Onko kukaan muu huomannut,että venäläistä apulantaa tarvitsisi laittaa vähemmän hehtaarille kuin yaralaista ,nimittäin kasvustossa on selvä ero venäläisen eduksi,kun kesken lohkoa vaihdoin apulantalaatua, ravinteet lähes samat,kilomäärä/ha samat,ihmetyttää,huijataanko meitä ,testaako kukaan viranomainen lantoja suomessa 

Eiköhän se selity nopeamman liukenemisen johdosta paremmin näkyvänä. Huomaahan sen jo kylvökoneessa, tahrii ihan eri tavalla kuin jaaran tai basfin lannat. Siitä en sitten mene sanomaan, että kumpi on loppupeleissä parempi, siis viljoille, nurmilla kyllä on nopeampiliukenevat omissa testeissä olleet paljon parempia.
 

Samanlaiset havainnot sirkusonnin kanssa. Tänä keväänä olis kyllä saanu levittää apulannat nurmille paljon myöhempään kuin mitä tuli tehtyä. Epäilen että ei mennyt ihan nappiin kun nurmen kasvu kitui vielä pitkään levityksen jälkeen.

Minä ainakin olen ollut tyytyväinen tuontilannotteiden laatuun ja ominaisuuksiin. Pölyää ehkä jonkin verran enemmän keskipakolevittimessä. Viljalla vaikeampi sanoa onko nopealiukoisuus parempi ominaisuus, mutta karjanlantaa käytettäessä uskois ravinteiden liukenevan kasvien käyttöön sitten syksyllä tästä ihanasta ruskeasta kullasta

Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.

Nurmi ja rehuohra varmasti hyötyvät nopeudesta. Apila varmaan kärsii, kauralle ja vehnällä varmaan hitaus olisi parempi.

Pitäisi olla sellainen apulanta, joka liukenee kahdessa vaiheessa  Se olisi vehnälle hyvä, voisi vetää sen 160 kg N kerralla keväällä peltoon.

Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.

Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 11.06.12 - klo:07:14

Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.

Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. 

Siksipä on hyvä olla jaettu lannoitus 1. ruiskutuksen yhteydessä lisää voimaa..

Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.

Nurmi ja rehuohra varmasti hyötyvät nopeudesta. Apila varmaan kärsii, kauralle ja vehnällä varmaan hitaus olisi parempi.

Pitäisi olla sellainen apulanta, joka liukenee kahdessa vaiheessa  Se olisi vehnälle hyvä, voisi vetää sen 160 kg N kerralla keväällä peltoon.

 Eikös säätösalaojituksen yksi puoltoargumentti ollut aikanaan keinotekoinen tulva syksyllä, jolla denitrifikoidaan helppo typpi kasvukauden jälkeen taivaantuulioihin?

Lainaus käyttäjältä: bouli - 11.06.12 - klo:08:11

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 11.06.12 - klo:07:14

Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.

Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. 

Siksipä on hyvä olla jaettu lannoitus 1. ruiskutuksen yhteydessä lisää voimaa..

paljonko uskaltaa laittaa lisää voimaa?

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 11.06.12 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: bouli - 11.06.12 - klo:08:11

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 11.06.12 - klo:07:14

Luulisi että nopeampiliukoinen myös häviää pellolta nopeammin. Siis vaikka sadekesinä.

Tuota minäkin olen miettinyt.
Viljoilla voi olla että jos typpi on nopea liukoista ei kasvi välttämättä pysty käyttämään sitä kaikkea ja se on alttiina huuhtoutumiselle. Sitten voimakkaimman kasvun aikaan ei typpi riitäkkään. 

Siksipä on hyvä olla jaettu lannoitus 1. ruiskutuksen yhteydessä lisää voimaa..

paljonko uskaltaa laittaa lisää voimaa?

Typestä 60-70% kylvön yhdeydessä ja loput n. 1 kk päästä T1-ruiskutuksen kera.. siis rakeena ei  liuoksena.. Vehnälle ja syysrypsille NS-lannoitteita, muille välttää salttu tai vastaava..

Vanhaan reppuruiskuun letkut suuttimien tilalle ja siitä ureaa juureen. Ei pala ja liukenee heti.

viimekeväänä oli venäläistä eikä tule enää sitten niin ei ikinä.  milloin oli pelkkää jauhoa enää täyttövaunun pohjalla, ja kylvökoneessa, eli välillä ihan pölyä, välillä löytyi rautatikkuja ja välillä pikkukivistä nyrkinkokoiseen. joten tosiaan minulle riitti.

Teitkö reklamaation? 

Minulla on belorilta tullut lanta ollut ykkösluokkaista, ja paketointi säänkestävämpi mitä yaralainen.

Empä jaraa osta.

С востока не поднимается больше пользы, чем солнце.................

Eli idästä ei nouse muuta hyvää kun aurinko..............

Teitkö reklamaation? 

Minulla on belorilta tullut lanta ollut ykkösluokkaista, ja paketointi säänkestävämpi mitä yaralainen.

Empä jaraa osta.

Viimeiset neljä vuotta ollut pääsääntöisesti muiden kuin Yaran lannoitteet käytössä. Tänä vuonna Cemagroa, viime vuonna Raisiota, sitä edellisenä Beloria. Ensimmäisinä vuosina vähän jauhoa seassa, mutta tänä vuonna oli aivan priimaa, ei ensimmiäistäkään kokkaretta. Suosittelen!

Tänä vuonna oli a-rehun venäläisen seassa kuin  35 sepeliä, kovettunutta ja jauhoa, mutta se tais olla näitten "kotiryssien" vika, eli pakkaajat vaasassa oli kauhoneet vetiseltä lattialta tavarat säkkiin ja pilanneet homman sillä, lisäksi sinne oli uitettu mulla tyhjä olut tuoppi naapuri sai filmivaneeria, mutta seinään sopimattomina paloina. Onneksi ostin tavaran paikalliselta maatalous kauppiaalta, se vaihtoi välittömästi mulle uudet itälannat, jotka oli kuin rypsiä koostumukseltaan todella pientä ja liukasta raetta eikä yhtään paakkuja mukana. A-rehulta ole ootellut jotain kommenttia asiaan, mutta eipä ole kuulunut mitään muuta, kuin lisää tyrkyttivät, mutta niitten toimintaan ei taida enää uskaltaa luottaa.