Eikö 10€ tonnilta ole kovin pieni hintaero rehuohraan, ainakin jos joutuu lajittelemaan. Ei tuolla hintaerolla kannata mitään panostaa. yleensä suositut mallaslajikkeet ovat senverran tautisia, että vaativat kalliit lääkkeet. Olen viljellyt Tipleä ja Xanadu ohraa. Tipleä vaivaa punahome herkästi, ja Xanadu on mulla ollut pienijyväinen ja heikkosatoinen. Paras kokemus on Annabelista.Toisaalta joku monitahoinen aikaisempi voisi olla järkevä.Vai mitä sanotte.

Nytkö vasta valkenee että mallasohran viljelyssä ei ole mitään järkeä?

Timppa on sen tajunnut jo vuosikausia sitten.

Ennen ensimmäisiäkään laatutietoja ei paljon kannata johtopäätöksiä tehdä hinnasta. Eiköhän se hintaero sinne 40 e/t paikkeille taas kiipeä.
Ei kai mallasta ole kannattanut lajitella sitten 90-luvun puolenvälin missään tilanteessa?

Vaikuttaa vaan siltä, että mallastamojen kiinnostus kohdistuu "ongelmalajikkeisiin" jotka ovat kaikkein tautisempia, tai muuten ronkeleita viljellä. Vähän aikaisemmat vanhat lajikkeet lienevät varmempia, kuten Saana, Annabel jne. Tai sitten monitahoiset

Tai sitten monitahoiset

Monitahoinen mallasohra eli Polartop ei ainakaan ole helpoimpia viljeltäviä. Entsyymiaktiivisuus on jalostettu niin korkealle tasolle, jotta itää tähkässä muutaman päivän sateen jälkeen. Tänä vuonna tosin Polartop taittoi niskansa, mitä ei yleensä tapahdu, vaan tähkä jököttää ylöspäin loppuun asti.

32 ha Polartopia hätiköitynä puiduksi ennen sateita, jotka alkoivat tunti sitten.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 21.08.12 - klo:08:43

Tai sitten monitahoiset

Monitahoinen mallasohra eli Polartop ei ainakaan ole helpoimpia viljeltäviä. Entsyymiaktiivisuus on jalostettu niin korkealle tasolle, jotta itää tähkässä muutaman päivän sateen jälkeen. Tänä vuonna tosin Polartop taittoi niskansa, mitä ei yleensä tapahdu, vaan tähkä jököttää ylöspäin loppuun asti.

32 ha Polartopia hätiköitynä puiduksi ennen sateita, jotka alkoivat tunti sitten.

Ränsistyy tosiaan erittäin nopeasti sen jälkeen, kun tähkät taittuu. Tähkässä itäminen ei ole ollut ongelma, mutta voi johtua myös siitä, että ne saa puitua joka vuosi elokuun puolen välin tienoilla hyvässä kelissä. Tänä vuonna kasvoi erittäin hyvin multavilla hietamailla, 5-6 t/ha. Vähämultaisilla liejusavilla oli tyytyminen 4 tonniin.

Ränsistyy tosiaan erittäin nopeasti sen jälkeen, kun tähkät taittuu. Tähkässä itäminen ei ole ollut ongelma, mutta voi johtua myös siitä, että ne saa puitua joka vuosi elokuun puolen välin tienoilla hyvässä kelissä. Tänä vuonna kasvoi erittäin hyvin multavilla hietamailla, 5-6 t/ha. Vähämultaisilla liejusavilla oli tyytyminen 4 tonniin.

Vuonna 2008 Polartop iti hienosti tähkässä, kun juuri puintien alla oli viikon sadejakso. Muina vuosina puintikelit ovat olleet suotuisat ja itämistä on näkynyt vain lakopaikoissa. Selkeästi sellainen lajike, jota ei kannata ahnehtia liikaa, jotta ehtii ajoissa puida.

Sadosta samat havainnot tänä vuonna. Kovemmalla maalla näkisin, että ongelmana oli lievä kuorettuminen, jonka takia jäi melko harvaksi.

Ei taideta Polartoppia viljellä paljonkaan muualla,kuin Laihian ympäristössä. Luulen,että edelliset kirjoittajatkin ovat sieltä suunnasta. Oli muuten huonosti saatavilla hyvää Polartopin siementä keväällä. Mikälie vei itävyyden?

Nytkö vasta valkenee että mallasohran viljelyssä ei ole mitään järkeä?

Timppa on sen tajunnut jo vuosikausia sitten.

Juu 

Lajittelee ne pienet pois, niin myyntimäärä putoaa 20%. Sit saa lopuista 10€ enemmän tonni ja tuosta jätteestä maanparannusainetta metsään. Hyvää bisnestä ja managementtia...

Mä myin joskus tuurilla mallasta monta vuotta, mutta en mä se eteen tehnyt muuta kuin vien näytteen kauppaan. Nyt ei viitti tehdä edes sitä.

Lajittelee ne pienet pois, niin myyntimäärä putoaa 20%. Sit saa lopuista 10€ enemmän tonni ja tuosta jätteestä maanparannusainetta metsään. Hyvää bisnestä ja managementtia...

Ei kai nyt hyvää tai ainakin useimmiten kohtuullista rehuohraa metsään kipata    Se on sitten eri asia, jos jämät ovat pääasiassa homeisia tms. hakkeen sekaan joutaa moskaa. Mutta semmoisesta ohrasta tuskin lajittelemallakaan saa mallastamolle kelpaavaa.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.08.12 - klo:08:23

Lajittelee ne pienet pois, niin myyntimäärä putoaa 20%. Sit saa lopuista 10€ enemmän tonni ja tuosta jätteestä maanparannusainetta metsään. Hyvää bisnestä ja managementtia...

Ei kai nyt hyvää tai ainakin useimmiten kohtuullista rehuohraa metsään kipata    Se on sitten eri asia, jos jämät ovat pääasiassa homeisia tms. hakkeen sekaan joutaa moskaa. Mutta semmoisesta ohrasta tuskin lajittelemallakaan saa mallastamolle kelpaavaa.

Se että on vaikka 4 tonnia hpl 45-50 roskia jossain kärryissä ei vielä paljon taloutta korjaa.. Tietty jos joku hakee ja maksaa tuollaisista jotain.

Mut oli miten vaan -> se että irroittaa maltaasta halpaa rehuviljaa ja myy tavaran kahtena eränä tuottaa huonomman taloudellisen tuloksen kuin kaiken myyminen hyvänä rehuviljana.

Kyllä mallasohrassa on omasta mielestä pääperiaatteena se, että kuivurista tulleen erän pitäisi sellaisenaan kelvata maltaaksi. Lajittelulla ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan kuin lajitteisiin ja valkuainen, haljenneet ja punahomeet on lajittelun jälkeen pääpiirteissään entisellään. Varsinkin, kun pienet jyvät ja korkea valkuainen yleensä osuvat saman vuoden viljaan.

Ennen ensimmäisiäkään laatutietoja ei paljon kannata johtopäätöksiä tehdä hinnasta. Eiköhän se hintaero sinne 40 e/t paikkeille taas kiipeä.

Eipä taida. Tänä vuonna hintaero lienee 10 €/tn. Mallasta tulee euroopassa riittävästi.

Tänä vuonna ei ainakaan mallas ole kiinni valkuaisesta tai hehtopainosta.