Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä  .

Silti ihmetellyt, kun naapurikylän isännällä ei meinaa 40 ha nurmea riittää 40 lehmälle ja nuorkarjalle. Samalla kylällä myös sonninkasvattaja jolla on taitaa nurmella olla varmaan 100 ha ja oisko joku 240 päätä, meinaa kuulemma tehdä tiukkaa. Taitaa olla lajikevalinnat ja viljelykierto aikalailla huonoa. Ainakin tuolla mullimiehellä on se yks lohko ollu varmaan 8 vuotta nurmella ja samaten tien toisella puolella ollut ainakin sen 10 vuotta ohraa, molemmat tänävuonna ollut sellaista nilkan korkuista  .

75ha/40 lehmää ja nuoriso. Ei meinaa riittää.

E: eiku sori, 25Ha noista on muokattu, 90% niistä nurmelle kauran kanssa tai ilman, loput riistalle.

Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä  .

Voiskos tätä samaa soveltaa lypsyelukoihin? Ja mitäs sä sinne sitten kylvät?

Lypsylehmillä hehtaari/lehmä riittää hyvin

...se yks lohko ollu varmaan 8 vuotta nurmella ja samaten tien toisella puolella ollut ainakin sen 10 vuotta ohraa, molemmat tänävuonna ollut sellaista nilkan korkuista  .

Muinoin kotikunnassani luomubuumin vallitessa yksi tila laittoi pellot ja lehmät luomuun. Neuvojan kanssa laitettiin viljelykierrot kuntoon hieman edellisen tapaisesta lähtötilanteesta. Nurmialaa voitiin pudottaa selvästi, "oli vaikeuksia erottaa, mistä oli niitetty, kun se apilikko ei sopinut kaatumaan mihinkään suuntaan". Eikä viljasadoissakaan ollut pudotusta havaittavissa.

Petri

Viime kesän sadoilla riitti lypsylehmille 0,25 ha/eläin helposti. Tämän vuoden sadot vielä hieman arvoitus, kun kaksi satoa korjaamatta. Kevätsato oli noin puolet normaalista Nyt näyttää ainakin tosi hyvältä seuraavaa satoa ajatellen kasvustot ja eiköhän sitä vielä syyskuullekin jotain jää korjattavaksi

0,25Ha /ny  on kyllä pikäs juoksus riittämätön, joku 0,4 varmaan kohillaan, on vähän särkymävaraa?

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 16.07.12 - klo:17:05

Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä  .

Voiskos tätä samaa soveltaa lypsyelukoihin? Ja mitäs sä sinne sitten kylvät?

Lypsylehmistä ei ole juurikaan kokemusta, joten jätän sen asian muille, jotka tietävät asiasta enemmän 

Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.

Osa kasvustoista on sellaista sekalaista... nurminata+ruokonata+englanninraiheinä+puna-apila+timotei, ainakin tällaisena vuotena kasvanut rajusti  . Muuten timotei+ruokonata+nurminata. Osaan keväällä perustetuista nurmista laitettiin kokeeksi sinimailasta, saa nähdä kuinka kärsii näistä sateista .

Lainaus käyttäjältä: Kosolikka - 16.07.12 - klo:22:14

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 16.07.12 - klo:17:05

Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä  .

Voiskos tätä samaa soveltaa lypsyelukoihin? Ja mitäs sä sinne sitten kylvät?

Lypsylehmistä ei ole juurikaan kokemusta, joten jätän sen asian muille, jotka tietävät asiasta enemmän 

Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.

Osa kasvustoista on sellaista sekalaista... nurminata+ruokonata+englanninraiheinä+puna-apila+timotei, ainakin tällaisena vuotena kasvanut rajusti  . Muuten timotei+ruokonata+nurminata. Osaan keväällä perustetuista nurmista laitettiin kokeeksi sinimailasta, saa nähdä kuinka kärsii näistä sateista .

Mites lannoitus nurmivuosina? Onhan silläkin vaikutusta satoon...

"Normaaleille kasvustoille" maksimimäärät typpeä kasvukauden aikana.
Apilalle olen laittanut typpeä noin 30 kg/ha eli heinätkin kasvaa melko hyvin ja toisaalta apila ei ole tuosta vielä oikeastaan kärsinyt...

"Normaaleille kasvustoille" maksimimäärät typpeä kasvukauden aikana.
Apilalle olen laittanut typpeä noin 30 kg/ha eli heinätkin kasvaa melko hyvin ja toisaalta apila ei ole tuosta vielä oikeastaan kärsinyt...

Onko lannoitus pelkkää typpilannoitetta vai myös moniravinnetta?

Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.

Oishan se hyvä joo, mutta mitä sille viljalle sitten kun se pitäis puida, jos se niin pitkälle kerkeää?
Pitäis ostaa ainakin puimuri, kuivuri, siilo ja kärry parille kymmenelle hehtaarille
Riistapelto on vaivalloinen perustaa ja ruman näköinen pitkään.

Mikä on sellainen hyvä yksivuotinen lehmälle sopiva lypsättävä kasvi jonka voi paalaimella kerätä? Raiheinä on liian sulavaa..

Eikös ihan vilja+raiheinä vois olla ihan hyvä
Tuohon nurmialaan palatakseni, niin nurmialaa ei mun mielestä kannata pitää ylimäärin kun hyvänä vuotena kaikilla on joka paikka täynnä säilistä. Viljaa voi pitää sitten vaikka reservikasvina josta voi tarvittaessa ottaa kokoviljaa jos tarve vaatii. Aluskasvin jos laittaa mukaan niin siitä on mahdollista ottaa vielä syksyllä sato. Asettaa tietysti rehustukselle omat haasteensa eikä toimi erillisiruokinnassa kovin hyvin. Nurmen ikää vois periaatteessa jatkaa vaikka kuinka pitkälle täydennyskylvöillä ja ruiskutuksilla jos ei raiteet tms. vaivaa.

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 17.07.12 - klo:17:36

Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.

Oishan se hyvä joo, mutta mitä sille viljalle sitten kun se pitäis puida, jos se niin pitkälle kerkeää?
Pitäis ostaa ainakin puimuri, kuivuri, siilo ja kärry parille kymmenelle hehtaarille
Riistapelto on vaivalloinen perustaa ja ruman näköinen pitkään.

Mikä on sellainen hyvä yksivuotinen lehmälle sopiva lypsättävä kasvi jonka voi paalaimella kerätä? Raiheinä on liian sulavaa..

Virnat?