Mitä wittua tosta jää viivan alle. Ensin vuokrataan maita 500-700-hehtaari, sitten laitetaan kaikki mahdollinen mitä omamyyjä suosittelee, että saadaan tonni lisää satoa/hehtaari, eli se 100-euroa. Noi tropit ja lannoitteet maksaa moninkertaisesti yli ton satkun, viljanhinnat pysyy taatusti tolla menolla tossa satasen huitteilla. Hommatkaa laskukone, tai käyttäkää vaikka sitä kuuluisaa kosken-laskijaa laskemaan katetuottoja   

Kyllä katetuotto on aina positiivinen, esimerkiksi seuraavien edellytysten toteutuessa:

-ylimääräisen ruiskutustyön hintaa ei tarvitse laskea, jos ei ole kesäöiksi saanut muutakaan oikein rahakasta urakkaa
-kalusto mahdollistaa optimaalisen ruiskutksen, monet ruiskutukset on tehtävä oikea-aikaisesti
 eikä sinne päin laiskalla tankkiseoksella. (tähkäsääski/punahome/valkuaislisä/kahukärpänen/viirukaskas)
-aineet ovat ammattilaisella edullisemmat kuin tavan viljelijällä
-materiaali saatetaan tuoresäilöä, eli kuivauskustannukset eivät rasita lisäsatoa (märkinä syksyinä merkittävä
kuluerä, tuo kuivaus, varsinkin jo douppaus viivästyttää koko sadon valmistumista)
-lisäsato mahtuu siihen viimeiseen rekkaan, jolloin rahtikulutkaan eivät nouse suhteessa
-laatulisät hehtopainosta ovat suuret, valkuaisesta ei niinkään.
-viljavuudet ovat korkeat, ja typpeä on numeroiden ulkopuolella runsaasti
-kosteusolot optimaaliset ja runsasmultainen typpeä hikoava maaperä

Nämä kaikki edellytykset sisältyvät tarvetarkasteluun, jonka voi ensi vuonna tehdä jo suunnitellessa.

-SS-

edelleen jos viljelee ja maat kunnossa niin kaikki mahollinen sinne pitää täntätä
sit jos ei nii kannattaa lopettaa
ja se viljan hinta ei muutu vaikka suomessa saatas 10t joka hehtaarilta
eikä toi ruis ny niin paha oo siitä jää tuhat euroo hehtaari vaikka laskee mitenkä perselleen

Nykypäivän viljelyneuvonta on suurimmaksi osaksi kaupallista neuvontaa, toteutettu   maatalouskauppojen, torjunta-aineiden maahantuojien ja Yaran toimesta, ProAgrian tuottamaa, puolueettomaan tutkimukseen  perustuvaa neuvontaa näkee vähän ja se on vaikeasti löydettävissä, toisin kuin kaupallinen neuvonta, erilaista kaupallista mainostiedotetta pukkaa postilaatikoon  esitteiden, lehtien, kataloogien  ja kasvuohjelmaoppaiden muodossa, netistä puhumattakaan.  Tietysti näiden kaupallisten toimijoiden ansioksi on luettava se, että niillä on varsin laajaa koetoimintaa, joissa tutkitaan erilaisten viljelyssä tarvittavien lannoitteiden ja kemikaalien  vaikutuksia.   
Mutta tuonkin neuvonnan ja koetoiminnan lopullisena tavoitteena on myydä mahdollisimman paljon niitä moninaisia tuottteita, joita nämä kaupalliset tahot valmistavat, tuovat maahan ja myyvät.

Pitäisikö sitten kritiikittömästi  vain uskoa kaikki väitteet, mitä kaupalliset toimijat meille syöttävät? olemmeko perusteellisesti aivopestyjä, vai onko minkäänlaista kriittisyyttä.  En  usko, että nuo kaupalliset tahot syylllistyvät silkkaan tarkoitukselliseen valehteluun, mutta liioittelua, kärjistämistä ja puolitotuuksia varmasti esiintyy, luonnossa vaan nuo biologiset prosessit ovat sellaisia,  ettei se, mikä muutaman aarin koeruudulla toteutuu, toteudu välttämättä  kymmenien tai satojen hehtaarien käytännön viljelyksillä.


Ps.  Viljan hinnat on tulleet alas reippaasti viime aikoina, mutta eihän Yaralla ole syytä laskea lannoitteiden hintoja, koska ne olettavat että kun joka viljelijä heidän lannoitteillaan  ja viljeluneuvoillaan vetää varmasti vähintään kuustonnareita, niin tuleehan siinä tulosta ja on varaa ostaa jatkossakin kalliita lannoitteita.

Kyl niitä aineita kannattaa ihan testata itse. Jonkun linjementin testaaminen ei vaadi kun yhen pytyn tekee eri seoksella. Kyl sen näkee kasvukauden mittaan onko niistä hyötyä vai ei kun vertaa niitä pelolla.

Ei urheilussakaan käytettävät suorituksen parantamiseen tehdyt valmisteet turhia ole. 

Seulonta ja hehtopainolisät kauralla kannatta pitää mielessä kun ajaa laihaa MCPA seosta kasvustoon...

Vehnä kannattaa kasvattaa rehuksi, tällä kertaa.....

Äskettäin ilmestynyt maisteritutkielma antaa rehuohran ruiskutusohjelmille tuottoennusteen, hintana käytettiin 143,45 €/ha. Kaikki aineet eivät antaneet siltikään positiivista tuottoa käsittelyille, tuotot olivat 5 - 30 €/ha . Hinnan laskiessa 30%, eli sataseen (kuvio 8.6) , oli vain yksi yhdistelmä muutaman euron plussalla, muut reilusti miinuksella, ja taudinkestävän lajikkeen valinta oli kannattavin /1/. Eli tuottofunktiota pitänee seurata tarkemmin hintaennusteen mukaan. Tällä hetkellä Avenan parhaat noteeraukset syksylle ovat 135 €/tn , ja enemmistö muista tarjonnee 125€/tn

Ei olekaan ihme, että kalliilla mallasohralla ruiskutuksilla on aina tuotto positiivinen, mutta rehuviljoilla ei välttämättä ylituotantotilanteissa saa tuottoa rutiinikäsittelyille. Kaupan päälle tulee resistenssitilanne vuoden lähemmäksi.

-SS-

/1/ Purola, Tuomo. Taudinkestävien ja alttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos, maatalouspolitiikka

Maat kun on reippaassa kasvukunnossa, niin viljanostajat soittavat ja kysyvät, että tehdäänkö kauppoja. Laatuviljasta on AINA kysyntää. Ja eikä sitä omamyjää kannata kuunnella. Vai onko omamyyjä jumala?

meillä tää on viety vielä vähä pitemmälle kanajohtaja ilmoittaa omat kylvönsä ja mää kylvän si jotakin muuta että saatas mahtuun ees puolet noihin tötteröihin

Äskettäin ilmestynyt maisteritutkielma antaa rehuohran ruiskutusohjelmille tuottoennusteen, hintana käytettiin 143,45 €/ha. Kaikki aineet eivät antaneet siltikään positiivista tuottoa käsittelyille, tuotot olivat 5 - 30 €/ha . Hinnan laskiessa 30%, eli sataseen (kuvio 8.6) , oli vain yksi yhdistelmä muutaman euron plussalla, muut reilusti miinuksella, ja taudinkestävän lajikkeen valinta oli kannattavin /1/. Eli tuottofunktiota pitänee seurata tarkemmin hintaennusteen mukaan. Tällä hetkellä Avenan parhaat noteeraukset syksylle ovat 135 €/tn , ja enemmistö muista tarjonnee 125€/tn

Ei olekaan ihme, että kalliilla mallasohralla ruiskutuksilla on aina tuotto positiivinen, mutta rehuviljoilla ei välttämättä ylituotantotilanteissa saa tuottoa rutiinikäsittelyille. Kaupan päälle tulee resistenssitilanne vuoden lähemmäksi.

-SS-

/1/ Purola, Tuomo. Taudinkestävien ja alttiiden ohralajikkeiden taloudellinen vertailu. Maisterin tutkielma. Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos, maatalouspolitiikka

Omat kokemukset päinvastaisia, tautien torjumatta jättäminen lähes poikkeuksetta romahduttaa sadon. Rahtia kun puin ja ruiskutan, näen todella hienoja kasvustoja hyväkuntoisilla pelloilla, reilusti lannoitettuna ja sato jää neljään tonniin, viisi voi tulla hyvänä vuonna. Potentiaali tähkälle tullessa todella kova, taudit ränsistyttää pystyyn/lakoon, vaikka viljelykiertokin kunnossa


Omilla pelloilla tautien torjunta käytännössä aina, hyvin hyvin harvoin tulee jätettyä ruiskuttamatta muuta kuin koeruutuja. Koeruutuja jätän reilun kokoisia, puimurin satomittarilla ja silmämääräisestikin näkee erot.

Poikkeus vahvistaa säännön, viime vuonna isolla lohkolla jonka keskisato monitahoista Bragea 5800kg/ha, jätin reilun "koeruudun" sekä toiselta laontorjunnalta että tautitorjunnalta. Sai toki kerran moddusta, jolla pysyi niukasti pystyssä, paremmassa kohdassa olisi lakoontunut varmasti kun pituutta melkolailla. Sato em. kohdassa MUISTAAKSENI 6500kg/ha nurkilla, prosentin pari kuivempaa kuin vieressä tautikäsittelyn ja korrensääteen saanut.
Satoeroa käsitellyn hyväksi niin vähän, ettei merkitystä. Hehtopainot (viime viikolla rekka haki...) kahdessa kuormassa reilu70kg, yks jäi hiukan alle ja yks vielä hakematta. Hehtopainoa en käsittelemättömästä erikseen mitannut puidessa, eikä satomittari sitä ymmärrä että heikompaa oli, joten hehtaarisadon ero mittarilla hieman hämää tuon käsittelemättömän hyväksi.
Hehtopainokin olisi pysynyt olettevasti yli 65kg:n, joten käsittely oli turha viime vuoden super olosuhteissa ja lievällä sadonlisällä. 

Toisaalta, kuten sanoin, puin huippuhyvän oloisia rahtilohkoja joissa sato oli hävinnyt "jonnekin", ilman tauti/laontorjuntaa...

Aion torjua jatkossakin, vaikka lajike lujakortisimpia ja taudinkestävimpiä...

Omat kokemukset päinvastaisia, tautien torjumatta jättäminen lähes poikkeuksetta romahduttaa sadon.

Ota Bernerin pojat tekemään sinne alueelle tutkimuksia, että näkyisi, mikä on muista muuttujista riisuttu tautitorjunnan vaste. ISO-vilja-tutkimuksia on tehty yli 10000  hehtaarilla 15 vuoden ajan, jolloin kerranteitakin mahtuu joukkoon. 4-5 tonnin välille asettuva ohrasato on tyypillisin. Kovin epämiellyttävä tulos tosiaan on kasvinjätteiden satunnainen vaikutus satoon, ja tautitorjunnan vasteen voimakas riippuvuus viljelytekniikasta.

Kupari ja pH olivat voimakkaita  muuttujia ohralla.

Ja vielä tuosta tutkielmasta, siinähän ei kiistetty, etteivätkö satoerot voisi olla tuhansia kiloja. Kyse oli yksittäisen panoksen vaikutuksesta tuottofunktiossa.  Näiden satojen tavoittelun insentiivi onkin usein jossakin muussa kuin taloudellisissa tuotoissa, perinteiseen tapaan sato myymällä. Eli kyse voi olla ostorehun ja doupatun oman rehun hintaerosta, ilman rahtikuluja ja lievemmällä kuivatuksella. Tilanne on tällöin aivan erilainen. Jos maapinta-ala on rajoitettu, jokin 20% sadolisä ultrakustannuksilla on hyvinkin perusteltu.

-SS-

on sitä turhiakin toimenpiteitä. kasvukauden jälkeen ollaan viisaampia. ite ajoin aika paljon lisää typpeä ja käytän hivenravinteita ja nestetyppeä viljavuustutkimuksen arvoja seuraillen. monet ei näitä käytä enkä tuomitse, joskus palkitsee joskus ei. tautiaineet pitää silti aina ajaa vahvaan kasvustoon mutta ainakin meillä saviseudulla eka varman päälle -ruiskutus on usein turha jos viljelykiertoa ja peittaus käytössä. ränsistymisen esto on homman nimi eli myöhään ja kunnolla.

yhtään jyvää ei saada lisää mut jyvän ei paljoa tarvi paisua niin hehtoja ja painoa tulee. mettämiehet tietää että normilatauksella haulikonpaukkuun menee 2mm hauleja 500-700 kpl, mutta 4mm mettähauleja reilusti alle 100. eli kun jyvää paisutetaan vähänkin niin hehtoja tulee raakasti lisää. hyvin tämä näkyy syysöljykasveissa kun sato on kuin hauleja. yhtään siementä ei välttämättä tule enempää mut ku ne on niitä "neljämillisiä" ja kevätrypsi "kaksmillisiä".

mut ensin kuntoon: ojitus, ph yli 6.5, maan rakenne, viljelykierto, peruslannoitus, satoisimmat lajikkeet ja kunnon siemen ja sit keskustelemaan miten sadonlisää vielä saisi. kolmeentonniin 20 % on 600 kg, mut kuuteen tonniin se on 1200 kg. tähän se perustuu.

Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.

Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.

-SS-

Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.

Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.

-SS-

Sulla on nyt joku antidoping-juttu päällä.

Kauppa myy laillisia aineita laillisen käyttöön, laittoman pienillä annosohjeilla....

Totanoin. Senverran tarkentaisin kun
ei tuohon aiemmin kysymääni kukaan
ole vastannut. Katetuotoista sunmuista
en niinkään tiedä mutta tiedustelin
tautiaineen vaikutusta kauran hehtopainoon
( ja jyväkokoon). Hyvälaatusta viljaa on
aina helpompi myydä ja kukaties saada
vähän parempaa hintaa. Täällä hämeessä
on tänään tullut vettä koko päivän aivankuin
Esterin persexxtä. Kaura tykkää mutta ohra voi
kellastua

Mainitsin jo tuossa muutetussa edellisessä viestissä, että syyt korkeiden panosten viimekilojen herutteluun ovat erilaiset, on eri tilanne, jos tavara menee omaan pihapiiriin, kevyemmällä kuivauksella, rahditta ja kaupan palkkiotta. Ja ostovilja on sitten jo usemman euron kalliimpaa kuin itse myydessä saisi.

Kuitenkin fungisidikemikaalit ovat lähes kaikissa muissa teollisissa kohteissa sekä lääketieteessä jo osoittaneet rajallisuutensa, ongelmallisuutensakin, ja taistelu saattaa ollakin vasta ensimmäisessä erässä. Mutta onhan yhden sukupolven turvonneet kivekset aina tämän dopingharrastuksen väärti, eikö.

-SS-

Resistenssiongelmat ne on edessä vielä Suomessakin.  Keski- ja Etelä- Euroopassa on jo joitakin  rikkakasvilajeja, joihin ei tehoa mikään käytössä   oleva valikoiva  rikkamyrkky.