Vieläkös muuten joku valuutta noin yleensä on kultakantaan tai johonkin muuhun reaaliseen kiinnitettyä? Jos ei, niin silloinhan koko raha on tällaista sopimuksenvaraista illuusiota?
Petri
Rahahan on juuri tätä. Dynaaminen vaihtoväline since Bretton Woods. Siksi tuolla velkakoukulla ei ole merkitystä, koska välineen arvo saattaa muuttua radikaalisti lainaamisen jälkeen. Toinen juttu on se, onko tässä pelissä mitään järkeä.
Konservatiivisesti rahaan suhtautuvalla laitaoikeistolla on näitä näkökantoja, mielenkiintoisia, mutta silti aivan samaa illuusiota kuin itse rahakin 
Rahahan on tavallaan kaikkien kuplien äiti. Sen tämän päivän arvo perustuu siihen, että joku haluaa sitä huomenna. Toisaalta kultakanta ei tätä juurikaan muuttaisi. Kulllallakin on loppujen lopuksi hyvin vähän käyttöä ja sitä on maailman holvit täynnä. Jos rahalle haluttaisiin jokin substanssiarvo se pitäisi sitoa jonkinlaiseen raaka-ainekoriin. Esim. öljy, teräs, vilja.
Nykyisessä järjestelmässä valuuttojen arvot perustuu odotukseen kansatalouksien suorituskyvystä. Dollari säilyy vahvana, vaikka Fed painaa rahaa, minkä ehtii, koska markkinat uskovat Yhdysvaltojen talouden kilpailukykyyn. Islannin kruunusta katosi parissa viikossa puolet, kun usko heidän kykyynsä meni. Islannin esimerkin pelossa Itä-Euroopan haluavat euroon mukaan. Suomessa vaan jotkin tyhjäpäiset, mutta kovaääniset kuvittelevat, että markalle ei kävisi samoin, vaikka markka jouduttiin devalvoimaan 1950-2000 melko tasaisesti 10 vuoden välein.
