Lainaus käyttäjältä: kaino kylväjä - 21.09.12 - klo:23:47

Miten sika bisnes voi kannattaa Tankassa 240e/Tonni hinnalla? ,ja täällä jo 100 eurolla valitettiin? voisiko joku selittää..

Kai se jotain mänitsmenttiä on? Sivulla 11:

http://www.hkagri.fi/assets/Lehti/Kotis32011netti.pdf

Tuo lehti oli viime vuodelta, nyt eletään toisessa ajassa. Kannattaako Tanskan sikatalous ? Tehtyäni tämän kysymyksen, sain vastauksen - kyllä se täytyy kannattaa koska se jatkuu. Tosiasiassa kukaan muu kuin Suomen teurastamojen konsultit eivät usko Tanskan sikatalouden olevan kannattavaa.

>mänitsmenttiä on? Sivulla 11:

Jestas millaista paskaa...

Noiden muiden tuotantosuuntien kohdalla tämä siirtymäkausi on nyt vaan loppumassa. Viljanviljely siirtyi kertaheitolla markkinatalouteen ja nämä muut seuraa nyt perässä. Viljanhinta ei tule laskemaan merkittävästi tästä tasosta. Joten viritelkää tuotanto sen mukaan.

Tuosta viljanhinnasta vielä. Halpa viljanhinta, siis todella halpa. On johtanut eräänlaiseen riistokapitalismiin ja  siirtomaaajatteluun täällä Suomessa. Tuotantoa ei ole kehitetty ja keskitytty olennaiseen. Halpa vilja on mahdollistanut tajuttomat investoinnint. Jos katsotaan minkälaisella kalustolla Tanskassa vastaavat farmit toimivat. Voi todeta Suomen olevan konekauppiaiden paratiisin. Tämän vuoksihan toi DLA tänne tuli. Sillä ei ole konekauppaa Tanskassa. Taskassa urakoitsijat ja koneasemat hoitavat peltotyöt. Täällä ei niin tapahdu, miksi ei+

Noiden muiden tuotantosuuntien kohdalla tämä siirtymäkausi on nyt vaan loppumassa. Viljanviljely siirtyi kertaheitolla markkinatalouteen ja nämä muut seuraa nyt perässä. Viljanhinta ei tule laskemaan merkittävästi tästä tasosta. Joten viritelkää tuotanto sen mukaan.

Tuosta viljanhinnasta vielä. Halpa viljanhinta, siis todella halpa. On johtanut eräänlaiseen riistokapitalismiin ja  siirtomaaajatteluun täällä Suomessa. Tuotantoa ei ole kehitetty ja keskitytty olennaiseen. Halpa vilja on mahdollistanut tajuttomat investoinnint. Jos katsotaan minkälaisella kalustolla Tanskassa vastaavat farmit toimivat. Voi todeta Suomen olevan konekauppiaiden paratiisin. Tämän vuoksihan toi DLA tänne tuli. Sillä ei ole konekauppaa Tanskassa. Taskassa urakoitsijat ja koneasemat hoitavat peltotyöt. Täällä ei niin tapahdu, miksi ei+

Täyttä totta.

Tilastoissa siantuotannon rehukustannus/kilo on Tanskassa paljon korkeampi kuin Suomessa. Siis edelleen.

Kokonaiskustannus selvästi alle.

Tanskassakin isot sikatilat viljelee vieläkin isompaa vilja-alaa vieläpä
urakoittijan hoitamana.

Ei se 240€/tn viljanhinta vaikuta siis millään lailla.

 

Tanskalaistilat ei taida tällä hetkellä lyhentää lainojaan, vaan korkeintaan maksavat korot. Pankit on se taho, jotka pitää tuotannon pyörimässä, koska kellään ei ole varaa aloittaa konkurssiaaltoa, johon kannattamattoman tuotannon realisointi johtaisi. Tappiot olisivat rahoittajille liian suuret.

Lisäksi osa Suomen tuotantokustannuksista on kotikutoisia. Esimerkiksi salmonellattomuus - joka toki on hyvä asia - maksaa sekin korkean hygienian muodossa. Lisäksi monet muut koko ajan tiukentuvat yhteiskunnan asettamat ehdot luovat kustannuksia, joita on hankala siirtää kuluttajien maksettaviksi.

Tanskalaistilat ei taida tällä hetkellä lyhentää lainojaan, vaan korkeintaan maksavat korot. Pankit on se taho, jotka pitää tuotannon pyörimässä, koska kellään ei ole varaa aloittaa konkurssiaaltoa, johon kannattamattoman tuotannon realisointi johtaisi. Tappiot olisivat rahoittajille liian suuret.

Lisäksi osa Suomen tuotantokustannuksista on kotikutoisia. Esimerkiksi salmonellattomuus - joka toki on hyvä asia - maksaa sekin korkean hygienian muodossa. Lisäksi monet muut koko ajan tiukentuvat yhteiskunnan asettamat ehdot luovat kustannuksia, joita on hankala siirtää kuluttajien maksettaviksi.

Tältä se minustakin näyttää. Jotenkin tuntuu ettei tämä tilanne Tanskassa voi jatkua loputtomiin.

No Tanskassa on  kahdenlaista sian tuottajaa niinkuin Suomessakin,toiset pärjäävät toiset eivät.
Meillä kieltämättä on pieni ylioptimismi pääsi valloilleen kun rehut oli kohtuuhintaiset,(toki liian halvat) tuet maksimissa,ja rahaa sai investointeihin niin paljon kun kehtasi pyytää.Siinä monelle tuli tehtyä heräteostoja,varioo,harrikka sun muuta.
Kaikki pitää kuitenkin maksaa jossain vaiheessa,ja jos siihen tuotantoon ei olla paneuduttu riittävän voimallisesti on ongelmia tiedossa.
Se kyllä juuttien eduksi on katsottava että ovat meidän keskiarvoihin nähden aivan omaa luokkaansa.
On pohjan pojalla vielä kirimistä

Toi juttu ylisuurista investoinnista pitää paikkansa, mutta nyt ollaan vaan väärässä osastossa. Kun selvästi alle sadan hehtaarin viljatilalla on neljänmetrin Rapitti, pari lähes uutta Jontikkaa, 3000-sarjan Sampo ja 200000€ kuivuri, niin taitaa toi viljanviljely olla varsinainen kultakaivos.

Toi juttu ylisuurista investoinnista pitää paikkansa, mutta nyt ollaan vaan väärässä osastossa. Kun selvästi alle sadan hehtaarin viljatilalla on neljänmetrin Rapitti, pari lähes uutta Jontikkaa, 3000-sarjan Sampo ja 200000€ kuivuri, niin taitaa toi viljanviljely olla varsinainen kultakaivos.

Jotain muuta tuloa yleensä on apuna,puolisolla hyvä virka tai takamettiä

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 22.09.12 - klo:16:08

Tanskalaistilat ei taida tällä hetkellä lyhentää lainojaan, vaan korkeintaan maksavat korot. Pankit on se taho, jotka pitää tuotannon pyörimässä, koska kellään ei ole varaa aloittaa konkurssiaaltoa, johon kannattamattoman tuotannon realisointi johtaisi. Tappiot olisivat rahoittajille liian suuret.

Tältä se minustakin näyttää. Jotenkin tuntuu ettei tämä tilanne Tanskassa voi jatkua loputtomiin.

Mutta miten se tulee muuttumaan? Mikäli tilat pidetään pystyssä, eikä luottotappioita oteta, täytyy kannattavuuden jollain aikavälillä korjaantua, mutta taas jos tilat ajetaan nurin ja omistaja vaihtuu, pääomakustannukset pienenvät ja tuotanto on entistä kannattavampaa. Sehän on selvää ettei tuotantokapasiteetti tule Tanskasta mihinkään häviämään, joten edullista lihaa sieltä pukkaa tulevaisuudessakin markkinoille.

Lainaus käyttäjältä: horsetail - 22.09.12 - klo:17:18

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 22.09.12 - klo:16:08

Tanskalaistilat ei taida tällä hetkellä lyhentää lainojaan, vaan korkeintaan maksavat korot. Pankit on se taho, jotka pitää tuotannon pyörimässä, koska kellään ei ole varaa aloittaa konkurssiaaltoa, johon kannattamattoman tuotannon realisointi johtaisi. Tappiot olisivat rahoittajille liian suuret.

Tältä se minustakin näyttää. Jotenkin tuntuu ettei tämä tilanne Tanskassa voi jatkua loputtomiin.

Mutta miten se tulee muuttumaan? Mikäli tilat pidetään pystyssä, eikä luottotappioita oteta, täytyy kannattavuuden jollain aikavälillä korjaantua, mutta taas jos tilat ajetaan nurin ja omistaja vaihtuu, pääomakustannukset pienenvät ja tuotanto on entistä kannattavampaa. Sehän on selvää ettei tuotantokapasiteetti tule Tanskasta mihinkään häviämään, joten edullista lihaa sieltä pukkaa tulevaisuudessakin markkinoille.

Mikään ei voita konkurssia.  Paitti tietysti tulipalo.

Noiden muiden tuotantosuuntien kohdalla tämä siirtymäkausi on nyt vaan loppumassa. Viljanviljely siirtyi kertaheitolla markkinatalouteen ja nämä muut seuraa nyt perässä. Viljanhinta ei tule laskemaan merkittävästi tästä tasosta. Joten viritelkää tuotanto sen mukaan.

Tuosta viljanhinnasta vielä. Halpa viljanhinta, siis todella halpa. On johtanut eräänlaiseen riistokapitalismiin ja  siirtomaaajatteluun täällä Suomessa. Tuotantoa ei ole kehitetty ja keskitytty olennaiseen. Halpa vilja on mahdollistanut tajuttomat investoinnint. Jos katsotaan minkälaisella kalustolla Tanskassa vastaavat farmit toimivat. Voi todeta Suomen olevan konekauppiaiden paratiisin. Tämän vuoksihan toi DLA tänne tuli. Sillä ei ole konekauppaa Tanskassa. Taskassa urakoitsijat ja koneasemat hoitavat peltotyöt. Täällä ei niin tapahdu, miksi ei+

Jaa tostako se johtuu, kun päivä päivältä viljanviljelyn mullinpitoa parempi kannattavuus houkuttaa aina vain enemmän
Niin ittekkin jonkun verran rehuhommia urakoineena voin todeta, ettei suomen lyhyessä kesässä yksinkertaisesti elä urakoinnilla.. Itekkin lopetan nyt kaiken urakoinnin ja ainakin ennakkolaskelmieni mukaan jopa tulot nousee tuon päätöksen seurauksena

Lainaus käyttäjältä: Pigman - 22.09.12 - klo:20:57

Toi juttu ylisuurista investoinnista pitää paikkansa, mutta nyt ollaan vaan väärässä osastossa. Kun selvästi alle sadan hehtaarin viljatilalla on neljänmetrin Rapitti, pari lähes uutta Jontikkaa, 3000-sarjan Sampo ja 200000€ kuivuri, niin taitaa toi viljanviljely olla varsinainen kultakaivos.

Jotain muuta tuloa yleensä on apuna,puolisolla hyvä virka tai takamettiä

Näinhän se on, mutta onhan se hienoa esittää kovaa maanviljelijää. Ja muuten meilläpäin ne ainoat Variot on viljanviljelijöillä jos se on jokin mittari.