Kun tossa on tulossa vakituinen karjanhoitaja ja sille suunnitellaan provisiopalkkaa niin mitä kannattaa ottaa huomioon.

Itsellä on sellainen ajatus että 3 kk menee tuntihommissa ja sen jälkeen asetetaan jokin tavoite esim 8000 keskituotos meijeriin per parsipaikka jolla aloitetaan. Eli kun hetkellinen keskituotos tavoittaa tuon 8000 ollaan peruspalkassa ja mikäli keskituotos ylittyy niin tulee boonusta ja jos tuotos alenee niin palkka hieman laskee. Tätä keskituotosta hieman hilataan ylös pikkuhiljaa että saavutetaan tavoite joka voisi olla vaikka 9000. Lisäksi joku boonus esimerkiksi kaikista 3 kuukautisista hiehoista ja samoiten myydyistä ternisonneista vaikka joku 10 tai 20 kipale. Kertokaas seikkaperäisiä ajatuksia ja mikä on realistinen tavoite meijerimaidolle kun täysrehu on eväänä. Itte pidän tota 9000 per parsipaikka mahdollisena jolloin normi keskituotos huitelee jo kympin lähellä.

Mä seuraan/lasken tarkkaan, kuinka paljon kk lypsetystä maidosta lypsetään ohi tankin. Se on musta aika oleellinen luku, onko se 2 vai 7%... Isossa määrässä tulee yllättävän paljon litroja...

Mä seuraan/lasken tarkkaan, kuinka paljon kk lypsetystä maidosta lypsetään ohi tankin. Se on musta aika oleellinen luku, onko se 2 vai 7%... Isossa määrässä tulee yllättävän paljon litroja...

Tässäkin on eroa siinä, kasvattaako sillä ohimenevällä maidolla vasikoita vai kaataako sen viemäriin.. Toki se kalleinta ruokintaa vasikalle on, mutta parasta silti.

Mun mielestä tuollaisen provisiopalkan määrittäminen on hiukan hankalaa. Ellei työntekijä hoida ruokintaa ja ruokintasuunnitelman tekoa, niin mitenkä tuotos voisi olla hänestä riippuvainen?

Juurikin kuten edellinen totes. Itte ei paljoa kostu jos keskituotos on papereissa 11 tuhatta mutta 10 prosenttia hukkuu matkalla ja parsipaikoista 10 prosennttia on täyttämättä. Ja meijeriin menevä maito näyttää tyyliin 8,5 tonnia. Sentakia on mielestäni hyvä suhde laskea meijerin toimitettu maito vastaan parsipaikka ja unohtaa tässäkohtaa eläimet.

Mun mielestä tuollaisen provisiopalkan määrittäminen on hiukan hankalaa. Ellei työntekijä hoida ruokintaa ja ruokintasuunnitelman tekoa, niin mitenkä tuotos voisi olla hänestä riippuvainen?

Näinpä, ja loppujen lopuksi hänen vastuulla olisi itse asiassa aika iso osa tilan taloudesta. Melkoinen osaaja pitäisi olla, ja jos sattuu että sellaisen saisi palkattua niin ei kyllä itse enää kannattaisi osallistua kuin pääoman sijoittamiseen..

Meillä työntekijä kyllä hoitaa ja seuraa ruokintaa ja jos hänellä on ehdotuksia tilanteen parantamiseen niin ne pyritään toteuttaa. Navetan tuotos koostuu kuitenkin huolellisuudesta joka ei tarkoita nysväämistä vaan siitä että kaikki rutiinit tulee tehtyä kunnolla josta pääasiana lypsy, ruokinta, kuivitus, tiineysasiat. Muu on nippeliä mutta jos noi asiat on kunnossa niin navetta tuottaa.

Juurikin kuten edellinen totes. Itte ei paljoa kostu jos keskituotos on papereissa 11 tuhatta mutta 10 prosenttia hukkuu matkalla ja parsipaikoista 10 prosennttia on täyttämättä. Ja meijeriin menevä maito näyttää tyyliin 8,5 tonnia. Sentakia on mielestäni hyvä suhde laskea meijerin toimitettu maito vastaan parsipaikka ja unohtaa tässäkohtaa eläimet.

Miksi sen pitää olla per parsipaikka? Eikö ole parempi olla x tn per aikaväli? Se mitä vähemmillä paskojilla se tulee sen parempi.

Kannattaa pysyä yleisen työehtosopimuksen mukaisessa palkkamallissa, mikäli työntekijä haastaa sut myöhemmin käräjille, jos ei ol ansioihinsa tyytyväinen, niin tuomio tulee tolta pohjalta, riippumatta siitä mitä olette keskenään sopineet.

Kannattaa pysyä yleisen työehtosopimuksen mukaisessa palkkamallissa, mikäli työntekijä haastaa sut myöhemmin käräjille, jos ei ol ansioihinsa tyytyväinen, niin tuomio tulee tolta pohjalta, riippumatta siitä mitä olette keskenään sopineet.

Näin mäkin aikaisemmin ajattelin mutta nyt kun olen asiaa hieman kyselly niin pitäisi olla ihan tarkastelun kestävää maksaa provisiopalkkaa. Peruspalkan allehan ei saa mennä mutta mun mielestäni hyvän karjanhoitajan pitäisi muutenkin olla kaukana siitä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 06.04.12 - klo:18:35

Kannattaa pysyä yleisen työehtosopimuksen mukaisessa palkkamallissa, mikäli työntekijä haastaa sut myöhemmin käräjille, jos ei ol ansioihinsa tyytyväinen, niin tuomio tulee tolta pohjalta, riippumatta siitä mitä olette keskenään sopineet.

Näin mäkin aikaisemmin ajattelin mutta nyt kun olen asiaa hieman kyselly niin pitäisi olla ihan tarkastelun kestävää maksaa provisiopalkkaa. Peruspalkan allehan ei saa mennä mutta mun mielestäni hyvän karjanhoitajan pitäisi muutenkin olla kaukana siitä.

Maetoo,vóeta ja jygurttia valmasta ja dieseliä autontankkiin shellin kortilla poonuksena hyvistä suorittaesta  niin ei tarte nuitten palkka roviisijoiden kanassa puljata. Ja jos vaikka 500 l per lehmä tuotos noussu tai pysytty edellisuovuoden tasossa niin kanarian matka 

Lämmittää kummasti enemmän sydäntä kun pelkkä fyffe joka valuu veroina verokarhun suihin



Tästä esimerkkinä yksi timpuri jonka tasan tiesin että se juokaikki  rahansa niin ostin uuven stiilin huippusahan  kun se monet kerrat oli rakennuksella semmosta kahtellu. Voe pojat että vanhan ukon naamaa hymyilytti  Jos ois 600 eskoa antanu kouraan niin tiiän mihin se ois menny 

Tästä esimerkkinä yksi timpuri jonka tasan tiesin että se juokaikki  rahansa niin ostin uuven stiilin huippusahan  kun se monet kerrat oli rakennuksella semmosta kahtellu. Voe pojat että vanhan ukon naamaa hymyilytti  Jos ois 600 eskoa antanu kouraan niin tiiän mihin se ois menny 

Hmm. Timpuri oli siis palkkasuhteessa sinuun? Maksoit LUONNOLLISESTI sivukulut tilhistä?   

Edit. Ja samahan koskee noita kaikkia muitakin lueteltuja etuuksia, verottajalle ne kuitenkin on tietoon vietävä.

Mun mielestä tuollaisen provisiopalkan määrittäminen on hiukan hankalaa. Ellei työntekijä hoida ruokintaa ja ruokintasuunnitelman tekoa, niin mitenkä tuotos voisi olla hänestä riippuvainen?

Ja vaikka hoitaisi ton suunnittelun ja ruokinnan, niin myös rehuntekijän pitää tehdä sellaista rehua, jolla voi tuotos tavoitteita asettaa. Sekä kaikkea ruokintaa liittyvää osatekijää pitää olla tarpeeksi saatavilla tai sopia mitä saatavilla olevilla tekijöillä pitäisi saada aikaiseksi.

Mun mielestä lähdet aika vaikeille vesille, kun yrität työnantajana piiloutua jonkun monimutkaisen mekanismin taakse sen sijaan, että reilusti seuraisit työntekijää ja palkitsisit harkinnanvaraisesti menestymisestä. Jos ja kun esiin tulee joku hyvä aloite tai rutiinien korjaus työntekijän puolelta tai se tuotantotaso on noussut, niin laitat palkkaan extraa tai pitkäaikaisemmasta saavutuksesta nostat peruspalkkaa kannusteeksi. Sellaista välitöntä reagoimista hyviin juttuihin, ihan samoin kuin mahdollisimman pikaista puhuttelua silloin, kun jotain on mennyt pieleen, ei voi liikaa korostaa. Provisiopalkkasysteemi on ihan ok kymmenien tai satojen työntekijöiden yrityksessä, meidän pienyrityksissä pitää olla joustavampi. Ole ihminen äläkä insinööri

Lainaus käyttäjältä: kaenuunkeisari - 06.04.12 - klo:19:19

Tästä esimerkkinä yksi timpuri jonka tasan tiesin että se juokaikki  rahansa niin ostin uuven stiilin huippusahan  kun se monet kerrat oli rakennuksella semmosta kahtellu. Voe pojat että vanhan ukon naamaa hymyilytti  Jos ois 600 eskoa antanu kouraan niin tiiän mihin se ois menny 

Hmm. Timpuri oli siis palkkasuhteessa sinuun? Maksoit LUONNOLLISESTI sivukulut tilhistä?   

Edit. Ja samahan koskee noita kaikkia muitakin lueteltuja etuuksia, verottajalle ne kuitenkin on tietoon vietävä.

On tietenkin maksut maksettava ja niistä kirjan pidot hoidettava. Hän oli kesän tuossa navetta hommassa mukana ja hyvästä työstä vähän poonusta kun panosti siihen varmasti enempi mitä tuntilapussa luki