Täytyy vähä uusia laitumia ni jos kylväis vähän sinimailasta joukkoon kans

Täytyy vähä uusia laitumia ni jos kylväis vähän sinimailasta joukkoon kans

Laita valkoapilaa

Veikkaan, että tänä vuonna menee teon aloitus noin viikkoa myöhempään kuin viime vuonna, eli aloitus puolen kuun maissa. Tämä taitaakin olla ihan normaalia pidemmällä aikavälillä  . Laitumet ovat tosiaan pysynyt freesinä ja lypsättävinä eivätkä ole karanneet käsistä tänä vuonna 

Näytti Kärkälässä (vai mitä Hämettä tuo nyt on) olleen rehunteko käynnissä.

Lainaus käyttäjältä: Suki - 31.05.12 - klo:22:28

Veikkaan, että tänä vuonna menee teon aloitus noin viikkoa myöhempään kuin viime vuonna, eli aloitus puolen kuun maissa. Tämä taitaakin olla ihan normaalia pidemmällä aikavälillä  . Laitumet ovat tosiaan pysynyt freesinä ja lypsättävinä eivätkä ole karanneet käsistä tänä vuonna 

Näytti Kärkälässä (vai mitä Hämettä tuo nyt on) olleen rehunteko käynnissä.

Ei täs ny niin kaukaa tuolta olla, linnuntietä ainakaan, niin timppa puskee tähkää ihan selkeästi...
Muutama päivä sitte aattelin kanssa, että ens viikolla... Vaan PAHASTI myöhäs olis ollu.
Mutta koneet on jo huutanu muutaman päivän täälläkin. Ja heinää ON!
En muista, että näin rauhaksiin on edes tarttenu silppurilla ajaa.

Sunnuntaiaamun ratoksi kävin kiertämässä nurmilohkot, ja keräämässä muutaman korjuuaikanäytteen. Tosi epätasaisia on kasvustot sekä omilla, että muiden pelloilla. Parhailta paikoin voisi aloittaa alkuviikosta, kompromissina menee aloitus varmaan viikovaihteen tietämille. Määrällisesti ei näyttäis erikoista satoa tulevan, laadusta saanee vihiä kun näytteet ehtii labraan asti.

Aamun vaikeudet takanapäin: Ensimmäisellä kuormalla silppurivaunusta putos pyörä käännyttäessä pellolta asfaltille, siitäpä se oli akseli poikki laakereiden takaa....

Mulla kävi edellisen ES 3000 vaunun kans samoin, kun laakeri hajosi ja rengas lähti irti. Onneksi irtos juuri, kun käännyin maantieltä pellolle, eikä esim. maantiellä.

Kyl se passaa ihan hyvin. Meillä tuo on mukana jotta saa apilattomia välivuosia. Taidettiin kylvää K-maatalouden pikanurmiseoksen kanssa 4 kg/ha. Eli tahallaan vähän.  Korjuu kun "timotei lähes kukkii" 

Tuo on oikeastaan vaan sellaista kokeilua

Okei, olen kiitollinen tiedoista. Olen apiloitakin kylvänyt nyt enää vain 3kg hehtaarille ja se tuntuu olevan riittävästi.

Vielä kysymys tuosta pikanurmiseoksesta, että onko monivuotiset kärsineet tuosta raiheinästä? Joku taisi täällä foorumilla joskus pelotella, että raiheinät tappavat monivuotisen nurmen syksyn voimakkaalla kasvulla ja jostain talvituhosienistäkin peloteltiin, mutta taisi olla turha pelko? Itse en kasvata puitavia viljoja vaan teen säilörehuksi kaikki, joten tuo raiheinä "suojaviljana" olisi kiinnostava jo senkin takia, että jäisi viljan siementen kanssa puljaaminen pois ja kylvökoneena riittäisi joku yksinkertaisempi ratkaisu kuin nykyinen vanha pieni kylvölannoitin hs-laitteella.

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 09.06.12 - klo:01:24

Aamun vaikeudet takanapäin: Ensimmäisellä kuormalla silppurivaunusta putos pyörä käännyttäessä pellolta asfaltille, siitäpä se oli akseli poikki laakereiden takaa....

Mulla kävi edellisen ES 3000 vaunun kans samoin, kun laakeri hajosi ja rengas lähti irti. Onneksi irtos juuri, kun käännyin maantieltä pellolle, eikä esim. maantiellä.

Yksi alkuperäinen enää jäljellä.....

Hyvää tuuria on ollut mullakin, ei ole isolle tielle, eikä sen risteyksiin jäänyt, pellolla tai sopivassa "pysäkkipaikassa" menneet...  tunkki telipalkkien väliin, sopiva raudankappale väliin ja myös tunkki pieneen pänniin, eikun nilkuttaen kotia kohti hissukseen vain neljääkymppiä ajellen, ja kuorman tyhjäyksen jälkeen plasma suihkimaan...


Jännää keliä, siilolla ja sen lähimaastossa satelee vähän väliä, mutta pellolla seitsemän kilometrin päässä karheet kuivia, hissukseen etenee kun renki lähti merenrannalle ja itte pitää täällä kirjoitella....  no huomisesta alkaa parempaa poutaa, jos sais huomiseen iltaan siilon kiinni...

Vielä kysymys tuosta pikanurmiseoksesta, että onko monivuotiset kärsineet tuosta raiheinästä? Joku taisi täällä foorumilla joskus pelotella, että raiheinät tappavat monivuotisen nurmen syksyn voimakkaalla kasvulla ja jostain talvituhosienistäkin peloteltiin, mutta taisi olla turha pelko? Itse en kasvata puitavia viljoja vaan teen säilörehuksi kaikki, joten tuo raiheinä "suojaviljana" olisi kiinnostava jo senkin takia, että jäisi viljan siementen kanssa puljaaminen pois ja kylvökoneena riittäisi joku yksinkertaisempi ratkaisu kuin nykyinen vanha pieni kylvölannoitin hs-laitteella.

Meillä perustetaan laitumet kaura/raiheinä suoja"viljaan". Parin viime vuoden pitkät/kosteat/lämpimät syksyt ovat kasvattanet raiheinää vielä pitkään laidunkauden jälkeen. Tuloksena varsin laikukkaat nurmet seuraavana keväänä.   Raiheinän siemenmäärään kanssa kannattaa siis olla varovainen.

Raiheinä pitäis varmaan saada korjattua pois mahdollisimman myöhään ettei lumihomeet pääse iskemään. Luomussa ilmeisesti käytetään rikkojen torjuntaan menetelmää missä raiheinän annetaan kasvaa ja talvella lumihome tulee ja tappaa kaikki kasvit mitä sattuu olemaan. Oman kokemuksen perusteella toimii hyvin. Mulla on tuossa vieressä sellainen pieni pläntti maata joka on isän edesmenneen sedän kasvimaa jossa on kasvanut kaikkea mahdollista rikkaa valtaisana kasvustona. Laitoin siihen toissa kesänä ohran suojaviljaksi ja viime kesänä siinä kasvoi englanninraihenä+apila kasvusto jota ei korjattu koko kesänä pois. Nyt keväällä siihen ei ole tullut kuin joitakin voikukkia, mutta muuten on vielä kuolleen kasvimassa alla, joten mun mielestä teho on ollut likimain 100% rikkakasveihin. Myyrät on kyllä mellastaneet viime talvena huolella kyseisellä pellolla. Jatkosta en tiedä mitä kyseiselle pellolle tehdään koska on tämä isän sedän perillinen on täyttä ymmärrystä vailla Pelto kuitenkin keskellä kylää ja olis mukava pitää paikat siistinä vaikka tuosta ei mitään taloudellista hyötyä olekaan.

Jos lumihometta pelkää niin siihen vois vaikka sportakia ruiskuttaa. Mun mielestä sitä on kokeiltu ainakin K-maatalouden tutkimusasemalla ja golfkentillä ilmeisesti paljonkin käytetty menetelmä talvituhojen ehkäsemiseksi. Olis mielenkiintoista kokeilla itsekin jos näyttää siltä että jää liian pitkä kasvusto johonkin peltoon.

Sääennusteet näyttäis sellaisilta että rehunteon aloitukseen kestää vielä ainakin viikko. Yli +20C lämpötila jää haaveeksi ja sadettakin on luvassa. Eipä tipu sulavuus liian nopeasti jos jotain positiivista pitää hakea

Okei, olen kiitollinen tiedoista. Olen apiloitakin kylvänyt nyt enää vain 3kg hehtaarille ja se tuntuu olevan riittävästi.

Vielä kysymys tuosta pikanurmiseoksesta, että onko monivuotiset kärsineet tuosta raiheinästä? Joku taisi täällä foorumilla joskus pelotella, että raiheinät tappavat monivuotisen nurmen syksyn voimakkaalla kasvulla ja jostain talvituhosienistäkin peloteltiin, mutta taisi olla turha pelko? Itse en kasvata puitavia viljoja vaan teen säilörehuksi kaikki, joten tuo raiheinä "suojaviljana" olisi kiinnostava jo senkin takia, että jäisi viljan siementen kanssa puljaaminen pois ja kylvökoneena riittäisi joku yksinkertaisempi ratkaisu kuin nykyinen vanha pieni kylvölannoitin hs-laitteella.

Ite kylvän riistat ja vln-nurmet siten että viskalla vähä kauroja edeltä ja sitte 6 metrisellä grassmasterilla heinänsiemenet perään.. 25 hehtaaria saa päivässä kylvettyä.

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 10.06.12 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 09.06.12 - klo:01:24

Aamun vaikeudet takanapäin: Ensimmäisellä kuormalla silppurivaunusta putos pyörä käännyttäessä pellolta asfaltille, siitäpä se oli akseli poikki laakereiden takaa....

Mulla kävi edellisen ES 3000 vaunun kans samoin, kun laakeri hajosi ja rengas lähti irti. Onneksi irtos juuri, kun käännyin maantieltä pellolle, eikä esim. maantiellä.

Yksi alkuperäinen enää jäljellä.....

No ei enää sitäkään, eli viimeinen vaihtui tänään, kaverin siilolaatalle rysähti, hyvää tuuria siis loppuun asti. Reilu tunti, ja hommat jatkui. 

Kysyisin sellaista asiaa, että kuinka nopeasti teidän mielestä rehut pitää saada siiloon ja siilo peitettyä. Tosin varmaan olisi hyvä, että sen saisi mahdollisimman nopeasti.
Tuli asia vaan mieleen, kun kattelin viime kesänä kahden tilan rehun tekoa, molemmat tekivät noukin vaunulla... eli

Toisella tilalla oli hirveä kiire siilomiehellä kun Pöttinger toi sellaisia varmaan 70m3 kuormia hirveellä vauhdilla. Meni kaksi päivää aloituksesta ja viimeinen kuorma tuotiin siilolle, vähän aikaa se sitä tiivisti Valtralla. Sitten muovit päälle ja painotus.

Toinen tila teki hieman pienemmän määrän rehua noin viidessä päivässä. Tilalla noukinvaununa myös Pöttinger, mutta kuormakoko oli varmaan jotain 45 - 55m3. Osa tuon tilan pelloista sijaitsee noin 10 km päässä. Oli siilomiehellä aikaa pyöriä siilossa. Viimeisen kuorman jälkeen se tiivisti vielä siiloa koko illan ja peittivät ja painottivat vasta aamulla

Kyselin sitten ihan uteliaisuudesta, että minkälaista rehua tuli siiloon. Ensimmäisellä tilalla siilo oli lämmennyt jonkin verran ja ei vissiin ollu arvot muutenkaan huippuja. Sanoi, että happoa oli mennyt liian vähän... Toisella tilalla rehu oli erittäin hyvää ja kaikki arvot ihan huippuja, oli säilönyt vielä biologisella. Sanoi vaan että siilolle ei saa tulla ruuhkaa, kuulemma ihan sama vaikka se siilo on muutaman päivän pitempään auki kuin naapurilla. Kertoi vielä, että huonoa tiivistämistä ei voi korvata millään aineella.

Kysyisin sellaista asiaa, että kuinka nopeasti teidän mielestä rehut pitää saada siiloon ja siilo peitettyä. Tosin varmaan olisi hyvä, että sen saisi mahdollisimman nopeasti.
Tuli asia vaan mieleen, kun kattelin viime kesänä kahden tilan rehun tekoa, molemmat tekivät noukin vaunulla... eli

Toisella tilalla oli hirveä kiire siilomiehellä kun Pöttinger toi sellaisia varmaan 70m3 kuormia hirveellä vauhdilla. Meni kaksi päivää aloituksesta ja viimeinen kuorma tuotiin siilolle, vähän aikaa se sitä tiivisti Valtralla. Sitten muovit päälle ja painotus.

Toinen tila teki hieman pienemmän määrän rehua noin viidessä päivässä. Tilalla noukinvaununa myös Pöttinger, mutta kuormakoko oli varmaan jotain 45 - 55m3. Osa tuon tilan pelloista sijaitsee noin 10 km päässä. Oli siilomiehellä aikaa pyöriä siilossa. Viimeisen kuorman jälkeen se tiivisti vielä siiloa koko illan ja peittivät ja painottivat vasta aamulla

Kyselin sitten ihan uteliaisuudesta, että minkälaista rehua tuli siiloon. Ensimmäisellä tilalla siilo oli lämmennyt jonkin verran ja ei vissiin ollu arvot muutenkaan huippuja. Sanoi, että happoa oli mennyt liian vähän... Toisella tilalla rehu oli erittäin hyvää ja kaikki arvot ihan huippuja, oli säilönyt vielä biologisella. Sanoi vaan että siilolle ei saa tulla ruuhkaa, kuulemma ihan sama vaikka se siilo on muutaman päivän pitempään auki kuin naapurilla. Kertoi vielä, että huonoa tiivistämistä ei voi korvata millään aineella.

Kirjoituksesi osui täysin asian ytimeen 

Tila 1 suojelee korkeaa D-arvoa säilönnällisen laadun kustannuksella ja tila 2 tekee hyvää rehua omaan ammattitaitoonsa luottaen  Säilönnällinen laatu voi olla 9-10 vaikka siilo olisi auki 5-7 päivää, kunhan on happoa ja tarpeeksi tonneja polkemassa.

Talvella tila 1 ajaa 30% rehuistaan tunkioon ja tila 2 syöttää kaiken. Toinen rikastuu, toinen ei.

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 13.06.12 - klo:21:33

Kysyisin sellaista asiaa, että kuinka nopeasti teidän mielestä rehut pitää saada siiloon ja siilo peitettyä. Tosin varmaan olisi hyvä, että sen saisi mahdollisimman nopeasti.
Tuli asia vaan mieleen, kun kattelin viime kesänä kahden tilan rehun tekoa, molemmat tekivät noukin vaunulla... eli

Toisella tilalla oli hirveä kiire siilomiehellä kun Pöttinger toi sellaisia varmaan 70m3 kuormia hirveellä vauhdilla. Meni kaksi päivää aloituksesta ja viimeinen kuorma tuotiin siilolle, vähän aikaa se sitä tiivisti Valtralla. Sitten muovit päälle ja painotus.

Toinen tila teki hieman pienemmän määrän rehua noin viidessä päivässä. Tilalla noukinvaununa myös Pöttinger, mutta kuormakoko oli varmaan jotain 45 - 55m3. Osa tuon tilan pelloista sijaitsee noin 10 km päässä. Oli siilomiehellä aikaa pyöriä siilossa. Viimeisen kuorman jälkeen se tiivisti vielä siiloa koko illan ja peittivät ja painottivat vasta aamulla

Kyselin sitten ihan uteliaisuudesta, että minkälaista rehua tuli siiloon. Ensimmäisellä tilalla siilo oli lämmennyt jonkin verran ja ei vissiin ollu arvot muutenkaan huippuja. Sanoi, että happoa oli mennyt liian vähän... Toisella tilalla rehu oli erittäin hyvää ja kaikki arvot ihan huippuja, oli säilönyt vielä biologisella. Sanoi vaan että siilolle ei saa tulla ruuhkaa, kuulemma ihan sama vaikka se siilo on muutaman päivän pitempään auki kuin naapurilla. Kertoi vielä, että huonoa tiivistämistä ei voi korvata millään aineella.

Kirjoituksesi osui täysin asian ytimeen 

Tila 1 suojelee korkeaa D-arvoa säilönnällisen laadun kustannuksella ja tila 2 tekee hyvää rehua omaan ammattitaitoonsa luottaen  Säilönnällinen laatu voi olla 9-10 vaikka siilo olisi auki 5-7 päivää, kunhan on happoa ja tarpeeksi tonneja polkemassa.

Talvella tila 1 ajaa 30% rehuistaan tunkioon ja tila 2 syöttää kaiken. Toinen rikastuu, toinen ei.

Samaa mieltä muuten, mutta miten toi rikastuminen liittyy tähän aiheeseen? Vai oliko kyse jostain rikastamosta kuten malmin käsittelyssä puhutaan?