Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 29.05.12 - klo:10:58

Ihmettelen vähän tätä lieteonkelmaa nautatilalla?? Ostatteko te niiden mullien säilörehutkin??
Mun laskukaavan ja naapurin kokemuksien mukaan lietettä ei riitä mullattavaksi kaikille niille hehtaareille, joissa kasvaa niiden lietteentuottajien säilörehut, joka vuosi liete loppuu ennen kuin pelto Jos lehmä syö liki hehtaarin rehua ja tuottaa 20 mottia paskaa, jota voi pumpata 30-40 mottia hehtaarille maan sisään

Sillai yksinkertaisesti sanoen karjaa liika paljon tai peltoa liian vähän, jos ei liemet mahdu ainaski täällä suotuisalla B-alueella

Meillä ainakin lietetuotos on 45-50 m3/lehmä, jos otetaan nuorikarja mukaan. Säilörehua on 0,6 ha/lehmä. Ei kai se mikään synti ole, jos lietettä on ajettavaksi naapureillekin, kun peltoa ei kerran itsellä ole riittävästi.

Ei, se on häpeä!!

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 29.05.12 - klo:11:16

Ei kai se mikään synti ole, jos lietettä on ajettavaksi naapureillekin, kun peltoa ei kerran itsellä ole riittävästi.

Ei, se on häpeä!!

Jep. Näillä kulmilla menestyneimpiä tiloja ovat olleet ne, joilla on ollut vähän peltoa suhteessa eläinmäärään. Tää korrelaatio on kärjistynyt 2000-luvulla

Kun nurmen perustamisessa käyttää lantaa, niin 1. vuoden apilapitoiseen nurmeen ei kannattaisi levittää mitään. Vasta toisena vuotena.

Eri asia sitten jos haluaa tai joutuu dumppaamaan kaiken lannan omille pelloille.  Onneksi toiset osaavat laskea juuri fosforin ja kalin arvon lannasta.

Toiset tuuttaa sen 50 kg (N) Pellon Y-3:na vuodesta toiseen viljalle. Ei mene vilja lakoon, oljen määrä ei haittaa muokkausta, alhaiset kuivauskustannukset ja vähäinen varastotilan tarve sekä hyvä tukisumma/tuotettu viljakilo.

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 30.05.12 - klo:00:41

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 29.05.12 - klo:11:16

Ei kai se mikään synti ole, jos lietettä on ajettavaksi naapureillekin, kun peltoa ei kerran itsellä ole riittävästi.

Ei, se on häpeä!!

Jep. Näillä kulmilla menestyneimpiä tiloja ovat olleet ne, joilla on ollut vähän peltoa suhteessa eläinmäärään. Tää korrelaatio on kärjistynyt 2000-luvulla

Teiltä taisi jäädä se viimenen lause ymmärtämättä

Tommosta nurmen satotasoa ei näillä kulmilla saa millään vaikka itkis, nussis ja laulais virsiä kaiken maailman jaaralaisten lisäx
100 lypsylehmän ja nuorkarjan rehut 25 hehtaarilta, ei onnistu näin "etelässä"

Teiltä taisi jäädä se viimenen lause ymmärtämättä

Tommosta nurmen satotasoa ei näillä kulmilla saa millään vaikka itkis, nussis ja laulais virsiä kaiken maailman jaaralaisten lisäx
100 lypsylehmän ja nuorkarjan rehut 25 hehtaarilta, ei onnistu näin "etelässä"

Ehkä unohtui. Olen kotoisin lounaissuomalaisilta savilta ja vaikka pienenä sieltä lähdin, niin useasti on tullut käytyä. Se on nurmiviljelyn kannalta huonoimpia alueita, raskas savi ja vähän sadantaa....

En nyt viitsi taas aloittaa tätä iänikuista, mutta huonointa nurmialuetta ja sitten ne huonoimmat tuet....
Joitain vuosia sitten kun Seinejoella oli Farmari, niin käytiin tutustumassa Nurmon silloiseen kahden vemssin retkikohdenavettaan. Tuli siellä aukaistua suu paikallisten meijerimiesten kuullen kuinka siellä nurmi kasvaa paljon paremmin kuin täällä kotipuolessa missä 9 kevättä kymmenestä on liian kuivia.
Saatiin siitä kuulla seuraavana päivänä Valion osastolla että jotkut etelästä olivat tulleet *****ilemaan paremmista nurmikasvustoista...ja huonommista tuista...

Aja sääki Kyösti vaan taksia

Ehkä unohtui. Olen kotoisin lounaissuomalaisilta savilta ja vaikka pienenä sieltä lähdin, niin useasti on tullut käytyä. Se on nurmiviljelyn kannalta huonoimpia alueita, raskas savi ja vähän sadantaa....

Se viimenen lause kyllä sisälsi sen, että täällä suotuisalla beellä, jos peltoala on pienempi kuin lehmämäärä, niin verotettavaa ei jää yhtään, ainakaan verokalenteri tutkielman perusteella

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 30.05.12 - klo:15:02

Ehkä unohtui. Olen kotoisin lounaissuomalaisilta savilta ja vaikka pienenä sieltä lähdin, niin useasti on tullut käytyä. Se on nurmiviljelyn kannalta huonoimpia alueita, raskas savi ja vähän sadantaa....

Se viimenen lause kyllä sisälsi sen, että täällä suotuisalla beellä, jos peltoala on pienempi kuin lehmämäärä, niin verotettavaa ei jää yhtään, ainakaan verokalenteri tutkielman perusteella

Tukipolitiikka vielä vahvistaa tätä tosiasiaa. Etelässä tuet painottuvat enemmän peltoalaan kuin pohjoisessa.

En nyt viitsi taas aloittaa tätä iänikuista, mutta huonointa nurmialuetta ja sitten ne huonoimmat tuet....
Joitain vuosia sitten kun Seinejoella oli Farmari, niin käytiin tutustumassa Nurmon silloiseen kahden vemssin retkikohdenavettaan. Tuli siellä aukaistua suu paikallisten meijerimiesten kuullen kuinka siellä nurmi kasvaa paljon paremmin kuin täällä kotipuolessa missä 9 kevättä kymmenestä on liian kuivia.
Saatiin siitä kuulla seuraavana päivänä Valion osastolla että jotkut etelästä olivat tulleet *****ilemaan paremmista nurmikasvustoista...ja huonommista tuista...

Olisikohan kasvivalinassakin toivomisen varaa? KUiville maille syväjuurisia kasveja, kuten sinimailanen, puna-apila.

Olisikohan kasvivalinassakin toivomisen varaa? KUiville maille syväjuurisia kasveja, kuten sinimailanen, puna-apila.

No siinä on toivomisen varaa alueesta riippumatta. Maastullia myöten ruikutetaan lannoiterajoituksista, kun ei isun puhdasta timppaa enää saa kasvamaan...

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.05.12 - klo:22:04

Olisikohan kasvivalinassakin toivomisen varaa? KUiville maille syväjuurisia kasveja, kuten sinimailanen, puna-apila.

No siinä on toivomisen varaa alueesta riippumatta. Maastullia myöten ruikutetaan lannoiterajoituksista, kun ei isun puhdasta timppaa enää saa kasvamaan...

Samaa katsoin ja ajattelin, että pohjoisessa tuohonkin on vielä varaa.

Aja sääki Kyösti vaan taksia

Aina joskus joku kyytiäkin kyselee ties minne, mutta en mää, jääkööt viisaammille. Ja noista kasveista, apila on jo laajasti käytössä, sinimailasta kylvetään kun uskalletaan kokeilla jotain uutta. Ruokonadan hävittämistä tuolla jotkut pohtivat, onko se sittenkään hyvä.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 30.05.12 - klo:20:34

Aja sääki Kyösti vaan taksia

Aina joskus joku kyytiäkin kyselee ties minne, mutta en mää, jääkööt viisaammille. Ja noista kasveista, apila on jo laajasti käytössä, sinimailasta kylvetään kun uskalletaan kokeilla jotain uutta. Ruokonadan hävittämistä tuolla jotkut pohtivat, onko se sittenkään hyvä.

Tiedän ruokonadan ongelmallisuuden, mutta se kuitenkin on meillä puna-apilan ohella pelastanut säilörehun määrällisen sadon kuivina vuosina. Ei sitä uskalaa enää pois jättää. Kaveriksi tänä vuonna engl.raiheinää myös ja timppaa vain vähemmän kaveriksi. Nyt meni kylvöön mailasia..odotetaan mielenkiinnolla mitä tulee.

olen tossa naapurilla seuraillut koiranheinän kasvua ja nyt sillä tulee maissi kokeiluun. Näistäkin tuntuu tulevan kovasti satoa kuivilla alueilla. Koiranheinä on selkeämmin kolmen niiton kasvi kuin timppa jolloin sekin puoltaa koiranheinän käyttöä. Samoiten kunnon viljasadot tunnutaan ottavan jokavuosi syysvehnällä ja rukiilla. Jostainsyystä niitä ei vaan kauheasti näy. Kevätkuivuus tuntuu lounaassa vaan olevan jokavuotinen ongelma.