Tämän päivän Aamulehden taloussivuilla on tarinaa B-alueen pirkanmaalaisesta sianlihantuottajasta, joka aikoo lopettaa.

Kirjoituksessa todetaan, että 141-tuen alueella sika- ja kanatuki putoaa 66% vuoteen 2010 mennessä....siinä Sika-Sirkan "menestyksellisten" neuvottelujen tulos. 

Aamulehti toteaa, että possunlihan hinta nousee kaupan tiskillä 50 s/kg johtuen maataloustukien leikkauksista.

Hyvä, että rehellinen suomalainen veronmaksaja ja kuluttaja alkaa vähitellen tajuta, kenen hyväksi maataloustuet loppuviimeksi menevät.

Mullinkasvattajat siirtävät teurastuksia paremman hinnan toivossa.

rehellinen suomalainen veronmaksaja ja kuluttaja

***Elikkä ei Aulis Anttila...

Seassa oli myös hauska maininta "sikoja on pidetty vain tukien takia, jotta kotieläintilan status säilyy". Rehellistä puhetta.

Seassa oli myös hauska maininta "sikoja on pidetty vain tukien takia, jotta kotieläintilan status säilyy". Rehellistä puhetta.

Jeps, MTK:n vaatikuksesta ministeri Koskisen kaikille neuvottelemaa 50 e/ha  LFA-korotusta muutettiin siten, että kotieläintilojen korotukseksi tuli 100 e/ha, viljan 20 e/ha, MTK:n vaatimus oli 14 e/ha 

Mullinkasvattajat siirtävät teurastuksia paremman hinnan toivossa.

Teuraskypsä sonni popsii helposti 11 rehuyksikköä päivässä (taulukkojen mukaan, luonnossa enenmmänkin): ohratonnin (tai minkä tahansa 1000ry) hinnalla 150€ kustantaa elo 1.65 €/d  200=2,2 jne. Kasvukäyräänkin alkaa maan vetovoima tehota tuossa vaiheessa, jos vaikka 550 g/d nettona, tienestiä noin 1,5-1,7 €/d. Kansallista tukea etelä-suomessa 0,3 e jänkhällä euron pyörteissä. Vasikkaluoton korko 7,3%* 490*1,22/365= 0,12 €/d. Moiset monsterit vievät tilaa kahden teinin edestä ja paskovat ihan riittävästi+ mahd. kuivitus.

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 24.05.08 - klo:20:51

Mullinkasvattajat siirtävät teurastuksia paremman hinnan toivossa.

Teuraskypsä sonni popsii helposti 11 rehuyksikköä päivässä (taulukkojen mukaan, luonnossa enenmmänkin): ohratonnin (tai minkä tahansa 1000ry) hinnalla 150€ kustantaa elo 1.65 €/d  200=2,2 jne. Kasvukäyräänkin alkaa maan vetovoima tehota tuossa vaiheessa, jos vaikka 550 g/d nettona, tienestiä noin 1,5-1,7 €/d. Kansallista tukea etelä-suomessa 0,3 e jänkhällä euron pyörteissä. Vasikkaluoton korko 7,3%* 490*1,22/365= 0,12 €/d. Moiset monsterit vievät tilaa kahden teinin edestä ja paskovat ihan riittävästi+ mahd. kuivitus.

Teuraskypsä sonni saattaa syödä ylimääräisiä ylivuotisia paaleja ja sivutuotteen jämiä... Ei kaiken ruuan hinta ole 15c/ry. Kasvukäyrä tietenkin lannistuu eskari-ikäisillä sonneilla. Jos 400 kiloisen sonnin hinta nousee kymmenenkin senttiä niin kyllä sillä taas vähän ruokkii.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.05.08 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 24.05.08 - klo:20:51

Mullinkasvattajat siirtävät teurastuksia paremman hinnan toivossa.

Teuraskypsä sonni popsii helposti 11 rehuyksikköä päivässä (taulukkojen mukaan, luonnossa enenmmänkin): ohratonnin (tai minkä tahansa 1000ry) hinnalla 150€ kustantaa elo 1.65 €/d  200=2,2 jne. Kasvukäyräänkin alkaa maan vetovoima tehota tuossa vaiheessa, jos vaikka 550 g/d nettona, tienestiä noin 1,5-1,7 €/d. Kansallista tukea etelä-suomessa 0,3 e jänkhällä euron pyörteissä. Vasikkaluoton korko 7,3%* 490*1,22/365= 0,12 €/d. Moiset monsterit vievät tilaa kahden teinin edestä ja paskovat ihan riittävästi+ mahd. kuivitus.

Teuraskypsä sonni saattaa syödä ylimääräisiä ylivuotisia paaleja ja sivutuotteen jämiä... Ei kaiken ruuan hinta ole 15c/ry. Kasvukäyrä tietenkin lannistuu eskari-ikäisillä sonneilla. Jos 400 kiloisen sonnin hinta nousee kymmenenkin senttiä niin kyllä sillä taas vähän ruokkii.

Ja kasvinviljelijä ei tarvitsekaan ollenkaan palkkaa työstään? 

Lainaus käyttäjältä: rene - 25.05.08 - klo:00:47

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.05.08 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 24.05.08 - klo:20:51

Mullinkasvattajat siirtävät teurastuksia paremman hinnan toivossa.

Teuraskypsä sonni popsii helposti 11 rehuyksikköä päivässä (taulukkojen mukaan, luonnossa enenmmänkin): ohratonnin (tai minkä tahansa 1000ry) hinnalla 150€ kustantaa elo 1.65 €/d  200=2,2 jne. Kasvukäyräänkin alkaa maan vetovoima tehota tuossa vaiheessa, jos vaikka 550 g/d nettona, tienestiä noin 1,5-1,7 €/d. Kansallista tukea etelä-suomessa 0,3 e jänkhällä euron pyörteissä. Vasikkaluoton korko 7,3%* 490*1,22/365= 0,12 €/d. Moiset monsterit vievät tilaa kahden teinin edestä ja paskovat ihan riittävästi+ mahd. kuivitus.

Teuraskypsä sonni saattaa syödä ylimääräisiä ylivuotisia paaleja ja sivutuotteen jämiä... Ei kaiken ruuan hinta ole 15c/ry. Kasvukäyrä tietenkin lannistuu eskari-ikäisillä sonneilla. Jos 400 kiloisen sonnin hinta nousee kymmenenkin senttiä niin kyllä sillä taas vähän ruokkii.

Ja kasvinviljelijä ei tarvitsekaan ollenkaan palkkaa työstään? 

Kyllä kasvinviljelijä tarvitsee kanssa palkan. Ja hyvästä työstä isomman palkan. Monesti ei vaan saa kun ei rehut mene kaupaksi silloin kun sitä on ylimääräistä.

Kyllä kasvinviljelijä tarvitsee kanssa palkan. Ja hyvästä työstä isomman palkan. Monesti ei vaan saa kun ei rehut mene kaupaksi silloin kun sitä on ylimääräistä.
[/quote]

Eikö teille keputolloille jo vihdoin mene kaaliin, että maataloustuotanto on "yrittämistä" - ei palkkatyötä       

 Maatilalla, ja missä tahansa yrityksessä on työtä joka täytyy tehdä. Joissain yrityksissä on myös palkattuja työntekejöitä sitä varten, toisissa sen tekee yrittäjä itse. Työmies(nykysuomeksi työhenkilö) on palkkansa ansainnut, joten suoritti työn kuka tahansa, hänen tulee saada siitä pätäkkää, eikös niin? Tämä koskee niin duunaria, toimitusjohtajaa kuin täpinäreiskaa joka tekee kaiken firmassaan itse.

 Siis, yrittäjän yrityksessään tekemä työ on yritykselle kustannus aivan samoin kuin yrittäjän investoima pääoma. Eihän pankkikaan anna korotonta lainaa tai duunari tee töitä palkatta. Sitten kun kaikki kustannukset vähennetään siitä rahasummasta joka on saatu haalittua kasaan, nähdään jäikö yrityksestä voittoa vai ei.

 En ole minkään puolueen jäsen.

Lainaus käyttäjältä: rene - 25.05.08 - klo:01:15

Kyllä kasvinviljelijä tarvitsee kanssa palkan. Ja hyvästä työstä isomman palkan. Monesti ei vaan saa kun ei rehut mene kaupaksi silloin kun sitä on ylimääräistä.

Eikö teille keputolloille jo vihdoin mene kaaliin, että maataloustuotanto on "yrittämistä" - ei palkkatyötä       
[/quote] Nyt mä sen keksin, taidan olla vähä tollo (vaikkakaan en kepu) kun näin kauan kesti. Sä olet ihan varmasti DEMARI. Muut ei vie ansaittua leipää toisen suusta, ei edes kepu. Ja demarit ovat aina pitäneet yrittäjiä syntisistä suurimpina...

Maatilalla, ja missä tahansa yrityksessä on työtä joka täytyy tehdä. Joissain yrityksissä on myös palkattuja työntekejöitä sitä varten, toisissa sen tekee yrittäjä itse. Työmies(nykysuomeksi työhenkilö) on palkkansa ansainnut, joten suoritti työn kuka tahansa, hänen tulee saada siitä pätäkkää, eikös niin? Tämä koskee niin duunaria, toimitusjohtajaa kuin täpinäreiskaa joka tekee kaiken firmassaan itse.

 Siis, yrittäjän yrityksessään tekemä työ on yritykselle kustannus aivan samoin kuin yrittäjän investoima pääoma. Eihän pankkikaan anna korotonta lainaa tai duunari tee töitä palkatta. Sitten kun kaikki kustannukset vähennetään siitä rahasummasta joka on saatu haalittua kasaan, nähdään jäikö yrityksestä voittoa vai ei.

 En ole minkään puolueen jäsen.

Otsikossa kaikki... ja lisäyksenä se, että kuinka monella suomalaisella maatilalla on palkattua kokopäiväistä työvoimaa... kerro ihmeessä...

palkattua kokopäiväistä työvoimaa.

Eiköhän paikkoja aukene, kun perinneviljelyn hyysäys lopetetaan.

Tämän päivän Aamulehden taloussivuilla on tarinaa B-alueen pirkanmaalaisesta sianlihantuottajasta, joka aikoo lopettaa.

Hyvä, että rehellinen suomalainen veronmaksaja ja kuluttaja alkaa vähitellen tajuta, kenen hyväksi maataloustuet loppuviimeksi menevät.

   Tätä asiaa olen kirjoittanut täällä viimeiset 10v. Luulen että asia rupee realisoitumaan seuraavan 10v aikana. Suomalaanen kuluttaja maksaa laskun (riippuen siitä mikä sillä on maksukyky). Suomen maatalouspolitiikka on johdonmukaisesti siirtänyt tuotantoa sinne missä se tulee mahdollisimman kalliiksi. Ja kuluttaja maksaa. Nyt kun tuotantopanosten hinnat karkaa käsistä, koko politiikalta putoo pohja. Ulkomaiset elintarvikkeet valtaa alaa. Vaikka kotimainen propakanda kertoo toista. Aivan hyvin nähdään kaupan tilastoista kuluttajan valinnat. Prismat myy sitä mitä kansa haluaa. Citymarket on keskittynyt Atrian markkinoijaksi ja markkinaosuus tippuu