattavuuseron takia. Jos tukiero ei tekisi tuotannosta niin paljon kannattavampaa kuin etelämmässä niin ei tuolla pohjoisemmassa nyt(kään...) raivattaisi yhtään mitään...

Ja mitähän tukea viljatila saa C2 alueella enemmän kuin AB alueella?

Selvyyden vuoksi niin todettakoon että jos luokittelet raivaajatilat että kotielöintila / kasviviljelytila niin eiköhän ainakin suuremmista raivaajista 85-90% ole kotieläintiloja? Ja toisekseen niin se laajentava kotieläintila siinä naapurissa luo bisnesmahdollisuuksia ihan toisella tavalla kuin lopettava kotieläintila naapurissa? Lannan puolta, urakointia, sadon myynti suoraan naapurille jne.

Ja toisekseen kun kerran kysyit. Niin maatalouskalenterista tuet
A: kaikki viljat 532, öljykasvit 578, valkuaiskasvit härkäpapu yms 578
B: Kevätvehnä 520, muut viljat 540, öljykasvit 586, valkuaiskasvit 586
C2: Kevätvehnä 593 korkeampi, Syysvehnä 593 korkeampi, Ruis 696 korkeampi, muut viljat 546 korkeampi, öljykasvit 638 korkeampi, valkuaiskasvit 638 korkeampi.

Että silleen... Perunatuetkin näkyy olevan korkeammat...

Tää on just se syy miksi viljelen kevätvehnää B-alueella. Saa vähiten tukia, niin voi eniten valittaa 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 31.10.12 - klo:20:21

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 31.10.12 - klo:16:49

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.10.12 - klo:17:34

Monesti kysellyt että mitä näissä raivausvaltioissa on tehty 1900-luvun alkupuolella??? Nyt touhutippa nenässä ja teron päässä moto parturoi multapohjasia sysimetsiä. Koppelot kasaa kantoja ja kiviä ja jyrsimet pienentää puunpätkiä ennen ku Savon Salaojan aurakone tulee ja rouhasee putkea kankaan kera mättääseen. Mikäs perkele siinä on kun kehitys meni ohi ja nyt vasta raivataan??? Täällä alotetaan ojituksen toinen tai kolmas kierros kaskeemisen jälkeen.........

Kun edes sen verran olisi rehellisyyttä ja selkärankaa että rehellisesti myönnettäisiin että peltoa raivataan vain ja ainoastaan nykyisen tukisysteemin aiheuttaman kannattavuuseron takia. Jos tukiero ei tekisi tuotannosta niin paljon kannattavampaa kuin etelämmässä niin ei tuolla pohjoisemmassa nyt(kään...) raivattaisi yhtään mitään...

Ja mitähän tukea viljatila saa C2 alueella enemmän kuin AB alueella?

Selvyyden vuoksi niin todettakoon että jos luokittelet raivaajatilat että kotielöintila / kasviviljelytila niin eiköhän ainakin suuremmista raivaajista 85-90% ole kotieläintiloja? Ja toisekseen niin se laajentava kotieläintila siinä naapurissa luo bisnesmahdollisuuksia ihan toisella tavalla kuin lopettava kotieläintila naapurissa? Lannan puolta, urakointia, sadon myynti suoraan naapurille jne.

Ja toisekseen kun kerran kysyit. Niin maatalouskalenterista tuet
A: kaikki viljat 532, öljykasvit 578, valkuaiskasvit härkäpapu yms 578
B: Kevätvehnä 520, muut viljat 540, öljykasvit 586, valkuaiskasvit 586
C2: Kevätvehnä 593 korkeampi, Syysvehnä 593 korkeampi, Ruis 696 korkeampi, muut viljat 546 korkeampi, öljykasvit 638 korkeampi, valkuaiskasvit 638 korkeampi.

Että silleen... Perunatuetkin näkyy olevan korkeammat...

Viljojen tukierot ts. ohra ja kaura melkolailla merkityksettömiä Eipä tästä montaa vuotta kun nuo luvut oli toisinpäin.

 Tuo kyllä totta, että karjatilojen peltojen raivaaminen auttaa myös muita jatkajia, ainakin potkien eteenpäin kun naapurikin pärjää. Pellon hintoihin raivaamisella ei ole ollut kuitenkaan vaikutusta, kun peltoa ei voi siirtää halvemmilta alueilta kalliimiille. Raivaaminen saattanut vaikuttaa jopa käänteisesti vaikka toisin ajatellaan, tiloilla enemmän pätäkkää maksaa myös kovempia pellon hintoja/vuokria, niistä vähistä maista mitä tulee tarjolle. Oiskohan EU-aikana raivattu oman kunnan alueella 5000ha peltoa, pellonhinta noussut moninkertaiseksi tuosta huolimatta. 

Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.

Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.

Miten olis minisikojen kasvattaminen. Ei kulu paljonkaan rehua ja tilantarve on pieni. Sikalaan mahtuisi niitä paljon porsimaan. Pitää vaan luoda markkinat kehäkolmosen sisälle lemmikeiksi. No miksei lihakauppoihinkin.

Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.

leipävehnää ja mallasohraa ne teikäläisetkin näkyy kasvattavan. Vai hakeeko rekka 40tonnin satseja jonnekin etä dan corniin??? Eikös se kannattas syöttää itte ettei tarvis lakki kourassa soitella jauholakeille ja kysellä vehnää sekä ohraa? Onko se ostorehuvilja kuitenkin halvempaa kun omassa pellossa kasvatettu? 

Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.

Kannattaa kyllä. Ei sitä varmaan kukaan kiellä.

Toisaalta. Apulantoihin ja löpöihin kuluu näillä hinnoilla noin 450€/ha. Se on sellaiset 50% 4000 kilon sadosta.

Lainaus käyttäjältä: Pigman - 31.10.12 - klo:22:55

Jos viljanviljely ei näillä hinnoilla kannata niin sit on jokin todella pahasti pielessä.

leipävehnää ja mallasohraa ne teikäläisetkin näkyy kasvattavan. Vai hakeeko rekka 40tonnin satseja jonnekin etä dan corniin??? Eikös se kannattas syöttää itte ettei tarvis lakki kourassa soitella jauholakeille ja kysellä vehnää sekä ohraa? Onko se ostorehuvilja kuitenkin halvempaa kun omassa pellossa kasvatettu?

Jos kasvattais kaiken viljan itse niin sit huudetaan, että sikafarmarit vie kaikki pellot. Ja muuten ei ole tarvinnut lakki kourasssa soitella jauholakille kyllä ne on soitellu mulle ja tarjonnut viljaa, mutta täällä pelaakin yhteistyö eikä olla kateellisia toisille.

Joopa joo.......