Eli jos puhutaan nautalietteestä, niin mikä raadin mielestä on sopiva tapa jakaa kustannuksia luovuttajan ja vastaanottajan välillä? Vaihtoehdot:

1: Jos joku lietteestä maksaa niin se on luovuttaja, korkeintaan ilmaiseksi joku ottaa vastaan.

2: Nimellinen/pieni korvaus, esim. 1€/kuutio tai 20-30€ / ha

3: Levityskustannukset puoliksi

4: Vastaanottaja maksaa enemmän tai kaikki kustannukset

5: Lannoitusarvojen mukaan suhteutettuna apulannan hintaan esim. 70-80% apulannan hinnasta (vastaanottaja säästää kuitenkin lisäksi kaikki apulannan levitys- ja pääoma ja varastointikustannukset)

5: Muu, mikä?

Eli jos puhutaan nautalietteestä, niin mikä raadin mielestä on sopiva tapa jakaa kustannuksia luovuttajan ja vastaanottajan välillä? Vaihtoehdot:

1: Jos joku lietteestä maksaa niin se on luovuttaja, korkeintaan ilmaiseksi joku ottaa vastaan.

2: Nimellinen/pieni korvaus, esim. 1€/kuutio tai 20-30€ / ha

3: Levityskustannukset puoliksi

4: Vastaanottaja maksaa enemmän tai kaikki kustannukset

5: Lannoitusarvojen mukaan suhteutettuna apulannan hintaan esim. 70-80% apulannan hinnasta (vastaanottaja säästää kuitenkin lisäksi kaikki apulannan levitys- ja pääoma ja varastointikustannukset)

5: Muu, mikä?

Vastaanottajan kannalta on leellista ravinteiden tarve. Jos pellossa on fosforia ja kalia jo valmiiksi, ei pelkän typen arvolla kateta kaksisia levityskustannuksia.

Lietteestä saatava hinta riippuu ihan alueen eläintiheydestä.    Kotieläinvaltaisilla alueilla saat
olla kiitollinen jos löytyy vastaanottava tila.       Jossain päin Suomea siitä lietteestä maksettaisiin
vaikka 3 euroo kuutiolta, kunhan vaan saa sitä lietettä.

Yleisesti ottaen vastaanottaja maksaa levityksen tai levittää itse sen lietteen. 

Eli jos puhutaan nautalietteestä, niin mikä raadin mielestä on sopiva tapa jakaa kustannuksia luovuttajan ja vastaanottajan välillä? Vaihtoehdot:

1: Jos joku lietteestä maksaa niin se on luovuttaja, korkeintaan ilmaiseksi joku ottaa vastaan.

2: Nimellinen/pieni korvaus, esim. 1€/kuutio tai 20-30€ / ha

3: Levityskustannukset puoliksi

4: Vastaanottaja maksaa enemmän tai kaikki kustannukset

5: Lannoitusarvojen mukaan suhteutettuna apulannan hintaan esim. 70-80% apulannan hinnasta (vastaanottaja säästää kuitenkin lisäksi kaikki apulannan levitys- ja pääoma ja varastointikustannukset)

5: Muu, mikä?

Tuo viimeinen kohta, muu, voisi olla jonkinlainen vaihtoehto:   "Vastaanottaja" kuljettaa itse omalla kalustollaan luovuttajan säiliöstä lietettä niin paljon kun viitsii vaan ajella eikä mitään laiteta ylös mihinkään, korkeintaan joku nimellinen määrä johonkin ravinnottomalle raiviolle    Luovuttajalle ei tule kustannuksia ja vastaanottajakin saa lietteen ravinteet "ilmaiseksi"
   Puoli vitsillä tämä mutta asian hyviä puolia kannattaa silti kyllä pyöritellä mielessä

vastaanottaja on maksellu kuljetuksen ja levityksen. kohtapuoliin rupee lanta olemaan arvossa kun luomuilijat lisääntyy. sitä en edellisestä ymmärrä että mitä karjatila hyötyy jos joku vie lantaa mutta tästä ei tehdä paperia ollenkaan.

Itse olen naapurille lantaa tarjonnut ilmaiseksi kuormattuna (liete) -periaatteella.

Nyt kun levittäjä ja menetelmä vaihtui (vaunussa pumppukuormaaja), pitää hiukan miettiä ja neuvotella, pitääkö sponsoroida. Lannoitteiden hinta varmaan kohoaa taas, niin siinä mielessä kalliimpi levityskustannus toisaalta tasoittuu.

Isommista lantamääristä on hyvä olla kirjanpitoa, ettei tule pahoja ylläreitä tarkastuksissa.

Syksyllä levitetyssä lietteessä ei ole muuta kuin ongelmia. Ensin tulee vastaan pussitavarassa fosfori. Joku idiootti ministeriössä on keksinyt että fosforia jää peltoon kevääksi roppakaupalla kun ä-ää ajetaan syksyllä. Sama juttu typessä. Jos ja kun syksyllä ottaa vastaan pitää maksimiarvot ylittää 2-kertasena et on keväälä jotain hyötyä. Jos naudan litkua tuuttaa sen 20mottia ja kattoo paperiarvot ja elää sen mukaan seuraavana keväänä, on kasvusto jotain ihan muuta kun rehevää.....

50-60 mottia lietettä syksyllä ja normaalista keväisestä ei-lietelannotuksesta säkkitavara sinne maahan. Sitten kasvaa.

Tämä siis vastaanottavan jauholakin näkökantilta.

Keväällä ongelma on levitysajankohta. Tuottaa suuria vaikeuksia aikatauluttaa esmes vehnälaiholle vastaanotto. Harva kakkakeisari saa kalustoa liikkeelle päivän varotusajalla jos itsekin ajaa omille mailleen. Odottelet siinä sitten sydän syrjällään ku sadetta tulossa ja maa huutaa tasausäestä ja nisunsiementä. Lyhyillä välimatkoilla ja tuurilla homma toimii.

Jos tarvii fosforia ja kalia, sitten voi harkita vastaanottoa. Muuten säkkitavara tulee halvemmaks pitkässä juoksussa. Ilmaseks ei ole saanut mistään paskaa vielä ja tuskin saakaan.

Sillon ku oli vielä se 65euron tuki hehtaarille, siitä annettiin luovuttajalle veroton puolikas taskuun korvauksena.

joo naudanliete vähintään 50 mottia sikaa si joku25-40 mottia
jauhopäänä mulla menee niin että kotieläintilalta pumppu traktori + vaunu
ite ajan omalla traktorilla pois maksu tapahtuu että juodaan muutama perhekossu kimpassa ja ollaan naapureille kateelisia he he

Lietteestä saatava hinta riippuu ihan alueen eläintiheydestä.    Kotieläinvaltaisilla alueilla saat
olla kiitollinen jos löytyy vastaanottava tila.       Jossain päin Suomea siitä lietteestä maksettaisiin
vaikka 3 euroo kuutiolta, kunhan vaan saa sitä lietettä.

Yleisesti ottaen vastaanottaja maksaa levityksen tai levittää itse sen lietteen. 

Se on juurikin noin, takavuosina annoin hakea omalla kalustolla niin paljon lietettä/kuivaa kuin halusi. Nyt lieteurakoitsijat levittää sen verran tehokkaasti ja edullisesti, että ilman ei enää paskaa muille anneta.

Raivioita sen verran lisää että saa lietteen sinne uppoamaan. Sitten voi sielä raiviolla kasvattaa viljaherne seoksia karjalle kaikessa rauhassa.

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 25.08.12 - klo:10:34

Lietteestä saatava hinta riippuu ihan alueen eläintiheydestä.    Kotieläinvaltaisilla alueilla saat
olla kiitollinen jos löytyy vastaanottava tila.       Jossain päin Suomea siitä lietteestä maksettaisiin
vaikka 3 euroo kuutiolta, kunhan vaan saa sitä lietettä.

Yleisesti ottaen vastaanottaja maksaa levityksen tai levittää itse sen lietteen. 

Se on juurikin noin, takavuosina annoin hakea omalla kalustolla niin paljon lietettä/kuivaa kuin halusi. Nyt lieteurakoitsijat levittää sen verran tehokkaasti ja edullisesti, että ilman ei enää paskaa muille anneta.

Itte vaihdan naapurin kans.. Se levityttää lietettä mun maihin ja mä taas levitän kuivalantaa sen maihin, ku en itte viitti isoja aloja kyntää vuosittain.. Kuivalantaa levitän tietty omiinkin maihin ja nurmiinkin pintaan, mutta noi vahvat makuuosastojen kuivikepatjat täytyy kyllä kyntää sekaan..

  Tein joskus niin että lähetin sähköpostilla lietteemme analyysituloksen silloiselle jaralle . Sain sieltä sitten lietteen arvon kun vertailtiin säkkilannoiteisiin. Kyllä liete on senverrran arvokasta että " karjaa kannattaa pitää vaikka ei siitä muuta jäisikään." Tilallamme käytämme vain suomensalpietaria - fosforia ja kalia tulee lietteestä riittävästi. Tämän  voi taas tarkistaa kun viljavuustutkimuksen tulokset  viiden vuoden tauon jälkeen tämän syksyn näytteenoton jälkeen tulevat.
Lietteen arvo nousi merkittävästi kun siirryttiin multauslevitykseen. Typpi  ei enää mene taivaan linnuille.
Karjakoko tulee olla oikeassa suhteessa peltopinta-alaan.

Lietteen arvo nousi merkittävästi kun siirryttiin multauslevitykseen. Typpi  ei enää mene taivaan linnuille.
Karjakoko tulee olla oikeassa suhteessa peltopinta-alaan.

Jep, onko se vieläkin 0.2ey/ha vai nousiko jopa 0.4ey/ha 

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 25.08.12 - klo:23:36

Lietteen arvo nousi merkittävästi kun siirryttiin multauslevitykseen. Typpi  ei enää mene taivaan linnuille.
Karjakoko tulee olla oikeassa suhteessa peltopinta-alaan.

Jep, onko se vieläkin 0.2ey/ha vai nousiko jopa 0.4ey/ha 

Korkeintaan 0,5 kuitenkin

vastaanottaja on maksellu kuljetuksen ja levityksen. kohtapuoliin rupee lanta olemaan arvossa kun luomuilijat lisääntyy. sitä en edellisestä ymmärrä että mitä karjatila hyötyy jos joku vie lantaa mutta tästä ei tehdä paperia ollenkaan.

  Hyötyy sen että levitystyö jää pois kustannuksineen ja ajankäyttöineen.  Jos ravinteilla on tarvetta ja ne saa hyötykäyttöön  niin eihän silloin tietenkään olla lantaa luovuttamassakaan

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.08.12 - klo:09:49

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 25.08.12 - klo:23:36

Lietteen arvo nousi merkittävästi kun siirryttiin multauslevitykseen. Typpi  ei enää mene taivaan linnuille.
Karjakoko tulee olla oikeassa suhteessa peltopinta-alaan.

Jep, onko se vieläkin 0.2ey/ha vai nousiko jopa 0.4ey/ha 

Korkeintaan 0,5 kuitenkin

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 25.08.12 - klo:11:14

vastaanottaja on maksellu kuljetuksen ja levityksen. kohtapuoliin rupee lanta olemaan arvossa kun luomuilijat lisääntyy. sitä en edellisestä ymmärrä että mitä karjatila hyötyy jos joku vie lantaa mutta tästä ei tehdä paperia ollenkaan.

  Hyötyy sen että levitystyö jää pois kustannuksineen ja ajankäyttöineen.  Jos ravinteilla on tarvetta ja ne saa hyötykäyttöön  niin eihän silloin tietenkään olla lantaa luovuttamassakaan

Mutta miten karjatila saa tarkastukset menemään läpi jos ei ole ilmoittaa alaa johon lanta on levitetty. Omaltakohdalta ylitetään lannantuotto jo melko reilusti siihen nähden mitä saadaan omille tiluksille helposti levitettyä (kuivalanta ja laajaperäinen nurmiviljely joten lanta menee käytännössä uudistettaville kynnetyille aloille). Jatkossa on tarkoitus siirtyä lietteelle jolloin tämä tilanne paranee. Itse olen huomannu että lantaa ei kannata väkisin tuputtaa. Ne jotka sitä haluaa vievät sen ilmaiseksi ja loput olkoon ilman. Matematiikka ja tosiasiat ovat tässäkin suhteessa eri asia.