Lainaus käyttäjältä: MaaJussi77 - 18.03.12 - klo:14:59

Niin että yhtäänkö et ole huolissasi siitä että maatalouden liikevaihdosta 45% on tukia? Mikä tahansa elinkeino ja teollisuus ja vaikka mikä kannattaa meillä jos valtio pistää sen verran rahaa tykö että jokaista yrityksen ansaitsemaa euroa kohti valtio pistää toisen euron tykö. Pistää miettimään, ainakin minua? Kun nimittäin jos hyvinvointiyhteiskunnan rahat käy niukemmiksi tulevaisuudessa niin... Niin että on syytäkin olla huolissaan jos muilla menee huonosti ja patistaa niitä hoitamaan hommansa paremmin että olisi jatkossakin varaa maksaa meille tuo 50% liikevaihdosta tukea? Vai? Oletko kuullut juttua siitä silmästä? Roska ja malka ja sitä rataa?

Pitäisköhän sun ihan oikeasti kokeilla selvittää tuota mittakaavaa ensin? Tunget maataloutta vähän joka väliin omaa etevyyttäs ja pätevyyttäs todistamaan, vaikka keskusteltiin hyvinvointivaltion keskeisistä ongelmista. Niitä ei ole maatalouden kansallinen tukeminen. Paalaaja esitti asiallisesti yhden keskeisistä ongelmista ja ratkaisuksi tarjoiltet nippelitietoasi maatalouden kansallisista tuista, ne kun on sun henkkoht agendalla tärkeitä emotionaalisista syistä. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tukia on karsittava ja se homma olis hyvä ollu aloitttaa eilen. Vaan kestävyysvajeita tms. ei sillä kyetä ratkaisemaan.

Tää sun henkilökohtainen ongelma tekee vähän hallaa hyvälle asialle. Tyhmät kannattajat on aina suurempi uhka kuin fiksut vastustajat

Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 18.03.12 - klo:21:58

Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.

ulostamisen ideologian alttarille
ja herrain perseeseen

Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.

Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.

Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.

Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.

Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ?

Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa

syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.


Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.12 - klo:17:56

Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.

Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.

Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ?

Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa

syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.


Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.

ja  juuri  uutisoitiin  lähes  40 000   nuorisotyöttömästä 

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.12 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.12 - klo:17:56

Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.

Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.

Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ?

Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa

syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.


Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.

ja  juuri  uutisoitiin  lähes  40 000   nuorisotyöttömästä 

Jooo, mutta vähän noita on, noin 2 miljoonan palkansaajan rinnalla ....

Ja asiaan liittyen esimerkki tämän päivän Hesarista mielipidekirjoitus, ei ihan kokonaan kun on pitkä juttu... Olennaisin varmasti ilmenee tästä:

"Työpaikkojen ja koulutuspaikkojen etäisyys vaikeuttaa myös oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Työnantajat tuskin pitävät oppilaitosten läheisyyttä ensimmäisenä kriteerinään toimitilojaan valitessaan. Esimerkiksi Teknologiateollisuus onkin esittänyt toiveita koulutuksen keskittämisestä työpaikkojen läheisyyteen.

Koulutuspaikkojen sijoittaminen kauas työpaikkavaltaisilta alueilta rokottaa erityisesti helsinkiläisiä nuoria, joiden koulutuspaikoista kilpailevat myös muualta maasta tulevat nuoret.

Helsinki on useaan otteeseen pyytänyt valtiovaltaa lisäämään koulutuspaikkoja pääkaupunkiin.

"Valtio kuitenkin mieluummin kouluttaa nuoria työttömiksi syrjäseuduilla kuin kouluttaisi heitä edes samassa suhteessa työpaikkojen lähellä, jolloin työtäkin voisi järjestyä helpommin."

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 19.03.12 - klo:12:08

Ja asiaan liittyen esimerkki tämän päivän Hesarista mielipidekirjoitus, ei ihan kokonaan kun on pitkä juttu... Olennaisin varmasti ilmenee tästä:

"Työpaikkojen ja koulutuspaikkojen etäisyys vaikeuttaa myös oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Työnantajat tuskin pitävät oppilaitosten läheisyyttä ensimmäisenä kriteerinään toimitilojaan valitessaan. Esimerkiksi Teknologiateollisuus onkin esittänyt toiveita koulutuksen keskittämisestä työpaikkojen läheisyyteen.

Koulutuspaikkojen sijoittaminen kauas työpaikkavaltaisilta alueilta rokottaa erityisesti helsinkiläisiä nuoria, joiden koulutuspaikoista kilpailevat myös muualta maasta tulevat nuoret.

Helsinki on useaan otteeseen pyytänyt valtiovaltaa lisäämään koulutuspaikkoja pääkaupunkiin.

"Valtio kuitenkin mieluummin kouluttaa nuoria työttömiksi syrjäseuduilla kuin kouluttaisi heitä edes samassa suhteessa työpaikkojen lähellä, jolloin työtäkin voisi järjestyä helpommin."

Mitä hemmetin hellanduudelin etuoikeutettuja herkkuperseitä nuo helsingin kakarat kuvittelevat olevansa? Valtaosa ihmisistä tässä maassa lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Olisi näillekin herrantertuille oikein sivistävä kokemus päästä Kehä III ulkopuolelle katselemaan suomalaista todellisuutta!

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.12 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.12 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.12 - klo:17:56

Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.

Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.

Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ?

Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa

syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.


Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.

ja  juuri  uutisoitiin  lähes  40 000   nuorisotyöttömästä 

Jooo, mutta vähän noita on, noin 2 miljoonan palkansaajan rinnalla ....

entäs  työttömiä  yhteensä  kaikenikäiset  ja  sukuouolet   ja  laske  paljonkos
tulee  yhteensä 

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.12 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.12 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 19.03.12 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 19.03.12 - klo:17:56

Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.

Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.

Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ?

Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa

syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.


Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.

ja  juuri  uutisoitiin  lähes  40 000   nuorisotyöttömästä 

Jooo, mutta vähän noita on, noin 2 miljoonan palkansaajan rinnalla ....

entäs  työttömiä  yhteensä  kaikenikäiset  ja  sukuouolet   ja  laske  paljonkos
tulee  yhteensä 

Tossa luvussa on mukana myös kaikki ne, jotka ei halua tai kykene töihin ....
Jokaisesta ikäluokasta

 noin 16 %:tia on jo peruskoulun yläasteella, jonkinlaisissa ongelmissa,
 myöhemmin ne ajautuu ihan muualle kuin työelämään ....