http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21578.0

*********************
   

Arkiston aarteita, kirjoittanut MLK:


06.09.2003, 20:55 (EET)

2. "RE: "Vajaan ymmärryksen tuki""

Sattuiko TJ olemaan telkkarin ääressä perjantaina 5.9 klo 18.30? Kakkoselta tuli OBS,yksi aihe oli "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa".Sen verran kiinnosti että jäin katsomaan.Äänessä oli pohjanmaalainen (ruåtsinkielinen)sikafarmari,jonka mielestä E-Suomeen voidaan maksaa lisää tukea vasta sitten kun C-alueelle luvatut tuet on maksettu täysimääräisinä;141 oli määräaikainen siirtymäkauden tuki jonka tulisi päättyä.Hänestä C-alue oli kärsinyt vääryttä,kun etelän vehnäntuki ja ympäristötuki olivat suuremmat ja investointituki oli 6 kertainen sikäläiseen verrattuna.Sikafarmari B.L oli kovin ärtynyt,mutta varma asiastaan.Suomen maatalous viranomaisia hän ei kiitellyt,mutta kertoi saaneensa RuÅtsin maatalousministeriltä/ministeriöstä aina kuuntelijan,ymmärtäjän ja täyden tuen näkemyksilleen-mikäs sen mukavampaa!
Ohjelmassa haastateltiin myös RKP:n kansanedustajaa joka ei ollut sikafarmari B.L:n aktiivisuudesta ollenkaan ihastunut,muistaakseni hän piti sitä sopimattomana.
Jotain hyvin tuttua sikafarmari B.L:n toiminnassa on: parempaa tietoa,suhteita merkittäviin henkilöihin,järjestelmällinen salaliitto joka hyödyttää toisen tukialueen tuottajia,ym...

Paras löytyi OBS:in sivuilta,ohjelmaosuuden kuvaus oli Suomeksi "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa",Ruåtsiksi sama oli "österbottniska bönder kackar i eget bo".Loistava käännös!

Mitä opimme tästä:hurrihuumori saattaa aiheuttaa suomipojalle ahdistusta ja sydämentykytstä.

*******

(Kirjoituksessa mainittu B. L. on sikäläinen tunnettu kepuvaikuttaja Bo Lång)


************************************************************************************



http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=030929&Depa=lukijalta&Model=osjuttu.html&Story=

(Syksy 2003)



Keskustassako erimielisyyksiä ?


Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalla on koko kesän aikana ollut kova työ yrittäessään vakuuttaa EU:n maatalouskomissaaria siitä että Suomi saisi jatkossakin maksaa maataloudelle tukea ns. artiklan 141 mukaan.
On ilmennyt, että jotkut keskustan ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet ovat kirjoittaneet komissaari Fischlerille kirjeen, jossa he ilmoittavat mielipiteekseen että artikla 141 on Suomessa tarpeeton. Heidän mielestään komission käsitys, miten tukia on jaettava on se oikea ( ja siten Suomen hallituksen linja on väärä). Eduskuntavaalien edellä eräällä keskustan suomenkielisellä kansanedustajalla oli ruotsinkielisten sanomalehtien palstoilla samanlaisia mielipiteitä. Siitä voi saada sen käsityksen, että keskustan maatalouspolitiikka on erilainen rannikkoseudulla kuin muualla maassa.
Ministeri Korkeaoja ja hänen sihteerinsä ovat vakuuttaneet, että keskustan kanta maataloustukien jaosta on sama kuin koko hallituksen. Keskustan puoluesihteeri on ollut haluton kommentoimaan koko asiaa.
Onko keskustan kenttäväki tietoinen tästä kampanjasta - jota jotkut sen ruotsinkieliset pohjalaiset jäsenet käyvät omaa ministeriään vastaan ?


Stefan Manns n
Olav Nordberg
Närpiö

 Ajakaa taksia!
« : 05.03.10 - klo:09:37 » Lainaus 

--------------------------------------------------------------------------------
Turun Sanomat:
Kotimaa 31.1.2005 3:00:18
********************************

TS/Harri Kavén

Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta

(HARRI KAVÉN)

Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.

Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.

Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.

- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.

EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.

Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.

Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.

Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.

Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.

- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.

Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.

Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.

Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:

“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.

Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.

- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.

- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.

Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.

- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.

Julkaistu 31.1.2005 3:00:18

Alla suora lainaus tasavallan presidentin Urho Kekkosen vuonna 1973 kirjoittamasta kirjeestä MTK johtokunnan silloiselle puheenjohtajalle Veikko Ihamuotilalle. Osa silloisista hahmotelmista on toteutunut ja osaa toteutetaan edelleen. Dynaamista totta tosiaan..

"Minusta näyttää maatalouden tila Suomessa kehittyvän, niinkuin itse varmaan parhaiten tiedät, siihen suuntaan, että meillä ei muutaman vuoden perästä ole riittävästi maitotaloustuotteita edes maan omaa tarvetta varten. Näyttää siltä niinkuin maatalousväestön piirissä karjataloustuotanto olisi joutumassa vaikeuksiin ja niitten vaikeuksien poistamiseen ei ilmeisesti ole olemassa muuta ratkaisevaa patenttilääkettä kuin hintakysymys. Meidän puuhakas valtiovarainministerimme Virolainen näyttää esittäneen ratkaisuksi sitä, että maa jaettaisiin jyrkällä rajalla kahteen osaan, joista arvokkaampi osa eli Etelä-Suomi, johon myös Vironperä kuuluu, saisi harjoittaa ainoastaan viljanviljelystä, ja köyhempi Pohjois-Suomi sitten olisi omistautunut karjantaloustuotannolle. Tietysti tällaisia jakoja voidaan missä tutkijankammiossa tahansa suorittaa, mutta minä en kyllä usko, että tällä ehdotuksella on mitään käytännöllisiä toteutumismahdollisuuksia.

  Mainitsin, että hintakysymys kenties on ainoa, jolla tämä asia voidaan hoitaa. Me molemmat tiedämme, kuinka uskomattoman vaikea hintakysymyksen järjestäminen edes sillä tavalla, että kohtuulliset tuotantokustannukset olisivat toteutettavissa, todella on. Enkä pidä edes mahdollisena, että minkäänlaisessa tulopoliittisessa sopimuksessa voitaisiin saada aikaan itse karjataloustuotannon kehittämisen kannalta kohtuullisia ns. kuoppakorotuksia maitotaloustuotteiden hintoihin. Tällöin on minulle tullut mieleen eräs jossakin määrin tavallaan vallankumouksellinen ajatus, nimittäin että poistettaisiin liikevaihtovero elintarvikkeilta. Ilmeisesti tätä liikevaihtoveron poistamista ei voisi suorittaa yksinomaan maitotaloustuotteiden osalta, vaikka se minun mielestäni kyllä riittäisi, mutta uskoisin, että teknillisesti tämä on hyvin vaikea toteuttaa. Ja näin ollen täytynee lähteä siitä, että jos liikevaihtovero poistetaan, niin poistamisen täytyy kohdistua koko elintarvikealaan. Jos nyt siis tulevien tulopoliittisten keskustelujen yhteydessä päätettäisiin, että liikevaihtovero poistetaan maataloustuotteista, niin siinä yhteydessä mielestäni voitaisiin todella suorittaa maitotaloustuotteiden kuoppakorotus. Ja tämän kuoppakorotuksen jälkeen sitten voitaisiin tältä uudelta pohjalta lähtien tulevissa hinta- ja palkkaneuvotteluissa huolehtia maatalouden eduista. En ole kenenkään kanssa tästä asiasta puhunut, enkä liioin aio sitä tehdä. Saattaa olla paikallaan, että ennenkuin Sinä mietit, miten tässä asiassa aiot kulkea eteenpäin, niin otat minuun yhteyttä."


Lähde:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1

Tämmöistä perholaista kommari-rakennustyöväenliittolaista "mulle kaikki muilta pois"-politiikkaa meillä on noudatettu koko EU-jsenyyden ajan.

Navetta tundran taakse.

Kouluesimerkki kepuluusereiden epäonnistuneesta maatalouspolitiikasta.

Tietysti jokainen saa ja pitää saada tehdä mitä lystää.
Mutta vain omilla rahoillansa

Kuka muistaa kun etelästä piti porukan pykätä iso navetta Tornioon. Jopa lakeja muutettiin.
Nyt tuossa ei olekkaan kepuluusereiden mielestä mitään ihmeellista.

Eli kuka pohjimmiltaan onkin helvetin kadetta porukkaa.

TJ kyseli joskus piruuksissaan peltoja vuokralle C-alueella.... olihan niitä tarjolla..... kuntien maataloustoimistoille tuli kova kiirus junailla pellot oman alueen viljelijöille   

mutta kun näytti siltä että se etelän porukka vain harjoittaisi sitä siirtomaapolitiikkaansa niin parempi että paikallinen ja järjellä varustettu hoitaa homman!               eemeli tietysti yrittää selitellä jotain mutta kyllä varmasti olisi alkanut rekka ralli etelästä jolla ruokittu läävä ja jätetty vain paskat pohoseen!

             ihmeesti nuot etelän immeiset on opittu tuntemaan täällä saimaan rannoilla;    outoja tapoja löytyy heiltä kosolti!

TJ kyseli joskus piruuksissaan peltoja vuokralle C-alueella.... olihan niitä tarjolla..... kuntien maataloustoimistoille tuli kova kiirus junailla pellot oman alueen viljelijöille   

älä  tj  aina  valita  vaan  osta vapon  myynnissä  olevia  peltoja  c  -  alueelta 

nukutko sie tj ikinä kun tuommosia  sepustuksia oot yöllä kirjottana ja netistä kopioina................

Frantilla taisi olla jo valmiiksi puolentoistasataa lehmää. Torniojokilaaksossa on hyvä mikroilmasto, nurmi kasvaa paremmin kuin Loimaan savilla Ei siinä tuotantoa mihinkään epäsuotuisalle alueelle ole siirrelty, semmosilla vähemmän hyvillä viljelyalueilla ne märehtijät muuallakin hoidetaan, parhaat pellot on kasvituotannossa.

Frantilla taisi olla jo valmiiksi puolentoistasataa lehmää. Torniojokilaaksossa on hyvä mikroilmasto, nurmi kasvaa paremmin kuin Loimaan savilla Ei siinä tuotantoa mihinkään epäsuotuisalle alueelle ole siirrelty,

  No just,
 Kuinka sitä sitten tarvitaan sitä korkeampa tukea siellä..?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 25.09.12 - klo:09:28

Frantilla taisi olla jo valmiiksi puolentoistasataa lehmää. Torniojokilaaksossa on hyvä mikroilmasto, nurmi kasvaa paremmin kuin Loimaan savilla Ei siinä tuotantoa mihinkään epäsuotuisalle alueelle ole siirrelty,

  No just,
 Kuinka sitä sitten tarvitaan sitä korkeampa tukea siellä..?

Maatalouspolitiikka= kepulainen aluepolitiikka=äänten osto veronmaksajien rahoilla.

Frantilla taisi olla jo valmiiksi puolentoistasataa lehmää. Torniojokilaaksossa on hyvä mikroilmasto, nurmi kasvaa paremmin kuin Loimaan savilla Ei siinä tuotantoa mihinkään epäsuotuisalle alueelle ole siirrelty, semmosilla vähemmän hyvillä viljelyalueilla ne märehtijät muuallakin hoidetaan, parhaat pellot on kasvituotannossa.

  Hei!!!! kysymys on vaan siitä, että miksi sitä veronmaksajien tukea tarvitaan 200 tuhatta vuodessa enemmän kuin Loimaan savikoilla, jos tilanne on tuo. Muuten kaikki ok.  Olen sata varma, että tuotanto siirtyy pohoseen ainoastaan tukien vuoksi. Tämä 200 tonnia on vaan osa tukierosta. 

Lainaus käyttäjältä: iskra - 25.09.12 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 25.09.12 - klo:09:28

Frantilla taisi olla jo valmiiksi puolentoistasataa lehmää. Torniojokilaaksossa on hyvä mikroilmasto, nurmi kasvaa paremmin kuin Loimaan savilla Ei siinä tuotantoa mihinkään epäsuotuisalle alueelle ole siirrelty,

  No just,
 Kuinka sitä sitten tarvitaan sitä korkeampa tukea siellä..?

Maatalouspolitiikka= kepulainen aluepolitiikka=äänten osto veronmaksajien rahoilla.

Ranskalaisilla on tähän hyvä mielipide, oli eilisessä maastulissa, maatalous on syrjäseuduilla muunkin yritystoiminnan pohja ja maataloutta pitää harrastaa koko EU:n alueella, vuoristoa ja pohjoista aluetta myöten.