ku-ku-ku-kuten sanottu, on elämäni nykyään ihan erilaista. kuljin nimit-nimit-nimittäin vuosia ja taas vuosia itsetuhoisess-itsetuhoisess-itsetuhoisessa sumussa. vedin pult-pult-pulttia jostakin mitättömistä pikkuasioista, kuten maksamattomista sähkölaskuis-sähkölaskuis-sähkölaskuista. nyt, muuttuneena miehenä, en murehdi enää turhia : apu löytyy sossusta. vasta nyt, siis näin jälkikäteen, tajuan sähkölaitoksen henkilökunnalle raivoamisen mielettömyyden.
radioamatööriydestä eheytymiseni ihmisenä oikeastaan alkoi. löysin vihdoinkin pelkästään ama-ama-amatööreille tarkoitetun kerhon. kerhon, jossa voin olla ihan oma itseni, siis amatööri. olen luonteeltani sellainen "maan hiljainen", herkkäluonteinen ja kanssaihmisistä huolehtiva ihminen.
viimeinen niitti eheytymiseeni oli, kun otitte minut ag-ag-ag-agronettiin ihan täysivaltaiseksi jäseneksi vioistani huolimatta. tunne sydämeni pohjassa on lämmin kaikkia teitä kohtaan. ette voi kuvitellakaan, kuinka paljon ystävyytenne ja kannustav-kannustav-kannustavat yksityisviestinne minulle merkitsevätkään. tahtoisinkin syleillä teitä kaikkia yhtä aikaa !
kävin tervehtimässä tänään pit-pit-pit-pitkästä aikaa vanhaa äitikultaani. ojensin hänelle kimpullisen sinivuokkoja ja tulkitsin tunteellisesti laulun "äideistä parhain". äiti, pyyhittyään ensin silmäkulmansa, kertoi huomanneensa heti val-val-valtavan muutoksen käytöksessäni : ennen vastailin hänen kysymyksiinsä murahtelemalla tai rähisemällä. nyt olen kuu-kuu-kuulemma avoin, reipas ja välitön : lapsuuteni parhaat piir-piir-piirteet ovat alkaneet pilkistää esiin vuosia ja taas vuosia rakennetun suojakuoren alta. myös hartiat ovat oienneet.
lämmin kiitos teille kaikille, aivoni ovat nyt kirkkaat !
