Ku mennään kolonoskopisesti tarpeeksi syvälle aiheeseen, ei paskakaan ole vielä sitä oikeeta paskaa. Eikä luomu luomua. Syvältä voi molemmat asiat olla. 
Saittimme luomujeesukset opetuslapsineen ovat hyvin, hyvin näreissään tuosta kritiikistä. Ainoa maanviljelystaiteenlaji, joka näiltä sieniä syöviltä, pujoa nuuskivilta pulunhalkojilta onnistuu on härkäpapu. Syynä onnistumiseen on suklaaruoste joka kypsentää myöhäänkin kylvetyn konnun. Lajittelu käy vaikka talvisodan aikasella triumphilla, seulana voi olla vaikka vaarivainaan neulamuikkuverkko. Paskikset saa helpolla pois.
Luomu on kuin kallista ja arvostettua taidetta, mitä sekasempaa ja epämääräsempää on jälki, sen hienompaa ja arvostumpaa on lopputulos.
Tässä kyllä piilee bisnesidea. Silppuut lasinpyyhkijän sulan kumiosia tuohipakettin ja myyt sitä luomulakuna= rahaa tulee. Kuset vaahteranlehdistä käärittyyn ropposeen ja myyt sitä luomuviininä= rahaa tulee. Kaiken tän huijauksen ja koijauksen kruunaa tuet jota asiantuntija Ollilan brändiryhmä, siis painotan sanaa BRANDYRYHMÄ, on keksinyt jossakin kermalla kuorutetussa saunaillassa siinä vaiheessa kun pää on lyöty paljuun kolmen bromillen Mendis Coconut Brandy-huuruissa. ***** mitä skeidaa koko luomu... sitä ihtiään........
