Tuttu mantra:"Ilmastonmuutos parantaa suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiä". Kun ilmasto lämpiää voidaan viljellä Rovaniemellä leipävehnää ja maissisäilörehu korvaa nurmirehun etelässä..

Mutta.. Olikos se niin, että tuo ilmastonmuutos aiheuttaa myös sademäärän kasvua 

Ehkä nyt alkukesästä on satanut 100 milliä normaalia enemmän vettä ja maaseutu on kuin zombihyökkäyksen jäljiltä. Rehuja tekemättä, pellot kurassa, koneet upoksissa ja oraat keltasina. Myös suuria alueita taitaa jäädä kylvämättä... Jo pienikin sademäärän nousu riitti aiheuttamaan valtavia vahinkoja.

Mitäs sitten, jos sademäärä nouseekin vaikka 200 milliä tai peräti 300 

Tämän 100 millin ylityksen vuoksi meiltä lähti n. 12% pelloista pois järkevästä tuotannosta. JOS vettä tulisi vieläkin enemmän, niin sitten katoaisi 33% 

Puhumattakaan siitä, että nouseva keskilämpötila ei lyhennä päivää. Vehnien ja maissin ongelma on edelleen pitkä päivä, ei pelkästään lämpötilat....rovaniemen korkeudella leipävehnää kylvävän on varmaan käytettävä siementä jo 500kg/ha saadakseen riittävän tiheän kasvuston.....

Mikäs vika tässä säässä on ? Kyllä kesäsateet ovat tervetulleita, kun niitä joskus saa. Perataan ojat sitten paremmiksi ja laitetaan salaojaväli tiheämmäksi, kyllä liian veden aina pois saa !

-SS-

Tuttu mantra:"Ilmastonmuutos parantaa suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiä". Kun ilmasto lämpiää voidaan viljellä Rovaniemellä leipävehnää ja maissisäilörehu korvaa nurmirehun etelässä..

Mitäs sitten, jos sademäärä nouseekin vaikka 200 milliä tai peräti 300 

Salaojaurakoitsija kiittää, tänä kesänä on hyvä luonnostella salaojakarttoja. Nurmikierron suunnitteluun tuli taas uusi muuttuja. 

Mutta itse aiheesta: Jos ilmaston lämpeneminen jatkaa kesää loppupäästä, ei siitä paljo iloa ole. Nurmet saattais kasvaakin, vaan milläs korjaat sieltä veden seasta. Pellot polkeentuu pilalle, hoiti korjuuta koneet tai lehmät. Syksyllä liian myöhään kasvaneesta nurmesta seurauksena varsin mielenkiintoiset talvituhot.

Mutta itse aiheesta: Jos ilmaston lämpeneminen jatkaa kesää loppupäästä, ei siitä paljo iloa ole.

Pitenee alkupäästä, näin ainakin kevään tulon ajankohdan osalta voidaan päätellä. 

Rovaniemellä muuten viljeltiin onnistuneesti kevätvehnää maailmansotien välisenä lämpimänä kautena.

Vehnänviljely onnistuu mainiosti Raahen korkeudella, ainakin siis 2000-luvun vuosikymenen säillä, satotasot 5000-7000 kg/ha :
http://www.smts.fi/jul2010/poste2010/130.pdf

-SS-

Mikäs vika tässä säässä on ? Kyllä kesäsateet ovat tervetulleita, kun niitä joskus saa. Perataan ojat sitten paremmiksi ja laitetaan salaojaväli tiheämmäksi, kyllä liian veden aina pois saa !
-SS-

Tuossa se ratkaisu tietysti on. "Ihanan halpaa"....   

Fiksut alkavat varmaan valmistautua tulevaan jo nyt, vai ojitetaanko kaikki Suomen litimärät pellot sitten vesisateessa ja yhtenä kesänä. Tää on se mun pointti...

Turvemaat putoavat viljelykelvottomaksi ensin.
Mitä järkee on raivata turvepeltoa lisää.

Turvemaat putoavat viljelykelvottomaksi ensin.
Mitä järkee on raivata turvepeltoa lisää.

Oot taas väärässä. Hyvärakenteiset turvemaat kestää enemmän sadevaihteluita ja kuivuutta kuin kivennäismaat. Kenttäkapasiteetti on suurempi ja kuivatus toimii helpommin. Eri asia, jos rakenne on ryssitty

Pitkälle maatuneet turvemaat on täysin vettä kestämättömiä.
Vaikka salaoja on heti kynnöksen alla vesi ei osaa mennä salaojaan.
Vaikka salaoja olisi täytetty soralla ylös asti vesi ei mene alas.

Öh...
Mut jos kulunut vuosikymmen on vain "aallonharjan" huippu?
Ja tuleva on lähempänä -60 lukua?
Kun tuo "ilmasto" on hieman monimutkaisempi kuin 30-vuotinen "ilmasto"-historia.

Sieltä kun löytyy monenlaista sykliä. Suomeenkin vaikuttavista jaksoista.
Eli, siis, ja jospa...    ...On oltu luonnollisen syklin "viljelyoptimissa"? Ja suunta ei enään menekkään "parempaan" vaan vakaasti kohti lyhyempää (viileämpää?) kasvukautta?

En sano,että näin käy varmasti.
Kuitenkin se on todennäköisempää, kuin "odotettu ilmastonmuutos" mitä JoHaRa uumoili.
Jotka elää, näkee...

Pitkälle maatuneet turvemaat on täysin vettä kestämättömiä.
Vaikka salaoja on heti kynnöksen alla vesi ei osaa mennä salaojaan.
Vaikka salaoja olisi täytetty soralla ylös asti vesi ei mene alas.

Eri asia, jos rakenne on ryssitty

Pintavesien matka salaojiin on pitkä, pääosan kuuluisi imeytyä maaperän huokosiin eikä mennä salaojiin. Kenttäkapasiteetin kyllästyttyä pinnanmuotoilulla on ratkaiseva merkitys sille, meneekö vesi ympärysojiin vai jää lammikoiksi. Notkokaivoja on käytettävä tarpeen mukaan. Tietysti joku määrä vettä on liikaa, mutta jatkuvat kuvailemasi ongelmat johtuvat maan hajotetusta rakenteesta. Pinnanmuotoilu vähän sinnepäin kotomaisella lanalla ja puoliväkisin rehunkorjuuta kelasilppurilla, siinä oli mun resepti pitkällemaatuneen salaojitetun turvepellon pilaamiseen 80-luvulla. Korjautuminen kesti useamman vuoden ja alkoi vasta, kun ongelma oli tunnistettu. Nykyään toimii hyvin, kesti jopa viime syksyn tulvasateet

Salaojituksen tehtävä on pitää pohjaveden taso haluttuna, ei johtaa pintavesiä pois

Öh...
Mut jos kulunut vuosikymmen on vain "aallonharjan" huippu?
Ja tuleva on lähempänä -60 lukua?
Kun tuo "ilmasto" on hieman monimutkaisempi kuin 30-vuotinen "ilmasto"-historia.

Sieltä kun löytyy monenlaista sykliä. Suomeenkin vaikuttavista jaksoista.
Eli, siis, ja jospa...    ...On oltu luonnollisen syklin "viljelyoptimissa"? Ja suunta ei enään menekkään "parempaan" vaan vakaasti kohti lyhyempää (viileämpää?) kasvukautta?

En sano,että näin käy varmasti.
Kuitenkin se on todennäköisempää, kuin "odotettu ilmastonmuutos" mitä JoHaRa uumoili.
Jotka elää, näkee...

Jos sademäärä nousee 200-300 milliä niin ollaan ns. nesteessä. Mahdollinen haihdunnan nousu ei riitä kuivaamaan suurempia sateita. Kun tähän lisätään vielä ajatus koneiden koon kasvattamisesta niin mulla tämä oletettava ilmastonmuutos ei aiheuta "jipii tai hurraa" -huutojen nousua kielelle 

Öh...
Mut jos kulunut vuosikymmen on vain "aallonharjan" huippu?
Ja tuleva on lähempänä -60 lukua?
Kun tuo "ilmasto" on hieman monimutkaisempi kuin 30-vuotinen "ilmasto"-historia.

Sieltä kun löytyy monenlaista sykliä. Suomeenkin vaikuttavista jaksoista.
Eli, siis, ja jospa...    ...On oltu luonnollisen syklin "viljelyoptimissa"? Ja suunta ei enään menekkään "parempaan" vaan vakaasti kohti lyhyempää (viileämpää?) kasvukautta?

En sano,että näin käy varmasti.
Kuitenkin se on todennäköisempää, kuin "odotettu ilmastonmuutos" mitä JoHaRa uumoili.
Jotka elää, näkee...

Ja ikävä kyllä me emme ole näkemässä mihin suuntaan nyt ollaan menossa    Ilmasto varmasti muuttuu johonkin suuntaan, niinhän se on aina tehnyt. Olisikohan siitä noin 30 vuotta kun arvoisat ilmastotutkijat olivat lähes yksimielisiä siitä, että kohti jääkautta mennään. Ne puheet ja koko ilmastonmuutos jäi pois julkisesta keskustelusta muutamaksi vuodeksi ja nyt sitten ollaan sitä mieltä, että ilmasto lämpeneekin ja kukaan julkisuuteen pääsevä/päästettävä tutkija ei edes yritä kyseenalaistaa asiaa. On niitä lämpimiä, kuivia, kylmiä ja sateisia vuosia aina ollut, kuten SS tuolla jo sanoikin. Nykyään kaikki hieman keskiarvosta poikkeava on aina osoitus ilmastonmuutoksesta   

Sateet aika varmasti muuttuvat samalla kun ilmasto tai vallitsevat suursäätia muuttuu. Jos kevät tai syksy on märkä, ei pidentynyttä kasvukautta pysty kunnolla hyödyntämään. Eikä siitäkään nyt kovin paljoa hyötyä ole, jos kasvukausi pitenee siten, että lämpöila on vähän alle kymmenen astetta. Kasvukausi periaatteessa jatkuu, mutta kasvu on olematonta.

Jos sademäärä nousee 200-300 milliä niin ollaan ns. nesteessä. Mahdollinen haihdunnan nousu ei riitä kuivaamaan suurempia sateita. Kun tähän lisätään vielä ajatus koneiden koon kasvattamisesta niin mulla tämä oletettava ilmastonmuutos ei aiheuta "jipii tai hurraa" -huutojen nousua kielelle 

Mikä sen sademäärän nostaisi?
Pelkkä sokea usko?
Ilmasto"malleissakin" on raja-arvot, mitkä eivät ole realistisia tapahtua.
Kun "super"tietokone sylkee vastauksen, mikä ei ole mahdollinen, niin ylimenevät arvot "leikataan" pois ja mallia kehutaan julkisuudessa, kuinka kaikki vaikuttavat tekijät on otettu huomioon ja tämä on totuus^tm...   Kun sen tietokonesimulaatiot kertovat.

Jokin aika sitten maastullissakin olleesta "katastrofaalisesta" merten happamoitumisesta.
pH kun oli kuulemma dramaattisesti laskenut merissä, ihan 30%. Virheellisesti vielä väitettiin, että kolmessakymmenessä vuodessa, vaikka yleisesti käytetty aikajakso on aina ollut siinäkin asiassa "teollistumisen aikakauden alusta". Toki sieltä asti ei ole kattavia suoria mittauksia...
Noh, katastrofi-uutisesta onkin kyse.
Siis sellaiseksi tekemällä tehdystä.
Mitattu (?) muutos merissä olisi siis 0,1 pH yksikköä.
Kuitenkin jopa päivittäinen vaihteluväli on jopa 0,25 pH yksikköä (paikoin)
Eri alueiden, merivirroista sekä lämpötiloista johtuva muutos voi olla jopa 0,5 yksikköä.
Kaikkiaan skaala mittausarvoista meren pH:sta 7,5-8.4

Kun pH laskee 8.2 > 7 , happamuus muuttuu 1600%
Kun mennään 8.2 > 1, happamuus muuttuu 1 584 893 200%
Paljonko tuo 30% siis lopulta on?
Eli käytettiin kansalle tuttua prosentti arvoa, kansan korvissa kun prosenteissa 100% on "täysi" ja 0% on "nolla"? Tässä siis 100% Emäs / 0% hapan?
Käytettiin prosentteja kuvaamaan vetyionien määrän muutosta ja sotkettiin kansaa hämäämään pH-asteikko uutisen otsikkoon?
Eli arvot oikein, tieteellinen viesti ei.
Katastrofiuutinen kyllä!
Jolloin 30 % on järkyttävä muutos kansan mielessä? ÄÄNESTÄKÄÄ VIRHEITÄ?

Sinänsä huvittava yksityiskohta.
Lämpötilan keskiarvoista puhuttaessa hörhöt ilmoittavat parhaimmillaan 0,001 asteen tarkkuuden maailman keskilämpötilasta kertovissa katastrofiuutisissa.
Kuitenkin tuo 0,1 pH yksikön lasku olisi ollut tarkasti 25,6%. Se pyöristettiin kuitenkin ylöspäin nättiin tasalukuun...

Kenenkä omia?

http://yle.fi/uutiset/karanneita_rehupaaleja_pelastettiin_jalasjoesta/6212104