Eikös kukkamullassa siemen idä, jos sen saa
vähänkin piiloon?
Semeato leikkaa olkea parhaiten, tosin kohtuus kaikessa. VM:llä oli
suuria vaikeuksia saada olki katkeamaan, myös savimaalla.
VM:n kylvösyvyyteen vaikuttaa ajonopeus. Mitä kovemmin ajetaan,
sitä syvemmän uran lautaset tekevät ja sitä syvemmälle mennään.
Lisäksi savimaalla VM:n vannas elää pystysuunnassa paljon, ts
kylvösyvyys vaihtelee.
Semeaton vannaspainon kiloista en tiedä, mutta käytännössä
painon saa hydrauliikalla lähes nollaksi.
Syvyydensäätökiekkojen vaihto on pieni urakka,
mutta kun sopivan kiekon löytää, niin ei
niitä paljon ole vaihdettu.

Asiaa kaikki. Tosin tuo vieskalaisen oljenkatkontakyky ihmetyttää,ettei savimaallakaan leikkaa kun omat kokemukset "kovemmilta" mailta positiivisia leikkaamiskyvyn suhteen. Vannas elää paljon myös hietamultamailla,mikäli kylvää silloin kun itämiseen hyvät olot ja luvassa kuivaa. Näissä oloissa kiekkoihin tarttuu maata kimpaleina-> syvyydensäätöpyörä putoaa tällaiseen monttuun-> vannas menee vuoristorataa ylös alas... Vauhtia  vähemmäksi,sillä asettuu jollain tavoin tai sitten pienentää kylvösyvyyttä mikä riski myös hietamailla. Ellei sada,jää liikaa itämättömiä siemeniä. Samoin pienemmästä kylvösyvyydestä yo. kuvassa näkyvä seuraus,olkisessa kohdassa pintaan säädetty vannas ei leikkaa minkäänlaista uraa,siemenet jää olkikasaan. Tästä seuraa Timpan aikoinaan kehuma seuraus,seuraavana vuonna taas hyvä kylvöalusta kun ei olkea huonon sadon seurauksena

Mitkä kylvösyvyyspyörät on mielestäsi parhaat. Meillä 2,5cm pyörillä tuli todella epätasaiset oraat, töyräät paljaana. Täytyy vaihtaa 4cm kiekot seuraavaksi.

Eikö siihen Vakoville vantaaseen saisi vieläkin syvempään menevää kuin 4 cm ?

Muistaakseni Vakovillelläkin voi kylvää syvempään

Tuli mieleen että jos pinta-ala tuki maksettaisiin tuotteen hinnassa kiloihin perustuen Luulen ettei montaa suoraankylväjää löytyisi suomenniemeltä ?

Timpan juttu pitänee paikkaansa; Hyvinkäällä kuulin Rapidi mieheltä että hyvä tämä suorakylvö; Ei tarvitse kovin paljoa olla talvella viljanpölyssä rekkaa lastaamassa

En tee ihan aitoa suorakylvöä, mutta aika lähelle ja ainakin aikaisempien ja  tämän kevät kesän perusteella jatkaisin sitä vaikka tuki maksettaisiin tuotettujen kilojen perusteellakin. Viikko tai kaksi myöhemmin kylvetyt viljani kirivät jo ennen sateita ohi perinteisten viljojen. Suurin katastrofi oli lähellä niillä, jotka kylvivät myöhään kynnettyyn maahan.

Mites kerkeskö raatilaiset tuonne Loimaalle paikalle? Ittelle tuli voittamaton este ja jäi käymäti. Olisin ollut kiinnostunut näkeämään tuon Jukon FlexDrillin tosi toimissa... Katsoiko kukaan "sillä silmällä" kyseistä kapistusta? Seitsemän Rapitti vuoden jälkeen oon alkanut miettiä, olisiko jossain muussa koneessa vieläkin paremmin ominaisuudet kohdallaan ja omassa pienessä päässäni olen miettinyt juurikin tuota Jukoa...

Lainaus käyttäjältä: hogi - 16.06.08 - klo:19:59

Mitkä kylvösyvyyspyörät on mielestäsi parhaat. Meillä 2,5cm pyörillä tuli todella epätasaiset oraat, töyräät paljaana. Täytyy vaihtaa 4cm kiekot seuraavaksi.

Eikö siihen Vakoville vantaaseen saisi vieläkin syvempään menevää kuin 4 cm ?

Muistaakseni Vakovillelläkin voi kylvää syvempään

Tuli mieleen että jos pinta-ala tuki maksettaisiin tuotteen hinnassa kiloihin perustuen Luulen ettei montaa suoraankylväjää löytyisi suomenniemeltä ?

Timpan juttu pitänee paikkaansa; Hyvinkäällä kuulin Rapidi mieheltä että hyvä tämä suorakylvö; Ei tarvitse kovin paljoa olla talvella viljanpölyssä rekkaa lastaamassa

Tällaisiin juttuihin ei kannattaisi vastata kun tietää kirjoittajan motiivit
ja taustan.
Mutta sanotaan suoraan: suorakylvössä satotaso ei alene, suorakylvö
on perinteiseen verrattuna vähintään 2Xvaikeampaa, mutta kun
näkee vaivaa ja tekee vähän enemmän töitä, niin homma kyllä
palkitsee.
Sitä pölyävää viljaa tulee tänävuonna enemmän muille
kuin suorakylväjälle, nimittäin kahut pölyttää...

Lainaus käyttäjältä: Kp - 16.06.08 - klo:13:49

Syvyydensäätökiekkojen vaihto on pieni urakka,
mutta kun sopivan kiekon löytää, niin ei
niitä paljon ole vaihdettu.

Mitkä kylvösyvyyspyörät on mielestäsi parhaat. Meillä 2,5cm pyörillä tuli todella epätasaiset oraat, töyräät paljaana. Täytyy vaihtaa 4cm kiekot seuraavaksi.

En tiedä, kun on vain yhdestä keväästä kokemuksia.
2,5 cm:n pyöriä en ainakaan vielä vaihda toisiin.
Niitä paljaita töyryjä on täällä aivan kaikilla, kylvömenetelmästä riippumatta.
Parhaat tällä kylällä on aivan perinteisellä (kyntämällä) ja suorakylväjillä.
Tosin huonoimmat taitaa olla myös kynnetyillä.

Lainaus käyttäjältä: Kp - 16.06.08 - klo:13:49

Mulla oli rapid 10 vuotta

Lisäksi savimaalla VM:n vannas elää pystysuunnassa paljon, ts
kylvösyvyys vaihtelee.

Mihis unohdit Rapid arviot? Olisi kiva kuulla sun näkemyksesi koneesta. Jos VM tosiaan tekee tuollaista heijausta, niin ei olisi minun kone. Hermot menisi heti.

Semeatosta en tiiä mitään, mutta kyllä 2,5cm kylvösyvyys tuntuu tosi matalalta oli kevät mikä hyvänsä.

Rapidilla en kylvänyt paljoakaan suoraan, koska se ei oikein
onnistunut. Kone oli vanha pienikiekkoinen, oliko sitten se syynä
vai kuskin taitamattomuudessa?

Kultivaattorilla syksyllä ja kertaäestys keväällä, tämä sopi rapidille.
Oli vaan aika raskas vedettävä ilman etuvarustuksiakin, ja kostea olki
kiilautui vantaan ja kiekon välin.
Sopi laiskalle urakoitsijalle, kun iltakasteen tullessa voi lähteä kotiin.


2.5 cm:n  vantaita minäkin vähän pelkäsin, mutta keväällä kun
meni pellolle oikeaan aikaan, niin orastuminen oli erittäin
tasaista.  S:n vannas seuraa kylvösyvyyttä ns. reaaliajassa,
jolloin pellon kuoppaisuus ja esim. pienet ajourat eivät
haittaa ja oraat tulevat kuopan pohjaltakin tasaisesti
Vuoden päästä on kokemuksia enemmän, toivottavasti.

Pitäis laittaa kuvia oraista, mutta pienien teknisten
vaikeuksien takia se ei nyt onnistu.
Uteliaat ja epäilijät ovat tervetulleita katsomaan.

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 17.06.08 - klo:07:50

Lainaus käyttäjältä: hogi - 16.06.08 - klo:19:59

Mitkä kylvösyvyyspyörät on mielestäsi parhaat. Meillä 2,5cm pyörillä tuli todella epätasaiset oraat, töyräät paljaana. Täytyy vaihtaa 4cm kiekot seuraavaksi.

Eikö siihen Vakoville vantaaseen saisi vieläkin syvempään menevää kuin 4 cm ?

Muistaakseni Vakovillelläkin voi kylvää syvempään

Tuli mieleen että jos pinta-ala tuki maksettaisiin tuotteen hinnassa kiloihin perustuen Luulen ettei montaa suoraankylväjää löytyisi suomenniemeltä ?

Timpan juttu pitänee paikkaansa; Hyvinkäällä kuulin Rapidi mieheltä että hyvä tämä suorakylvö; Ei tarvitse kovin paljoa olla talvella viljanpölyssä rekkaa lastaamassa

Tällaisiin juttuihin ei kannattaisi vastata kun tietää kirjoittajan motiivit
ja taustan.
Mutta sanotaan suoraan: suorakylvössä satotaso ei alene, suorakylvö
on perinteiseen verrattuna vähintään 2Xvaikeampaa, mutta kun
näkee vaivaa ja tekee vähän enemmän töitä, niin homma kyllä
palkitsee.
Sitä pölyävää viljaa tulee tänävuonna enemmän muille
kuin suorakylväjälle, nimittäin kahut pölyttää...

Jos minäkin nyt sanoisin jotain. Suorakylvö ei ole missään olosuhteissa tai eri vuosina tuottanut yhtään enempää tai parempaa satoa kuin perinteinenkään. Suomen kamaralla. Tähän astiset tutkimukset osoittaa että jollakin laitteella, vaikka siankärsälllä tongittu maa antaa sen paremman sadon. Olkoot sitten syksyllä muokattua tai keväällä. Eikös näistä ole jo monta sataa tutkimusta tehty täällä suomessakin . Ja kaikki ikäänkuin puoltaa perinteisempiä menetelmiä. Suorakylvöä tullaan jossakin vaiheessa rajoittamaan jollakin säädöksellä. Koskien sitä pintaa kertyvää fosforia. Eli muokkauspakko tulee.  

Lainaus käyttäjältä: Kp - 16.06.08 - klo:13:49

Eikös kukkamullassa siemen idä, jos sen saa
vähänkin piiloon?
Semeato leikkaa olkea parhaiten, tosin kohtuus kaikessa. VM:llä oli
suuria vaikeuksia saada olki katkeamaan, myös savimaalla.
VM:n kylvösyvyyteen vaikuttaa ajonopeus. Mitä kovemmin ajetaan,
sitä syvemmän uran lautaset tekevät ja sitä syvemmälle mennään.
Lisäksi savimaalla VM:n vannas elää pystysuunnassa paljon, ts
kylvösyvyys vaihtelee.
Semeaton vannaspainon kiloista en tiedä, mutta käytännössä
painon saa hydrauliikalla lähes nollaksi.
Syvyydensäätökiekkojen vaihto on pieni urakka,
mutta kun sopivan kiekon löytää, niin ei
niitä paljon ole vaihdettu.

Asiaa kaikki. Tosin tuo vieskalaisen oljenkatkontakyky ihmetyttää,ettei savimaallakaan leikkaa kun omat kokemukset "kovemmilta" mailta positiivisia leikkaamiskyvyn suhteen. Vannas elää paljon myös hietamultamailla,mikäli kylvää silloin kun itämiseen hyvät olot ja luvassa kuivaa. Näissä oloissa kiekkoihin tarttuu maata kimpaleina-> syvyydensäätöpyörä putoaa tällaiseen monttuun-> vannas menee vuoristorataa ylös alas... Vauhtia  vähemmäksi,sillä asettuu jollain tavoin tai sitten pienentää kylvösyvyyttä mikä riski myös hietamailla. Ellei sada,jää liikaa itämättömiä siemeniä. Samoin pienemmästä kylvösyvyydestä yo. kuvassa näkyvä seuraus,olkisessa kohdassa pintaan säädetty vannas ei leikkaa minkäänlaista uraa,siemenet jää olkikasaan. Tästä seuraa Timpan aikoinaan kehuma seuraus,seuraavana vuonna taas hyvä kylvöalusta kun ei olkea huonon sadon seurauksena

Hyvä, että on vähän samanlaiset kokemukset.
Siinä se ongelma on, matalalle kun kylvää, niin ei oikein olki katkea.
Etumuokkari VM:n eteen voisi olla hyvä ratkaisu?

Lainaus käyttäjältä: Kp - 17.06.08 - klo:15:53

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 17.06.08 - klo:07:50

Lainaus käyttäjältä: hogi - 16.06.08 - klo:19:59

Mitkä kylvösyvyyspyörät on mielestäsi parhaat. Meillä 2,5cm pyörillä tuli todella epätasaiset oraat, töyräät paljaana. Täytyy vaihtaa 4cm kiekot seuraavaksi.

Eikö siihen Vakoville vantaaseen saisi vieläkin syvempään menevää kuin 4 cm ?

Muistaakseni Vakovillelläkin voi kylvää syvempään

Tuli mieleen että jos pinta-ala tuki maksettaisiin tuotteen hinnassa kiloihin perustuen Luulen ettei montaa suoraankylväjää löytyisi suomenniemeltä ?

Timpan juttu pitänee paikkaansa; Hyvinkäällä kuulin Rapidi mieheltä että hyvä tämä suorakylvö; Ei tarvitse kovin paljoa olla talvella viljanpölyssä rekkaa lastaamassa

Tällaisiin juttuihin ei kannattaisi vastata kun tietää kirjoittajan motiivit
ja taustan.
Mutta sanotaan suoraan: suorakylvössä satotaso ei alene, suorakylvö
on perinteiseen verrattuna vähintään 2Xvaikeampaa, mutta kun
näkee vaivaa ja tekee vähän enemmän töitä, niin homma kyllä
palkitsee.
Sitä pölyävää viljaa tulee tänävuonna enemmän muille
kuin suorakylväjälle, nimittäin kahut pölyttää...

Jos minäkin nyt sanoisin jotain. Suorakylvö ei ole missään olosuhteissa tai eri vuosina tuottanut yhtään enempää tai parempaa satoa kuin perinteinenkään. Suomen kamaralla. Tähän astiset tutkimukset osoittaa että jollakin laitteella, vaikka siankärsälllä tongittu maa antaa sen paremman sadon. Olkoot sitten syksyllä muokattua tai keväällä. Eikös näistä ole jo monta sataa tutkimusta tehty täällä suomessakin . Ja kaikki ikäänkuin puoltaa perinteisempiä menetelmiä. Suorakylvöä tullaan jossakin vaiheessa rajoittamaan jollakin säädöksellä. Koskien sitä pintaa kertyvää fosforia. Eli muokkauspakko tulee.  

Sitten kaivetaan ladon nurkasta vanhat överuumit ja kynnetään
vaikka joka viides vuosi. Matalaan. Ettei hyvät fosforit katoa.
Ja kun vielä ennen kyntöa levittää kalkkia, niin maailma pelastuu.

Hyvä, että on vähän samanlaiset kokemukset.
Siinä se ongelma on, matalalle kun kylvää, niin ei oikein olki katkea.
Etumuokkari VM:n eteen voisi olla hyvä ratkaisu?

Etumuokkaria harkitsin,tehtaalla keskustelin asiasta kun muilla asioilla kävin. Suositeltiin etuharaa. Tutulla olisikin sellainen muttakun ei ehdi kylvöaikaan kattomaan ja kokemukset jokaisella yksilöllisiä,kannattaako hankkia vai ei,se päätettävä kun näkee toiminnassa.
Etumuokkari vaatii voimaa melkoisesti ja toisaalta on turha useinkin,silloin turhaa painoa kannateltavana. Kannateltavana nimenomaan,pyöränvälijyrää ei ovi pitää "kellunnalla" kuin harvoilla pelloilla,lähes aina kannateltava että pyörät varmasti pyörii.

Tänä keväänä mulla oli noin puolet pinta-alasta lapiorullaäkeellä syksyllä ajettuja,keväällä pari kertaa uudelleen ja kasvustot on lähes poikkeuksetta mukavia katseltavia. Vaatii vain toisen kuskin kylvöajaksi sekä työllistää myös kivien keruulla ja jyräyksillä,tehtävä että voi olla varma pellon "puhtaudesta" puintiaikaan.

Yhtä oikeaa tapaa ei olekaan,jokavuosi oppii lisää ja tarttee seuraavana vuonna soveltaa oppia eikä vain suunnitella... Rohkeasti kyntää,muokata tai kylvää suoraan.

Tuohon suorakylvön paremmuuteen,2006 vuonna tuli paremmat sadot suorakylvämällä kuin perinteisellä tavalla. Kaikki suorakylvettyä,kaverilla viereiset pellot kynnettyjä.

Kesän lämpösumman ja sateet kun tietäs etukäteen,ois helppoa valita kylvötapa

Jos mietitään satotasoja suorakylvön ja perinteisen välillä, niin mulla olisi yksi teoria, joka on suorakylväjien satotasoa alentava. Nimittäin tuntuu siltä, että suorakylvöön lähti mukaan aika paljon sellaisia hälläväliä viljelijöitä, joita ei niin kauheasti kiinnosta mitä sieltä pellosta tulee. Pääasia, että kylvöt saadaan äkkiä tehtyä. Alhainen viljanhinta vaikutti tietysti kovasti asiaan.

Joka paikkaan suorakylvö ei sovi. Jos maat ei ole sellaisessa kunnossa, että suorakylvö ei käy, niin kannattaako kalliita panoksia tuhlata väkisin yrittämiseen. Kerta kultivointia ja vähän äestystä on kuitenkin pieni hinta onnistuneesta sadosta.

Jos mietitään satotasoja suorakylvön ja perinteisen välillä, niin mulla olisi yksi teoria, joka on suorakylväjien satotasoa alentava. Nimittäin tuntuu siltä, että suorakylvöön lähti mukaan aika paljon sellaisia hälläväliä viljelijöitä, joita ei niin kauheasti kiinnosta mitä sieltä pellosta tulee. Pääasia, että kylvöt saadaan äkkiä tehtyä. Alhainen viljanhinta vaikutti tietysti kovasti asiaan.

Joka paikkaan suorakylvö ei sovi. Jos maat ei ole sellaisessa kunnossa, että suorakylvö ei käy, niin kannattaako kalliita panoksia tuhlata väkisin yrittämiseen. Kerta kultivointia ja vähän äestystä on kuitenkin pieni hinta onnistuneesta sadosta.

Tuota hälläväliä-mentaliteettia kylvönteossa olen minäkin ihmetellyt - tehdään miten kuten, mutta siemeniä ja lannoiteita maahan kuitenkin laitetaan. Jos vähänkin näkisivät vaivaa ja olisivat huolellisia niin voisi tulos minimipanostuksesta huolimatta olla ihan siedettävä.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 20.06.08 - klo:11:15

Jos mietitään satotasoja suorakylvön ja perinteisen välillä, niin mulla olisi yksi teoria, joka on suorakylväjien satotasoa alentava. Nimittäin tuntuu siltä, että suorakylvöön lähti mukaan aika paljon sellaisia hälläväliä viljelijöitä, joita ei niin kauheasti kiinnosta mitä sieltä pellosta tulee. Pääasia, että kylvöt saadaan äkkiä tehtyä. Alhainen viljanhinta vaikutti tietysti kovasti asiaan.

Joka paikkaan suorakylvö ei sovi. Jos maat ei ole sellaisessa kunnossa, että suorakylvö ei käy, niin kannattaako kalliita panoksia tuhlata väkisin yrittämiseen. Kerta kultivointia ja vähän äestystä on kuitenkin pieni hinta onnistuneesta sadosta.

Tuota hälläväliä-mentaliteettia kylvönteossa olen minäkin ihmetellyt - tehdään miten kuten, mutta siemeniä ja lannoiteita maahan kuitenkin laitetaan. Jos vähänkin näkisivät vaivaa ja olisivat huolellisia niin voisi tulos minimipanostuksesta huolimatta olla ihan siedettävä.

Kummasta tässä on kysymys euroista vai kiloista

Kiloista.

Kummasta tässä on kysymys euroista vai kiloista

Eurot muuttuvat kiloiksi ja kilot euroiksi. Vaihtelevalla menestyksellä.

Vaikka mentäisiin mimimipanoksilla, voi työn silti huolellisesti. Korvaus käytetylle ajalle ja ajattelulle on käsittääkseni aivan omaa luokkaansa, huomattavasti parempi kuin ns. tehoviljelyssä, jossa panosten ja raudan määrä  antaa jonkun verran anteeksi hutilointeja.

Rautalankamallina sekä että: hyviä tuloksia vähällä vaivalla Esimerkkejä elävästä elämästä:
 
1. Juolavehnän torjunnat tehty parhaista näkemistäni suorakylvömaista syksyllä, keväällä sitten ihan normaali ruiskutusrutiini. Puhtaita peltoja, hyvät kasvustot.

2. Kylvöt tehty oikeaan aikaan jolloin kasvustot joka vuosi todella hyviä. Mutta suorakylvössäkin onnistuivat muutamat meillä päin sössimään tänä vuonna kylvönsä ajoituksen puolesta, sekä liian aikaisin että liian myöhään. Ei vissiin käyty pellolla ennen kylvöä tutkimassa tilannetta vaan luotettiin naapuriajoitukseen.

3. Koneen säädöt: liian syvään, liian matalaan, ajettu varmuuden vuoksi päällekkäin, kaikenlaisia muita virheitä. Seurauksena tietysti vähien panosten tuhlausta. Kolmen metrin kone ajettu kaksi kylvöriviä päällekkäin (noin 30 cm), seurauksena lannoitteen ja siemenen kulutus kasvaa 10 %.

4. Sitten kun kaikki virheet ovat näkyvissä, unohdetaan pelto taas vuodeksi ja tehdään seuraavana vuonna lisää samanlaisia tyhmyyksiä.