Mielestäni ihan sama miten mahdottaa jokatapauksessa ainakin nuo pellonpajan kalusteet saa viiden vuoden jälkeen purkaa ilman työkaluja.

Mielestäni ihan sama miten mahdottaa jokatapauksessa ainakin nuo pellonpajan kalusteet saa viiden vuoden jälkeen purkaa ilman työkaluja.

Oli kalustetoimittaja kuka vaan niin kalusteet syöpyy jos tulevat betonirautoihin kiinni. Kokemusta Lavalin kalusteista. Viidessä vuodessa ensimmäiset putket puhki ja siihen aikaan Lavali vielä teetti kalusteet Sirviönpajalla.

Kyllä betonirautoihin kiinnittäminen varmasti lisää korroosiopainetta kalusteiden alapäissä, olisi loogista että noin tapahtuisi.

Parsikalusteet puhkeavat varmasti.  Mutta aiheuttaako sen galvaaninen syöpyminen vai korroosio eli ruostuminen?

Kyllä betonirautoihin kiinnittäminen varmasti lisää korroosiopainetta kalusteiden alapäissä, olisi loogista että noin tapahtuisi.

En ole nähnyt, kuin alapäästä puhjenneita parsikaluja   Jos kytkeminen lisää korroosiopainetta alapäissä, käsittääkseni putkien pitäisi syöpyä pahiten betonirautojen läheltä.  Siis betonin sisältä.  Onko joko sellaisia piikannut esille?

Eli onko kellään omassa navetassa kokemusta siitä, että sellainen parrenerotin, joka ei ole kiinni betoniraudoissa kestää ja niihin kiinnitetyt eivät kestä.  Minulla on kokemusta vain betoniteräksiin kytkemättömistä parsikalusteista.  Puhki ovat silti menneet. Ja kaikki lattian rajasta 

Valitettavasti parsikaluun kohdistuu lattian rajassa sekä suurin vääntömomentti, että suurin kemiallinen korroosiota aihettava rasitus. Mietin, että onko niiden lisäksi galvaaninen syöpyminen oikeasti merkittävä riski verrattuna mekaanisen liikkeen rikkoman sinkityksen alle pesivään ruosteeseen verrattuna.

Parsikalusteet puhkeavat varmasti.  Mutta aiheuttaako sen galvaaninen syöpyminen vai korroosio eli ruostuminen?

Lainaus

Kyllä betonirautoihin kiinnittäminen varmasti lisää korroosiopainetta kalusteiden alapäissä, olisi loogista että noin tapahtuisi.

En ole nähnyt, kuin alapäästä puhjenneita parsikaluja   Jos kytkeminen lisää korroosiopainetta alapäissä, käsittääkseni putkien pitäisi syöpyä pahiten betonirautojen läheltä.  Siis betonin sisältä.  Onko joko sellaisia piikannut esille?

Eli onko kellään omassa navetassa kokemusta siitä, että sellainen parrenerotin, joka ei ole kiinni betoniraudoissa kestää ja niihin kiinnitetyt eivät kestä.  Minulla on kokemusta vain betoniteräksiin kytkemättömistä parsikalusteista.  Puhki ovat silti menneet. Ja kaikki lattian rajasta 

Valitettavasti parsikaluun kohdistuu lattian rajassa sekä suurin vääntömomentti, että suurin kemiallinen korroosiota aihettava rasitus. Mietin, että onko niiden lisäksi galvaaninen syöpyminen oikeasti merkittävä riski verrattuna mekaanisen liikkeen rikkoman sinkityksen alle pesivään ruosteeseen verrattuna.

Mä ole piikannut, tolpat olivat ihan kirkkaat betonin sisältä ja myös kohdissa joissa ne oli hitsattu betonirautoihin. Korroosio näkyi tuossa betonirajassa koska siinä on vielä se kolmas elementti eli kosteus. Kusipaska johtaa sähköä, sinkki syöpyy puhki ja rauta ruostuu.

Kusipaska johtaa sähköä, sinkki syöpyy puhki ja rauta ruostuu

Johtaa, syöpyy ja ruostuu, mutta mistä voi tietää, mikä osa putken puhkeamisesta johtuu galvaanisesta syöpymisestä ja mikä  mekaanisesta vauriosta ja (sen seurauksena) korroosiosta?

Eli ainakaan minä en pysty väittämään mitään mihinkään sunntaan, ennen kuin joku kertoo kahdesta putkesta, joista toinen on kiinni betoniraudoissa toinen ei!

Galvaanisella syöpymisellä on varmasti merkityksensä, mutta onko sen vaikutus kalujen elinikänä 0,00099% vai 99% kokonaissyöpymästä.  Kuka sen TIETÄÄ

Lainaus

Kusipaska johtaa sähköä, sinkki syöpyy puhki ja rauta ruostuu

Johtaa, syöpyy ja ruostuu, mutta mistä voi tietää, mikä osa putken puhkeamisesta johtuu galvaanisesta syöpymisestä ja mikä  mekaanisesta vauriosta ja (sen seurauksena) korroosiosta?

Eli ainakaan minä en pysty väittämään mitään mihinkään sunntaan, ennen kuin joku kertoo kahdesta putkesta, joista toinen on kiinni betoniraudoissa toinen ei!

Galvaanisella syöpymisellä on varmasti merkityksensä, mutta onko sen vaikutus kalujen elinikänä 0,00099% vai 99% kokonaissyöpymästä.  Kuka sen TIETÄÄ

Vaikea kyllä sanoa miten on. Mutta... putkia on ruostunut 4 vuodessa poikki ILMAN mekaanista rasitusta. Parrenerottajissa on varmaan vääntyilyä -> sinkki voi lohjeta irti putkesta, ainakin tulee hiusmurtumia tai säröjä ja korroosio kiihtyy. Siis jos erottajat ovat valussa "valettuina", jota ne harvemmin enää ovat.  Mutta osa pystyputkista on hyvin tukevasti kiinni ja nekin ruostuvat.

Toisaalta.. Valun läpi nostetut vesijohtoputket kestivät 40 vuotta ja ruostuivat sitten puhki hiekkojen kohdalta, eivätkä valun pinnalta.

Mutta kiinnostava puheenaihe. Kalustoremontti 4 vuoden välein on aika kallista ja turhauttavaa puuhaa 

Betonin rajasta ne syöpyy ,täyttä huuhaata että betonin sisältä.
Olen sen verran niitä purkanut että kokemuksen äänellä voin sanoa.

lähes 30v kesti navetan kalusteet ennenkuin ensimmäiset parrenerottajat alkovat irtoilla. Aivan betonin juuresta ratkeavat. Nämäkin hiehoilla. Läträävät vettä kupeistaa = kalusteet kosteina jatkuvasti.

Lehmien kalusteet kestäneet hyvin. Navetan pesu 1-2 kertaa kesässä.

Elo-syyskuussa navetta menee remonttiin niin näkee onko ne ruostuneet betonin sisältä  Tuskin...

Kiinnostava puheenaihe... Mitenkäs näiden pintaan asennettavien parsikalusteiden maadoitus hoidetaa? Minä en ainakaan ole kovin innokas laittamaan kalusteita betonin sisään. Tarpeeksi on laitettu meillä poikki menneiden putkien sisälle putkea ja hitsillä liimailtu sitten päältä kiinni. Kunnolliset ainevahvuudet putkissa varmasti auttaa paljon sinkin murtumisen ehkäisemisessä, kun ei rakenteet pääse elämään?

Kiinnostava puheenaihe... Mitenkäs näiden pintaan asennettavien parsikalusteiden maadoitus hoidetaa? Minä en ainakaan ole kovin innokas laittamaan kalusteita betonin sisään. Tarpeeksi on laitettu meillä poikki menneiden putkien sisälle putkea ja hitsillä liimailtu sitten päältä kiinni. Kunnolliset ainevahvuudet putkissa varmasti auttaa paljon sinkin murtumisen ehkäisemisessä, kun ei rakenteet pääse elämään?

Niskapuomi yhdistää ne yhteen klimppiin ja sitten kuparilangalla vaan jonnekin.

Juotosbetoni on aika hyvää putkentäytettä. Sen saa aika hyvin poiskin, kun siinä ei ole kiviä joukossa.

SFS 6000 / 705 Lisäpotentiaalintasauksessa yhdistetään kaikki eläinten kosketeltavissa olevat jännitteelle alttiit osat ja muut johtavat osat ( parsirakenteet,juomakupit putkistoineen,lypsykoneen johtavat putkistot,lantaritilöiden kehykset jne)Luotettavasti toisiinsa ja potentiaalintasauskiskoon ja siitä edelleen keskuksen suojakiskoon siten, ettei sähkölaitteiden ja muiden sähköä johtavien osien välille voi vikatapauksessakaan esiintyä vaarallista kosketusjännitettä. Lisäksi on olennaista liittää potentiaalintasaukseen lattian betoniraudoitus tai lattiavaluun potentiaalitasausta varten upotettu metalliverkko. Huomaa myös pukistojen liitoksissa käytetty putkiteippi,hamppu tai muu tiivistemateriaali voi katkaista potentiaalintasauksen osaan putkistoa. Itse olen käyttänyt vain kuparijohdinta ,ainoa luotettava tapa.

../.. Luotettavasti toisiinsa ../..
../.. Lisäksi on olennaista liittää potentiaalintasaukseen lattian betoniraudoitus tai lattiavaluun potentiaalitasausta varten upotettu metalliverkko. ../..
../..Itse olen käyttänyt vain kuparijohdinta ,ainoa luotettava tapa.../..

Eli olet liittänyt parsikalut ja betoniverkot toisiinsa esim hitsaamalla ja tämän paketin edelleen potentiialintasaukseen kuparilla?

Oletko havainnut galvaanista syöpymistä 

meillä ollu 12 vuotta lavalin pultattavat parret ja ei missään ruostetta eikä kulumista. aivan kuin uudet paskaa lukuun ottamatta.

jos on maadoitettu, niin miten ?