Kuten jo alussa totesin, kirja sisältää perusteltuja mielipiteitä, joista voi olla myös eri mieltä.  Minulla ei ole mitään syytä ruveta puolustelemaan Lappalaisen näkemyksiä, en ole kaikesta samaa mieltä.

Mielestäni jokainen kirja pitää lukea ennen kuin rupeaa arvostelemman sitä.  Ja tätä pig24 ei ole/ei ollut tehnyt.

Mutta jotain on odotettavissa: Finlandiapalkinto MTK:n ja Sanomakonsernin kytköksiä koskevasta kirjasta  .  Lupaan arvioida sen lukematta

Elinan kirjoittelun punainen lanka on se, että eläimellä on oikeus parempaan elämään. Ei varmaan vaikea havaita.

Muistan 3 kirjaa, joita en ole pystynyt yrityksistä huolimatta lukemaan läpi:

- Ruotsalainen Cosa Nostraa koskeva pokkari. Asiaa ei tullut millään vastaan. Tekijä jauhoi jauhamistaan, kuinka kamalia mafiosot ovat.
- Ruotsalainen neuvottelutaidon opas liikkeenjohtajille. Perustelu likimain kuten edellinen. Huokaus ! Ruotsalaiset taitavat väsyttää vastapuolen - tekniikka sekin.
- Helsingin Sanomien taannoisen päätoimittajan Heikki Haavistosta tekemä henkilökuvaus. Järkyttävää lukea teosta, jossa nuollaan päähenkilöä niin rankasti ja    substanssitieto Haaviston elinkeinosta puuttuu. Yritin kovin, mutta sielu laittoi vastaan.

Tieto-Finlandian palkitsemisperusteista onkin wikipediassa vihjeitä, että en olekaan yksin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto-Finlandia-palkinto

Tieto-Finlandian palkitsemisperusteista onkin wikipediassa vihjeitä, että en olekaan yksin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto-Finlandia-palkinto

En tiedä,  mihin tässä viittaat, mutta oletan sen olevan

Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi

Se minusta korjausta vaativa kohta wikipediassa, koska siinä on harhaanjohtavasti Tieto-Finlandian kohdalla linkki Vuoden tiedekirjan valinnasta syntyneeseen kritiikkiin.  Eli puurot ja vellit sekaisin

****
Lehmät. Otetaan talviaikainen kytkeminen: Lehmillä on arvojärjestys - lyhytparressa aratkin saavat olla rauhassa, mutta pihatossa pomotetaan, ellei käytetä ryhmäjakoja. Sarvista on hyötyä, jos lemmu putoaa johonkin. Köysi sarviin ja veto. Pihatossa sarvet on sahattava/poltettava alut. Olen toki pihaton kannattaja, mutta kaikki ei ole pahaa lyhytparsinavetassa.

Suomalaisen tuotannon hintakilpailukyky on monisärmäinen aihe, koska keskittynyt kauppa tekee omia liikkeitään häiritäkseen kotimaisten tuottajien/jalostajien hinnanvahvistamispyrkimyksiä. Tuontia ei siis välttämättä tehdä tuontitavaran hinnan takia. Tuonti voi olla CIF-hinnalla selkeästi (esim. lihassa) A/HK-hintaa korkeampi. Kauppa tekee tarjouksia juhlapyhien alla ulkomaisella raaka-aineella, jotta kotimaiset toimijat pysyisivät varpaillaan.
****
Sekä pihatossa että parsinavetassa on paljon hyviä puolia.

Tuonnista olen osittain samaa mieltä. Pätee myös puutavaraan, jossa tuonti on kalliimpaa, mutta tuonnin vaikutukset kotimaan hintatasoon huomattavat.

Ainakaan S-kaupassa en ole vielä kertaakaan törmännyt tuontilihaan, vaikka lihaostokset koostuvat naudanlihasta ja siipikarjasta jotka siis ovat alituotannossa.

Kun sukellat sinne altaaseen, niin saatat törmätäkkin

Helsingin Sanomat kehuu Lappalaisen kirjaa ihan pääkirjoituksessaan. Jo viides painos on kaupoissa.

****
Ainakaan S-kaupassa en ole vielä kertaakaan törmännyt tuontilihaan, vaikka lihaostokset koostuvat naudanlihasta ja siipikarjasta jotka siis ovat alituotannossa.

Milloin olet viimeksi käynyt?

Naudanlihaa en syö, joten en sitä ole seuraillut, mutta että siipikarja? Snellman?

Helsingin Sanomat kehuu Lappalaisen kirjaa ihan pääkirjoituksessaan. Jo viides painos on kaupoissa.

Lihantuotantopornoa.

Tässä sitä, mitä minä pidän alkutuotantopornona: Porsitusosastolle vieroituksen jälkeen karsinaan jääneestä pahnueesta yksi hyppää aidan yli naapuriemon puolelle, jolloin emakko puree siltä posken auki (10 cm haava). Se huuto ottaa sieluun. SE PURI MUA. SATTUU !!!!

Yksi ainoa Hesari voi tuottaa iloa todella monelle, kun sen jakaa sivun paloina sikalan välikasvattamoon.